Yli 66 000 lähetettä 6-13 -vuotiaille lapsille vuodessa neurologisiin tutkimuksiin

Vierailija kirjoitti:

Ja jossain taas koulua syytettiin. Kyllä se vika löytyy kotoa ja kännykkälapsista ja -vanhemmista.

No niitä kännyjä on muuallakin kuin suomessa. Tosin tämä koulukokeilu voi olla aika uniikki. Ei pitäisi olla vaikea tehdä vertailuja maiden välillä.

https://yle.fi/uutiset/3-10919909

Nauran pask.aisesti tuon koulun oppilaskadolle :D siitäpä saatte päättäjät, sitä saa mitä tilaa ☺️

Vierailija kirjoitti:

Jos tuo näkyy aivokuvauksissa, niin se on joku” tauti”, joka ei johdu kodista eikä koulusta vaan jostain, joka saa aivot muuttumaan. Ruoka? Kemikaalit? Joku? Olisiko jollain asiantuntijalla tietoa ?

Psykoterapiakin muuttaa aivoja, sekä kaikki koettu elämä mukaanlukien ulkoiset tekijät. Aika hankala näitä on korreloida aivokuvantamisen keinoin. Ruoka, kemikaalit ja muut tekijät vaikuttavat suoremmin geeneihin ja niiden tuottamiin proteiineihin, kuten aivojen välittäjäaineisiin sun muuhun. Business kuitenkin rahoittaa tutkimukset ja eivät he halua, että sellaisia aletaan tutkia.

Miten koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmat? Mikä vaikutus niillä on oireilujen lisääntymiseen?

Vierailija kirjoitti:

Oma lapseni on yksi näistä lähetteen saaneista (Itse epäilen aspergeria ja siitä aiheutuvaa ahdistusta/masennusta) 2,5 v vanhemmalla isoveljellään ei ongelmia ja saman kasvatuksen piirissä olleet koko ajan. Tavoite on että tutkimuksen suhteen että diagnoosin tarkentuessa oppimisen tukitoimet voidaan kohdistaa oikein ja lapsen itsetunto ei enempää romutu ja hän pärjää omien ominaisuuksiensa ja ympäröivän maailman kanssa etustäytymätyä siitä.

Lisättäkööt että lapsi on syntynyt hätäsektiolla hapaenpuutteessa ja oireita ja epäilyni 'erilaisuudesta' on ollut ihan alusta lähtien.

Koulussa se syy on. Vaatii liikaa kesken kehityksen olevilta lapsilta ja nykyisin siellä on liikaa häiriötekijöitä. Veikkaan että löytyisi korrelaatio tämän, koulujen ja tiedätte kyllä minkä suhteen jos sitä olisi soveliasta tutkia.

Ilmeisesti nuo lapset lähetetään tutkimuksiin koska niillä on idioottimaisen kouluympäristön takia vaikeuksia pärjätä, oppia ja käyttäytyä. Mutta kun niiltä ei löydy neurologista poikkeavuutta niin lääkärinhän pitäisi diagnosoida että lapsi on terve. Lääkärin pitäisi todeta että lapsen käytöshäiriöt eivät johdu lapsesta itsestään vaan hänen ympäristöstään.

Mutta meidän yhteiskunnassamme ei noin koskaan tehdä. Jos henkilö käyttäytyy häiritsevästi niin aina syytetään henkilöä itseään, ei koskaan ympäristöä. Toisin sanoen noita lapsia ei voi diagnosoida terveiksi. Mutta ei heitä myöskään autisteiksi voi diagnosoida kun neurologista poikkeavuutta ei ole.

Toisin sanoen, heille täytyy diagnosoida PERSOONALLISUUSHÄIRIÖ. Ehkä epävakaa persoonallisuushäiriö.

Suomessa on siis 66 000 alakouluikäistä lasta joilla on epävakaa persoonallisuushäiriö. Hoidot, terapiat ja lääkitykset heille sitten sen mukaan.

Minä syytän kyllä ihan koulua. Esimerkiksi omassa koulussani perinteisissä luokissa ja varsinkin pienluokissa opiskelevat erityisoppilaat pärjäävät ihan kohtalaisesti, kun on selkeästi oma pulpetti, eikä jatkuvaa liikkumista paikasta toiseen, kuten avoimissa oppimisympäristöissä. Avoimissa ympäristöissä tulee monista tavislapsistakin häliseviä ja keskittymiskyvyttömiä. Ihan niinkuin aikuisistakin tulee avokonttorissa.

Enemmistö pienistä lapsista tarvitsee rauhaa, raamit ja rajat, niin fyysisesti kuin psyykkisestikin. Nykykoulu ei enää pysty näitä tarjoamaan, vaan suuri osa alkaa putoamaan kelkasta. Sitten sekä koulun henkilöstö että vanhemmat lähettävät lapsia diagnosoitaviksi, kun koulunkäynti ei vaan suju.

Koulunkäyntiavustaja

Antaa tulla vihat niskaan: nyt nähdään mitä raskausajan ylipaino ja radi saa aikaan.

Antakaa vauvoille ja lapsille rauhallinen kasvuympäristö.

Kauhistuttaa kun vauvoja viecään marketteihin, ostoskeskuksii , konsertteihin.

Soitetaan lapsillé rokkia.

Viekää lapset ulos leikkimään, metsään retkelle, lasten leikkeihin

Vierailija kirjoitti:

Ilmeisesti nuo lapset lähetetään tutkimuksiin koska niillä on idioottimaisen kouluympäristön takia vaikeuksia pärjätä, oppia ja käyttäytyä. Mutta kun niiltä ei löydy neurologista poikkeavuutta niin lääkärinhän pitäisi diagnosoida että lapsi on terve. Lääkärin pitäisi todeta että lapsen käytöshäiriöt eivät johdu lapsesta itsestään vaan hänen ympäristöstään.

Mutta meidän yhteiskunnassamme ei noin koskaan tehdä. Jos henkilö käyttäytyy häiritsevästi niin aina syytetään henkilöä itseään, ei koskaan ympäristöä. Toisin sanoen noita lapsia ei voi diagnosoida terveiksi. Mutta ei heitä myöskään autisteiksi voi diagnosoida kun neurologista poikkeavuutta ei ole.

Toisin sanoen, heille täytyy diagnosoida PERSOONALLISUUSHÄIRIÖ. Ehkä epävakaa persoonallisuushäiriö.

Suomessa on siis 66 000 alakouluikäistä lasta joilla on epävakaa persoonallisuushäiriö. Hoidot, terapiat ja lääkitykset heille sitten sen mukaan.

Lähde?

Vierailija kirjoitti:

Miksi oi miksi te lukutaidottomat kommentoitte 😭

Oleellista on, että eivät lapset ole mitenkään muuttuneet tässä 2000-luvulla, vaan koulumaailma on! Nämä samat ”ongelmalapset” olisivat toistakymmentä vuotta sitten olleet aivan hyvin koulusta selviytyviä taviksia, mutta koulunkäyntiä on muutettu, vaatimukset ovat älyttömiä. Joo ja en olisi uskonut itsekään ennen kuin omat lapset meni kouluun, joten turha tulla lässyttämään etten tietäisi mistä puhun.

Et selvästikään tiedä, mistä puhut. Siksi yrität epätoivoisesti kieltää vasta-argumentoinnin.

Vierailija kirjoitti:

Antaa tulla vihat niskaan: nyt nähdään mitä raskausajan ylipaino ja radi saa aikaan.

Tälle ei taida oikein löytyä tieteellistä perustaa. Älyllisesti eniten ongelmia on alipainoisten lapsilla, kuten Hollannin nälkätalveen liittyvä epigeneettinen tutkimus osoittaa https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/ruoka_saataa_geenejasi

eli jos on aliravittu äiti, lapsen geenit ohjelmoituu aliravitsemukseen ja tuloksena on mielisairaita, diabeetikkoja ja monia muita vaivoja aikuisiällä ilmentäviä ihmisiä.

Vierailija kirjoitti:

Kuinka moni sai diagnoosin? Osa vanhimmista etsii sairaudesta syytä oman kasvatuksen epäonnistumiseen.

Mä niin arvasin löytäväni ketjusta tällaisen kommentin. Ja siinähän se oli, heti ensimmäisenä!

ADHD ei ole kasvatuksella aiheutettavissa eikä liioin parannettavissa. Vaikka mitäpä sinä siitä tietäisit.

Hollannin nälkätalvi ja skitrofrenia esimerkiksi, NY Times https://www.nytimes.com/2018/01/31/science/dutch-famine-genes.html

"When they became adults, they ended up a few pounds heavier than average. In middle age, they had higher levels of triglycerides and LDL cholesterol. They also experienced higher rates of such conditions as obesity, diabetes and schizophrenia."

Eli yhä useampi lapsi tarvitsee erityisjärjestelyjä, terapiaa ja/tai lääkkeitä pystyäkseen opiskelemaan nykykoulussa?!! Ihan älytöntä. Pitää ennemmin peruuttaa koulutuksen uudistukset.

Nykyisin koulussa oppilaat suoriutuvat alta penkin uudistusten myötä. Koulu tuputtaa neuropsykologia lapselle. Vanhemmilla ei vaihtoehtoa kieltäytyä elleivät halua huolilasua

Vierailija kirjoitti:

Nykyisin koulussa oppilaat suoriutuvat alta penkin uudistusten myötä. Koulu tuputtaa neuropsykologia lapselle. Vanhemmilla ei vaihtoehtoa kieltäytyä elleivät halua huolilasua

Miksi lasua pitäisi pelätä? Lastensuojelu haluaa vain auttaa ja tarjota perheille tukea.

Esikoisen kanssa ongelmia aiheuttava ympäristö oli päiväkoti ja sen jälkeen koulu. Kotona kaikki oli suht ok, sain pidettyä "kurissa". Läksyjä tehtiin yhdessä tuntikausia. Harrastuksessa pärjäsi. Mutta koulu oli niin kaoottinen paikka, että välillä harkitsin vakavasti kotikoulua. Meillä diagnoosin tekeminen/saaminen kesti 9 vuotta, koko sinä aikana oltiin kyllä tukitoimien varassa; puheterapiaa, toimintaterapiaa, lääkekokeilua, pienryhmä, hojks... lopulta erityisammattikoulu.

On se vaan jännä miten vain tätä yhtä lasta en osannut kasvattaa, kun ihan add diagnoosi hällä lopulta oli. Kaksi muuta lasta sitten jotenkin mystisesti olen osannutkin kasvattaa. Samat periaatteet kasvatuksessa, mutta ihan eri konstit tepsii erityisen avun tarpeessa olevaan lapseen kuin "normaaliin" lapseen.

Kännykällä ei missään muussa maassa (?) roikuta niin paljon kuin Suomessa. Esimerkiksi Saksassa kännykkä hankitaan vasta viidennelle luokalle meneville (kun sikäläinen alakoulu loppuu). Aikuisetkaan eivät kulje kännykkä naaman edessä koko ajan, päinvastoin kun esim eilen töistä tullessa Vantaalla joka ikinen vastaantulija katsoi kännykän ruutua. Lähde: asunut vuosia Saksassa