HS: Suomalainen reborn-nukke harrastaja

Hyi, uskomatonta.

Kerätään vielä tavaraa näille ja kuljetetaan mukana. Harmittaisi kyllä ihan vietävästi, jos tulisi vahingossa lahjoitettua hyväkuntoiset vaunut tai turvakaukalo aikuisten leikkeihin!

Sori, pakko sanoa..

Nuo näyttää aivan samalta nukkuessaan kun arkutetut lapset. Minusta tosi karmivia. Entäs sitten nuo joilla silmät pysyy auki, tuijottavat omistajaansa pimeästä huoneesta?

Tuollaisen kun jätät kesällä autoon niin kohta on  poliisit paikalla :D

Söpöjä mutta aika karmivia, jotenkin ahdistaisi olla tuollaisten ympäröiminä. Näyttävät täysin vauvoilta mutteivat elä.

Tekisi kyllä mieli tehdä kansalaisaloite, jossa olisivat laittomia.ihan jo noiden väärinkäsitysten takia, että luullaan oikeiksi lapsiksi ja paikalle poliisit.

Entä miltä tuntuu juuri tavaroiden lahjoittajista, kun ne vaatteet ja tarvikkeet meneekin noille?

Miksei näitä nukkeja kanniskelevia ja hoitavia ohjata psykologille? Ei, tuosta ei saa tulla hyväksyttyä harrastusta. Ei missään mielessä. Joo, tiedän, että suurimmalla osalla on ihan harmitonta. Mutta pahimmillaan voi ruokkia jotakin pahempaakin, jos moisten hoitaminen ja mukana pitäminen (tai edes tekeminen) sallitaan

Kirjoitus oli mielestäni surullinen.

Tekstissä mainittiin, että miehet keräilevät autoja ja sitä pidetään normaalina. Kuka pitää ja kuka ei. Luin joskus jutun, jossa kerrottiin filmitähtien autokokoelmista ja pidin luetteloita surkuhupaisina. 

Toisaalta - kuka kerää mitäkin. Ihmisillä ovat varastot täynnä pullonkorkkeja, varastettuja tuoppeja, tyhjiä viinapulloja, kuulakärkikyniä, postimerkkejä, aseita, miekkoja, kunniamerkkejä jne.

Siinä vaiheessa, kun haluat itselleni kunniamerkin, joka kertoo taisteluista surmatuista ihmisistä, hakeudun psykiatriseen hoitoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jutun naisella oli ollut nukke mukana puolison perheen luona joulunvietossa. Miten muiden tulisi nukkeleikkiin suhtautua? Pitääkö leikkiin lähteä mukaan? Saako olla välinpitämätön? Saako kieltäytyä esimerkiksi yhteiskuvista nuken kanssa?

Itse koen niin että kunhan muiden rajoja ei ylitetä, niin tehköön kukin mitä tarvitsee. Esim. se että joku haluaa olla olematta yhteiskuvassa nuken kanssa, koska kokee sen itselleen häiritseväksi on mielestäni täysin OK, ja "nukkeharrastajan" tulee ymmärtää tämä.

Jos nuket vastaavat johonkin hänen henkilökohtaiseen tarpeeseensa edes jollain tasolla (ei kait hän nukeista huolehtisi, ellei se jotain tarvetta täytä), niin olen onnellinen hänen puolestaan että on saanut mahdollisuuden täyttää tarpeensa (oli kyseessä sitten joku lapsuuden trauma tai välistä jäänyt kehitysvaihe, onko tuolla lopulta edes väliä?) ja löytänyt kanavan siihen. Jos joku päivä nuket eivät enää vastaa, niin ne voi sitten vaihtaa uuteen kiinnostuksen kohteeseen. Ainahan tekeminen jotain tarvetta täyttää (syöminen, juominen, seksi, suhteet, viihde, jne.).

Onhan noita aikuisten mallisiakin nukkeja ja niille on oma kysyntänsä sekä yhteisöt ja niissä on täysin samat käytännöt (nukkeja kanniskellaan ulos ja niitä puetaan sekä kuvataan) kuin uutisessa olleella naisella. Avattiinhan suomessa se nukkebordellikin, jossa noita aikuisten mallisia nukkeja käydään panemassa.

Anyway, pointti nyt se että oli se sitten uutisen mukainen vauvanukke tai aikuisen näköinen haltiakorvilla varustettu vampyyrinukke, johonkin tarpeeseen ne vastaavat. Mitä sillä taas sitten on väliä mitä muut ajattelee? Minusta ei mitään jos yksilötasolla nukkeharrastus parantaa ihmisen elämänlaatua pitemmällä tähtäimellä.

Olen edellisen kommentin kirjoittaja. On tietysti hienoa, jos joku saa nukkejen kautta lohtua tai tyydytystä johonkin tarpeeseen. Näkisin kuitenkin, että ilmiön normalisoinnilla voi olla ongelmallisia seurauksia, esimerkkinä vaikkapa esille nostamani muiden suhtautuminen. On varmasti olemassa riski, että nukkeleikki menee liian pitkälle, jolloin alkaa vaatia muita huomioimaan nukke ja suhtautumaan tähän kuin oikeaan lapseen. Tämä asettaa sukulaiset, ystävät, työkaverit ja ihan sivullisetkin kiusalliseen asemaan. Pitääkö bussiin päästä lastenrattaissa olevan nuken kanssa? Saako tällöin matkustaa ilmaiseksi? Pitääkö ravintolahenkilökunnan tuoda nukelle syöttötuoli? Miten suhtautua, jos työkaveri kertoo puuhistaan nuken kanssa kahvipöydässä samoin kuin muut puhuvat lapsistaan ja lemmikeistään? Ainakin osassa tapauksista terapia tai vaikka lemmikin hankkiminen saattaisivat pidemmän päälle olla terveempi vaihtoehto.

Mielestäni mainitsemissasi tapauksissa aletaan mennä jo harmaalle alueelle ("vaaditaan erityskohtelua") siinä mikä on sosiaalisesti hyväksyttävää ja mikä ei ja missä vaiheessa sitten jo siirrytään oikeasti henkisellä tasolla sairaalloisen käyttäytymisen puolelle. Kahvipöytäkeskustelussa minusta on OK puhua itselleen tärkeistä asioista, mutta se toki tuo riskin siitä että muut tuomitsevat. Ikävää tietysti, mutta sosiaaliset normit ovat mitä ovat riippuen siitä missä ajassa eletään eikä niitä ihan nopeasti muokata.

Tuo bussissa pummilla matkustaminen on minusta jo suoraan väärin, koska nukke ei ole ihminen eikä myöskään lemmikki. Minusta se on verrattavissa esim. matka- tai olkalaukkuun/reppuun. Rattailla matkustaminen on mielestäni OK yhtälailla kuin polkupyörä, jos käy mainitsemassa että rattaissa ei ole oikeaa lasta ja bussikuskin kanssa sopii otetaanko maksu vai ei. Se taas järkyttyykö bussikuski tästä on hänen oma asiansa.

Vierailija kirjoitti:

Tekisi kyllä mieli tehdä kansalaisaloite, jossa olisivat laittomia.ihan jo noiden väärinkäsitysten takia, että luullaan oikeiksi lapsiksi ja paikalle poliisit.

Entä miltä tuntuu juuri tavaroiden lahjoittajista, kun ne vaatteet ja tarvikkeet meneekin noille?

Miksei näitä nukkeja kanniskelevia ja hoitavia ohjata psykologille? Ei, tuosta ei saa tulla hyväksyttyä harrastusta. Ei missään mielessä. Joo, tiedän, että suurimmalla osalla on ihan harmitonta. Mutta pahimmillaan voi ruokkia jotakin pahempaakin, jos moisten hoitaminen ja mukana pitäminen (tai edes tekeminen) sallitaan

Kaikilla on jotain outoja juttuja enkä ymmärrä miksi tällaisia harmittomia omituisuuksia pitää alkaa demonisoimaan. Ihan sama kun ihmiset järkyttyi jotenkin tosi pahasti niistä ihmisistä, jotka rakastavat rakennuksia. Siinä ei satuteta ketään.

Pitäisi varmaan tehdä kansalaisaloite, että saadaan kiellettyä alkoholi, ylensyöminen ja kaikenlainen kerääminen, koska mitä ihmettä aikuinen muka tekee tuhansilla käytetyillä postimerkeillä tai muulla vastaavilla. Pahimmassa tapauksessa ne vielä kertovat niistä jokaiselle vastaantulijalle ja tylsistyttävät nämä kuoliaaksi. Ja ammattiurheilu pitää ihan ehdottomasti kieltää, koska hittoako aikuiset ihmiset juoksee jossain pallon perässä ja sitten siitä niille vielä ohjataan varoja jostain valtion kassasta. Kaikki jotain intohimoisesti harrastavat ihmiset pitäisi ohjata terapiaan, koska jotain traumoja siellä taustalla on.

Vierailija kirjoitti:

Se miksi nuo nuket karmivat on niiden realistinen ulkonäkö ja se että ne ovat ilmiselvästi elottomia. Eli ainakin minulle tulee etsimättä mieleen kuollut vauva, mikä on yksi niistä karmivimmista asioista mitä osaan ajatella. Jo kuva aiheuttaa pahan olon, onneksi en ole noita luonnossa nähnyt.

Täytyyhän sen kuolla, että se voi uudestisyntyä! Eikö tuon nimi pitäisi olla newborn?

Jutun perusteella harrastaja kykenisi lapsentekoon, mutta ei tee sitä. Siinä mielessä nukeilla ei korvata ulottumattomissa olevaa tarvetta. Vammaisille tmv nukke olisi selvästi lapsen korvike, mutta tämä keräilijä on jotain muuta. Hän hellittelee ja rauhoittaa itseään jollain, josta tulee näin biologina mieleen atrappi.

En voi paheksua tuota harrastusta, koska en paheksu muidenkaan inhimillisten tarpeiden tyydyttämistä epäautenttisin keinoin. Toisaalta olen huolissani siitä, että yhä suurempi osa inhimillisistä läheisyyden ja sosiaalisuuden tarpeista voidaan tyydyttää itsellisesti. Kykymme monimutkaiseen ja syväluotaavaan sosiaalisuuteen heikkenee.

Jos äitini tekisi näin, olisin todella huolissani. Lisäksi olisi äärettömän outoa nähdä itsensä elottomana vauvanukkena.

"Jotkut haluavat ikuistaa oman jälkeläisensä olemuksen nukkeen. Konu tekeekin välillä tilaustöitä valokuvien perusteella. Myös nuken teolliset osat voidaan valmistaa oikean lapsen 3d-valokuvien perusteella. Tällaista nukkea kutsutaan real­borniksi."

Kyseessä on täysin harmiton harrastus, jossa kukaan ei kärsi eikä ketään käytetä hyväksi. Joten en näe tässä mitään pahaa todellakaan. Kukin tehhköön, mitä haluaa, kunhan ei aiheuta sillä muille harmia. Jos se tekee hänet onnelliseksi niin sehän on vain ja ainoastaan upea juttu - kaikki muu on ilkeilyä ja umpimielisyyttä. En muutenkaan ymmärrä ihmisiä, kenellä on tarve tuomita muita erilaisuudesta. En näe mitään syytä, miksi hänen pitäisi hakeutua terapiaan, kerran pystyy elämään täyttä hyvää elämää näin. Miksi pitää kaivella väkisin ongelmia, jos elää hyvää elämää?

Minä tiedän nuoren naisen, jolla on kaksi isoa nukkea. Ei ihan näin aidon näköisiä, ja ovat enemmänkin taaperoikäisiä.

Hän pukee niitä ja joskus ottaa taiteellisia kuvia, tai sellaisia että nukke vaikka syö.

Ei hän pidä niitä kuin vauvaa.

Ne ovat ennenkin visuaalinen juttu.

Harrastus voi siis olla ns. järkevämpääkin

Minustakin jutun nainen korvaa nukeilla jotain tarvetta. Ei ole noloa tai tyhmää myöntää totuus. Se on vaivaannuttavaa, että perustellaan kaikenmaailman syillä.

Ei ole normaalia ottaa nukkea harrastuksena anoppilaan. Haloo nyt.

Kommenteissa oli myös pohdintaa siitä, mitä käy jos tiettyjä fetissejä omaava (yleensä) mieshenkilö saa toteuttaa fantasioita tuollaisen nuken kanssa, niin onko kynnys siirtyä oikeaan lapseen silloin pienempi?

hanki oma elämä kirjoitti:

hittoako sulle kuuluu!

Jopa oli agressiivinen vastaus! Kuitenkin kai nuo lehtien jutut on yleensä tehty tarkoituksella, että ne herättävät keskustelua. Ja ap aloitti keskustelun ko aiheesta. En ole ap, mutta samaa mieltä, aika erikoinen harrastus.

Kuka määrittelee että mikä on normaali ihminen?

On tämä ainakin omaan silmääni vähän häiritsevää...

https://cs5.livemaster.ru/storage/d6/3f/e6b93cdad58371d5927834eb66m3--b…

On eri asia olla tuomita tai kieltää, kuin pitää jotain asiaa epänormaalina. Kyllä tuollaisen nuken omistaminen ja hoivaaminen on ihan laillista ja siinä mielessä hyväksyttävää. En silti pitäisi millään tavalla mukavana, jos esimerkiksi poikani esittelisi minulle uuden tyttöystävänsä, joka tulisi meille joulunviettoon nukkerattaiden kanssa. Istuttaisi muovisen hirviönaaman pöydän ääreen ja kävisi välillä vaihtamassa elottomalle esineelle vaippoja. Se ei olisi millään tavalla sosiaalisten normien mukaista ja herättäisi monenlaisia epäilyjä henkilön mielenterveydestä. 

Onko tuossa vasemmalla Down-syndroomainen nukke?

Vierailija kirjoitti:

Kuka määrittelee että mikä on normaali ihminen?

Ihmiskunta tekee tällaista määrittelyä kaiken aikaa. Kuuluu lajin perusominaisuuksiin.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Normi_(sosiologia)