Nyt on hätä joulusta, kaikki neuvot tarpeen, kiitos!

Muu perhe asui ennen vierellä, nyt kaukana. Kuka muutti ja miksi? Jos niitä vieraita ja lahjoja ennen riitti, niin miksi ihmeessä ei riitä enää, samoja ihmisiä te olette!

Minä olen kaksistaan jo vuosia viettänyt poikani kanssa joulun. Ja se on ihanaa.

Katselemme yhdessä aamulla joulupukin kuumalinjaa ja syödään riisipuuroa, käydään haudalla kävellen. Jouluaattona myös yhdessä koristellaan kuusi, kuunnellaan joululauluja, askarrellaan joulutähtiä, leivotaan joulutorttuja ja joinakin vuosina tehty piparkakkutalo. Illalla sitten syömme jouluruokaa ja poika avaa paketit, joita aina taloudellisesta tilanteesta riippuen ostettu. Tuollaista mukavaa yhdessä tekemistä joululauluja kuunnellen!

Meille näistä on muodostunut mukavat perinteet joita teemme joka vuosi.

Siis ymmmärsinkö nyt oikein, että sinulla välit ovat rikkoutuneet lasten vanhemman ja isovanhemman kanssa, ja siksi kukaan sukulainen tai edes kummit eivät osta lapsille joululahjoja tänä vuonna vaikka muina vuosina ovat ostaneet kasapäin? Mitenkäs sun puolen sukulaiset ja isovanhemmat?

Kiitos ideoista. Saatoin esittää asiani epäselvästi. Olemme siis aina ennen viettäneet joulun puolisoni (nykyään entinen) ja äitinsä kanssa. Välejä on mahdotonta korjata heidän päihdeongelmiensa vuoksi. En missään nimessä tarkoittanut kerjätä mitään keneltäkään. Tietysti esim kirppareilta löytyy jotain. Luulen että meidänkin joulu menee mukavasti ilman vieraita. Jokin hetkellinen hätä iski, mutta se meni jo ohi. Ja oli kiva kuulla millaisia traditioita muilla.

Missään tapauksessa ei pidä opettaa lapsille, että joulu merkitsee valtavaa lahjakasaa / vuorta. Ei liene kenellekään hyväksi, jos oppii pienestä pitäen et joulu ei ole mitään jos ei saa vähin tään kakskymmentä lahjaa.

Tiedän muutaman perheen, jotka eivät ole  ns "varakkaita" mutta jouluna mällätään ja kehutaan jopa siinä, että kuinka paljon tuli lahjoja. Sitä valtavaa krääsää lelua tms joihin kyllästyy piankin. En vaan käsitä sellaista lainkaan.

Toisaalta tiedän perheitä, joissa on lopetettu lahjojen ja suurien lahjamäärien ostelu ja ovat päättäneet, että pari kunnollista ja tarpeellista lahjaa per/lapsi ja se on siinä.

Vierailija kirjoitti:

Missään tapauksessa ei pidä opettaa lapsille, että joulu merkitsee valtavaa lahjakasaa / vuorta. Ei liene kenellekään hyväksi, jos oppii pienestä pitäen et joulu ei ole mitään jos ei saa vähin tään kakskymmentä lahjaa.

Tiedän muutaman perheen, jotka eivät ole  ns "varakkaita" mutta jouluna mällätään ja kehutaan jopa siinä, että kuinka paljon tuli lahjoja. Sitä valtavaa krääsää lelua tms joihin kyllästyy piankin. En vaan käsitä sellaista lainkaan.

Toisaalta tiedän perheitä, joissa on lopetettu lahjojen ja suurien lahjamäärien ostelu ja ovat päättäneet, että pari kunnollista ja tarpeellista lahjaa per/lapsi ja se on siinä.

Joulun tunnelman saa muutenkin kuin isojen lahjavuorien kera. Kaiken päälle alennusmyynnit alkavat heti joulun jälkeen ja monet suuttuvat ( oikein ) kun sama tavara on halvemmalla myynnissä. Kannattaa opetella järkevä lahjakäytäntö.

Omassa lapsuudessani oli aina parasta se, kun vanhemmilla oli aikaa pelata yhdessä pelejä. Päivällä voi käydä yhdessä ulkona riippuen kelistä pulkkailemassa, lumilinnaa rakentamassa, jouluvaloja katselemassa. Yhdessä voi koristella pipareita, lukea kirjaa...

Edelleenkin joulussa on parasta, kun joulusaunan jälkeen saa pukea uuden yöpuvun ja pelata yhdessä. Tärkeimmät joululahjat olivat yöpuku ja kirja. 

Aamulla kaupan alesta jouluruoka, kuusi on vuosia vanha tekokuusi. Aattona luisteleen/pulkkamakeen/uimaan. Lahjat saa heti aamulla ettei koko paiva old niiden odotusta. Lahjabudjetti on 30e per lapsi, he tietavat sen (eivat osaa edes toivoa mitaan). Jouluruoan jalkeen saa tehda mita haluaa tai pelataan. Koyhan joulu? Ei, meille ei vaan ole iso juttu (ja perhe loytyy verokoneesta).

Kysyin juuri 8 vuotiaalta etta mita ham odottaa joulussa kun taas laskee paivia:jouluruoka ja yhdessaolo (eika meille edes tule vieraita).