Ero koska arki on liian raskasta?
Onko kellään kokemusta tällaisesta? Että eron syy olisi se, että arki on liian rankkaa ja raskasta. Mutta että muuten ei kumpikaan haluaisi erota, mutta vähintään toinen haluaa helpottaa (omaa) arkeaan ja kokee eron keinoksi siihen. Arjen rankkuudella tarkoitan esim. pienet lapset, joiden hoitaminen ja asiat sitoo, paljon kotitöitä (liittyen lapsiinkin), siihen päälle työt ja oman ajan vähyys jne. Ja toinen saa idean, että ero helpottaisi arkea paljon, koska kotitöitä olisi yksin asuessa huomattavasti vähemmän, lapsetkin olisi paikalla vain (pienen) osan ajasta, töistä ei olisi enää kiire kotiin vaan saisi keskittyä rauhassa töihin, omaa aikaa olisi, koska lapset ei sitoisi enää kuin vain tiettyinä sovittuina päivinä, ei olisi päiväkotikuljetusrumbaa jne.
Kommentit (51)
Aloitusviestin perusteella ero olisi paras ratkaisu. Nimittäin lapsista eroaminen
Vierailija kirjoitti:
Aloitusviestin perusteella ero olisi paras ratkaisu. Nimittäin lapsista eroaminen
No minä olen tässä se perheen äiti -osapuoli ja mieheni on se, joka on nyt saanut tuon idean (koska haluaa helpottaa omaa arkeaan, kuulemma muuten ei missään nimessä haluaisi erota minusta, mutta ei enää jaksa hetkeäkään näin rankkaa arkea). Ap
Ei lapsia, ei ongelmia.
Lopettakaa jo hyvät ihmiset se lisääntyminen, lisääntymisen jälkeen elämä on yhtä helvettiä.
Miksi tarvitsee erota?
Me hankittiin kakkosasunto ja vuorollaan hoidettiin lapsia siellä. Totta kai teimme paljon myös yhdessä. Mutta toinen sai aina rauhaa tarvitessaan.
Tietysti rahaa vaatii tämä järjestely. Kunnan asuntoja voi havitella vain, jos on virallisesti eronnut.
Palkatkaa tai hankkikaa apua jeesaamaan. Siivous ja lastenhoitoapua.
Ero ei ole se eka ratkaisu kun on rankkaa arjessa.
Älkää erotko jos tykkäätte toisistanne.
Sillähän se arki helpottuu kun yksin joudutaan hoitamaan kaikki asiat.
Vierailija kirjoitti:
Miksi tarvitsee erota?
Me hankittiin kakkosasunto ja vuorollaan hoidettiin lapsia siellä. Totta kai teimme paljon myös yhdessä. Mutta toinen sai aina rauhaa tarvitessaan.
Tietysti rahaa vaatii tämä järjestely. Kunnan asuntoja voi havitella vain, jos on virallisesti eronnut.
Joo no meillä ei ole rahaa tuollaiseen, olemme kaksi melko pienipalkkaista ihmistä. Eikä todellakaan saada kunnan vuokra-asuntoa, ollaan yritetty sitä useamman kerran, ei saatu edes kun olin hoitovapaalla ja käytännössä tuloton. Ap
Vierailija kirjoitti:
Palkatkaa tai hankkikaa apua jeesaamaan. Siivous ja lastenhoitoapua.
Ero ei ole se eka ratkaisu kun on rankkaa arjessa.
Älkää erotko jos tykkäätte toisistanne.
Ei meillä ole rahaa palkata tänne mitään siivoojia ja päiväkotikuljettajia. Olisikin. Ap
Vierailija kirjoitti:
Ei lapsia, ei ongelmia.
Lopettakaa jo hyvät ihmiset se lisääntyminen, lisääntymisen jälkeen elämä on yhtä helvettiä.
Vähän myöhäistä, jos ap:lla niitä lapsia jo on.
Vuokratkaa/ostakaa yksiö tai kaksio, jossa toinen voi viettää aikaa aina tarvittaessa. Kyllä vanhemmatkin tarvitsevat vapaata lapsista ja kumppanistaan.
Minä ja kumppanini muutimme erillemme, vaikkemme eronneetkaan ja vaikka meillä ei olekaan lapsia. Suhteemme on sen jälkeen piristynyt huomattavasti. Seksiä on paljon paljon enemmän, kuin ennen erilleen muuttoa. Sitä oli ehkä kerran kuukaudessa tai kahdessa ennen ja nykyisin useammin viikossa, eli muutos on ollut dramaattinen. Vietämme siis yhä todella paljon aikaa yhdessä, mutta silti meillä on mahdollisuus aina mennä omaan rauhaan, kun alkaa siltä tuntumaan.
Teille tällainen samanlainen muutois voisi olla myös hyväksi. Yhdessä perheenä oleminen ei katoa mihinkään, vaikka muuttaisitte erillenne, mutta lasten vuoksi kannattaa pitää lapsilla vain se yksi koti, jossa molemmat ja toinen vuorollaan hoitavat ja elävät lasten kanssa. Teillä olisi yhä mahdollisuus olla ehjä perhe. Toivon vain, että kumppanisi ei pidä tätä sitten jonain täydellisenä vapautuksena lastenhoidosta ja jätä lapsia kokonaan sinun kontollesi. Jos tiedät kumppanisi olevan tätä tyyppiä, suosittelen eroamaan, koska sama ongelma muodostuu jokatapauksessa, mutta eroamalla saat etsiä itsellesi itseäsi kunnioittavan kumppanin.
Kysyn tätä ihan tosissani. Mies on alkanut puhua tuollaisesta. Onko oikeasti jonkun (miehen) arki helpottunut eroamisesta? Tiedän, että hän ei suostuisi ottamaan kahta päiväkoti-ikäistämme luokseen joka toiseksi viikoksi pitkien työpäiviensä takia vaan haluaisi ottaa joka toinen viikonloppu ja lisäksi tavata muutamana arki-iltana. Ap
Mies ei ainakaan ap:tä rakasta, sillä, koska ei kestä puolta vastuuta pikkulapsiarjesta on valmis sälyttämään ap:lle 90 %. Ainoa, mikä miestä mietityttää on vakipillun menetys erotessa.
Oletko sanonut miehelle, että se on sitten viikko viikko systeemi, eikä mikään viikonloppuisämalli? Lähde viikon reissuun nyt heti ja jätä mies lasten kanssa keskenään. Laske miten omaisuus jaetaan, paljonko miehelle jää asuntoon ja minkä kokoiseen ja millä sijainnilla?
Ps. Sillä on jo toinen nainen varmasti, tuo on tekosyy.
Vierailija kirjoitti:
Vuokratkaa/ostakaa yksiö tai kaksio, jossa toinen voi viettää aikaa aina tarvittaessa. Kyllä vanhemmatkin tarvitsevat vapaata lapsista ja kumppanistaan.
Minä ja kumppanini muutimme erillemme, vaikkemme eronneetkaan ja vaikka meillä ei olekaan lapsia. Suhteemme on sen jälkeen piristynyt huomattavasti. Seksiä on paljon paljon enemmän, kuin ennen erilleen muuttoa. Sitä oli ehkä kerran kuukaudessa tai kahdessa ennen ja nykyisin useammin viikossa, eli muutos on ollut dramaattinen. Vietämme siis yhä todella paljon aikaa yhdessä, mutta silti meillä on mahdollisuus aina mennä omaan rauhaan, kun alkaa siltä tuntumaan.
Teille tällainen samanlainen muutois voisi olla myös hyväksi. Yhdessä perheenä oleminen ei katoa mihinkään, vaikka muuttaisitte erillenne, mutta lasten vuoksi kannattaa pitää lapsilla vain se yksi koti, jossa molemmat ja toinen vuorollaan hoitavat ja elävät lasten kanssa. Teillä olisi yhä mahdollisuus olla ehjä perhe. Toivon vain, että kumppanisi ei pidä tätä sitten jonain täydellisenä vapautuksena lastenhoidosta ja jätä lapsia kokonaan sinun kontollesi. Jos tiedät kumppanisi olevan tätä tyyppiä, suosittelen eroamaan, koska sama ongelma muodostuu jokatapauksessa, mutta eroamalla saat etsiä itsellesi itseäsi kunnioittavan kumppanin.
Sinänsä hyvä idea, mutta miten sellaiseen on rahaa? Meillä riittää meidän palkat nyt juuri ja juuri tähän vuokrakolmioomme (Hki) ja pakollisiin elämisen kuluihin, lasten vaatteisiin, ruokiin, päiväkotimaksuihin, autovakuutukseen ja sellaiseen. Ap
Vierailija kirjoitti:
Oletko sanonut miehelle, että se on sitten viikko viikko systeemi, eikä mikään viikonloppuisämalli? Lähde viikon reissuun nyt heti ja jätä mies lasten kanssa keskenään. Laske miten omaisuus jaetaan, paljonko miehelle jää asuntoon ja minkä kokoiseen ja millä sijainnilla?
Ps. Sillä on jo toinen nainen varmasti, tuo on tekosyy.
Ei ole toista naista. Ja asumme vuokralla, omaisuus jaetaan toki erossa, mutta se ei asuntoon vaikuta koska omaisuutta ei ole asunnossa kiinni. Ap
Vierailija kirjoitti:
Kysyn tätä ihan tosissani. Mies on alkanut puhua tuollaisesta. Onko oikeasti jonkun (miehen) arki helpottunut eroamisesta? Tiedän, että hän ei suostuisi ottamaan kahta päiväkoti-ikäistämme luokseen joka toiseksi viikoksi pitkien työpäiviensä takia vaan haluaisi ottaa joka toinen viikonloppu ja lisäksi tavata muutamana arki-iltana. Ap
Kerro, että sinä et pysty muuta kuin joko viikko-viikko-jakoon tai viikonloppuäidiksi. Ellei mies kanna vastuutaan, lapset huostaanotetaan. Kysy että mieskö kertoo sukulaisille ja tuttaville, mitä tapahtui ja miksi.
Vierailija kirjoitti:
Mies ei ainakaan ap:tä rakasta, sillä, koska ei kestä puolta vastuuta pikkulapsiarjesta on valmis sälyttämään ap:lle 90 %. Ainoa, mikä miestä mietityttää on vakipillun menetys erotessa.
Voi olla että ei rakasta. On masentunut ainakin ja työuupunutkin. Ap
Maailman itsekkäin ja typerin ajatus.