Lapsen järjetön äitiriippuvaisuus ei hellitä, vaimo on ihan uuvahtanut
Tänään meinasin antaa vaimon nukkua pitkään niin eikös lapsi menee kiljumaan makkariin ÄITI SUN PITÄÄ NOUSTA ! ÄLÄ NUKU ÄITI ! Vaimo sitten raahusti surkeana keittiöön. Käskin vaan mennä nukkumaan ja otin lapsesta kiinni sanoen että nyt anna jumalauta olla. Lapsi on 6 vuotias ! On aina ollut äitinsä perään mutta eikö tuon nyt helkkari pitäisi jo helpottaa.
Kommentit (52)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kiroile lapselle enkä huuda. Hänen ei tarvitse pelätä minua. Mutta kun ei puhetta usko, vaikka äiti olisi väsynyt tai kipeä niin pitää mennä härnäämään kunnes nousee ylös. Mihinkään vaimo ei saisi mennä yksinään , hirve'ä show oli viime viikolla kun lähti ystävänsä kanssa elokuviin. Vaikka ehdotan että pelataan Kimbleä, mennään puistoon niin ei kelpaa. Tai ehkä hetkeksi mutta kohta kysytään milloin äiti tulee. Vaimo oli kotona pojan kanssa siihen saakka että oli 4 vuotias joten on kyllä saanut olla äidin kanssa sydämensä kyllyydestä.
Ketjun ap
Sori, mutta kyllä aloituksessa on agressiivinen sävy, ainakin näin ulkopuolisin silmin ja siksi minäkin veikkaan, ettei lapsi pidä sinua turvallisena vanhempana. Ehkä pelkää. Toivottavasti olen väärässä.
Käyttäytyykö lapsi samalla tavalla, jos joku muu henkilö on paikalla?
Jos lapsi pelkäisi isäänsä niin ei se rääkyisi sen läsnäollessa ja tekisi asioita mitkä tietää ärsyttäviksi. Kuten tuolla aiemmin sanottiin lapsi käyttää vain valtaa ja on sadistinen ja sitä ei pidä tukea että lapsi ei ymmärrä asemaansa lauman pohjalla. Hän ei sano koska aikuiset nukkuu ja lepää talossa.
Äiti ilmeisesti tottelee lasta heti?
Kuten nytkin kun marttyyrina raahusti keittiöön. Miksei äiti sanonut lapselle että nyt ulos makkarista ja että hän nukkuu nyt?
Itse olen sen verran itsekäs että saisin burn outin jos tekisin aina kuten lapset haluaa.
Makkarin oveen lukko,niin yksinkertaista.ei pääse kakara omin lupineen aikuisten huoneeseen.
Pojista miehiä-leirille. Loppuu se tissin vonkaaminen.
Kestääkö vaimosi lapsen tyytymättömyyttä? Jos ei, jos vaimo kokee ettei voi jäädä sänkyyn koska silloin lasta harmittaa, lapsikin oppii että tyytymättömyys on jotain niin hirveää ettei edes äiti selviä siitä. Mitä se vaimosi sieltä sängynpohjalta lapselle sanoi? "Tottakai kultaseni" vai "Ei. Minä nukun vielä. Mene isin luo."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kiroile lapselle enkä huuda. Hänen ei tarvitse pelätä minua. Mutta kun ei puhetta usko, vaikka äiti olisi väsynyt tai kipeä niin pitää mennä härnäämään kunnes nousee ylös. Mihinkään vaimo ei saisi mennä yksinään , hirve'ä show oli viime viikolla kun lähti ystävänsä kanssa elokuviin. Vaikka ehdotan että pelataan Kimbleä, mennään puistoon niin ei kelpaa. Tai ehkä hetkeksi mutta kohta kysytään milloin äiti tulee. Vaimo oli kotona pojan kanssa siihen saakka että oli 4 vuotias joten on kyllä saanut olla äidin kanssa sydämensä kyllyydestä.
Ketjun ap
Sori, mutta kyllä aloituksessa on agressiivinen sävy, ainakin näin ulkopuolisin silmin ja siksi minäkin veikkaan, ettei lapsi pidä sinua turvallisena vanhempana. Ehkä pelkää. Toivottavasti olen väärässä.
Käyttäytyykö lapsi samalla tavalla, jos joku muu henkilö on paikalla?
Palstalla kai saa purkaa hieman itseään "aggressiiviseenkin" sävyyn. Oletettavasti olet aikuinen ja kestät sen, että toinen aikuinen saa jossain edes kirjoittaa tunteitaan ulos.
Mutta luultavasti olet se niponipo pyhimys, jonka kuullen suku & työkaverit hymistelee ja puhuu suoraan vain keskenään kun et ole kuuloetäisyydellä, koska eivät kaipaa "terävää" analyysiäsi joka asiassa ja tilanteessa.
Vierailija kirjoitti:
Onko lapsesi horoskoopiltaan rapu?
Minun pikku rapuni oli kiltti ja empaattinen ja reipas, eikä mikään takapuoli edellä -kulkija.
Kuulostaa aivan sietämättömän raskaalta että sinä toisena aikuisena et saa itse lasta haltuun ja kuriin. Miten se lapsen kaitseminen on taas sen nukkuvan äidin vastuulla? Aamun piti olla sulla hanskassa. Ei lapsi voi vahvalle kiintymykselleen mitään eikä sille että tuntuu parhaalta turvata äitiin joka tietysti on vastuunkantonsa ja aktiivisen läsnäolonsa myötä lapselle läheisin ja rakkain. Suhteesi lapsen kanssa on sinun vastuullasi ja osuutesi lapsen kasvatuksesta toki myös. Moni muukin perhe on järjestänyt niin että lapsi on useita vuosia kotihoidossa. Kuulostaa ettet ole aiemmin panostanut kunnolla lapsen kanssa olemiseen ja nyt hän ymmärrettävästi vieroksuu sinua eikä todella pidä sinua turvallisena. Tyypillinen kuvio että vanhempi ei ensin itse luo hyvää suhdetta lapseen ja sitten päivitellään miten mahdoton lapsi on kun toimii itselleen luontevasti ja menee sinne missä on hyvä olla, ja ihmetellään mitä se toinen vanhempi on tehnyt väärin kun vain hän kelpaa.
Ota aktiivinen vastuu ja vie lapsi tosiaan ulos asunnosta jos et saa sisällä taattua äidille nukkumisrauhaa. "No se haluu vaan sut ja tuli väkisin tänne makkariin sun luo" -parku ei kerro kuin omasta toiminnastasi. Ole aikuinen.
Vierailija kirjoitti:
En kiroile lapselle enkä huuda. Hänen ei tarvitse pelätä minua. Mutta kun ei puhetta usko, vaikka äiti olisi väsynyt tai kipeä niin pitää mennä härnäämään kunnes nousee ylös. Mihinkään vaimo ei saisi mennä yksinään , hirve'ä show oli viime viikolla kun lähti ystävänsä kanssa elokuviin. Vaikka ehdotan että pelataan Kimbleä, mennään puistoon niin ei kelpaa. Tai ehkä hetkeksi mutta kohta kysytään milloin äiti tulee. Vaimo oli kotona pojan kanssa siihen saakka että oli 4 vuotias joten on kyllä saanut olla äidin kanssa sydämensä kyllyydestä.
Ketjun ap
Onko lapsella kavereita?
Vierailija kirjoitti:
vex2 kirjoitti:
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk0…
Ota puheeksi neuvolassa,päiväkodissa,koulukuraattorilla,terveydenhoitajalla,saat neuoja ja ohjeita.
Huutamalla asia ei parane.
Joo ei, siitä saa sosiaalitoimiston perhetyön kotiin syyllistämään äitiä ja sen jälkeen käsissä onkin laitoshuoitoa tarvitseva psykiatrinen tapaus ja on naimisissa sossun kanssa siihen asti kunnes lapsi on 18 tai 25.
Höpö höpö.
Miksi ihmeessä vaimosi tanssii lapsen pillin mukaan? Tuossa on lopputulos.
AP:n postaus kirjoitti:
Vaimo oli kotona pojan kanssa siihen saakka että oli 4 vuotias joten on kyllä saanut olla äidin kanssa sydämensä kyllyydestä.
(disclaimer: mulla ei oo lapsia mutta olin ite joskus)
Eikö pitkäaikainen muisti ala kehittymään siinä 3v paikkeilla? Sen lapsen maailmassahan äiti on ollut aina läsnä ja nyt kun se alkaa vähenemään niin tottakai se pelottaa, vähän ku sulta olis toinen käsi välillä poissa, se tulee kyllä takas mutta mistä sä sen tiedät? Sehän on sitä kasvamista kun opetellaan uusia asioita ja sopeudutaan. Lapsi ei näe koko kuvaa eikä sen pidäkään, vanhemmat neuvoo ja opastaa pikku hiljaa. Nauttikaa nyt vielä kun se haluaa herätä uuteen päivään ja herättää teidätkin mukaan riemuitsemaan :D Kohta tulee teinimasikset ja sitte vaimos on siellä ovella huutamassa samoja fraaseja lapselle.
lapseton ex-lapsi kirjoitti:
AP:n postaus kirjoitti:
Vaimo oli kotona pojan kanssa siihen saakka että oli 4 vuotias joten on kyllä saanut olla äidin kanssa sydämensä kyllyydestä.
(disclaimer: mulla ei oo lapsia mutta olin ite joskus)
Eikö pitkäaikainen muisti ala kehittymään siinä 3v paikkeilla? Sen lapsen maailmassahan äiti on ollut aina läsnä ja nyt kun se alkaa vähenemään niin tottakai se pelottaa, vähän ku sulta olis toinen käsi välillä poissa, se tulee kyllä takas mutta mistä sä sen tiedät? Sehän on sitä kasvamista kun opetellaan uusia asioita ja sopeudutaan. Lapsi ei näe koko kuvaa eikä sen pidäkään, vanhemmat neuvoo ja opastaa pikku hiljaa. Nauttikaa nyt vielä kun se haluaa herätä uuteen päivään ja herättää teidätkin mukaan riemuitsemaan :D Kohta tulee teinimasikset ja sitte vaimos on siellä ovella huutamassa samoja fraaseja lapselle.
4 ikävuoden paikkeilla ja huomaa että sinulla ei ole lapsia. Tuosta ei nauti kukaan. Kyllä se on aikalailla sumussa rämpimistä koko lasten lapsuus eikä mikään nautinto. Teini-ikä on helppo nakki verrattuna ensimmäiseen 12 vuoteen.
Vierailija kirjoitti:
En kiroile lapselle enkä huuda. Hänen ei tarvitse pelätä minua. Mutta kun ei puhetta usko, vaikka äiti olisi väsynyt tai kipeä niin pitää mennä härnäämään kunnes nousee ylös. Mihinkään vaimo ei saisi mennä yksinään , hirve'ä show oli viime viikolla kun lähti ystävänsä kanssa elokuviin. Vaikka ehdotan että pelataan Kimbleä, mennään puistoon niin ei kelpaa. Tai ehkä hetkeksi mutta kohta kysytään milloin äiti tulee. Vaimo oli kotona pojan kanssa siihen saakka että oli 4 vuotias joten on kyllä saanut olla äidin kanssa sydämensä kyllyydestä.
Ketjun ap
Ikävä tilanne.Tässä ehkä kotihoidon yksi huonopuoli.Lapsi ei totu muihin aikuisiin.
Vierailija kirjoitti:
huomaa että sinulla ei ole lapsia.
Hyvä, koitin olla mahdollisimman selkeä ettei tule väärinkäsityksiä.
Jos lapsi on ollut äidin kanssa 4v saakka niin miksi sinun seura kiinnostaisikaan. Itse olin kotona pienten lastenkin kanssa, ja meillä tulee kyllä yhtä paljon isi isi isiä kun äiti äiti äitiä... kantsii miettiä sieltä ihan alusta saakka että minkälaista elämää haluaa elää. Ja selittää sille äidillekin että vaikka siihen vauvaan hormonit vetää niin sitte pitäs jaksaa loppuelämä sillä samalla intensiteetillä, kuten teillä näkyy
Tuon ikäiselle pitää jo opettaa että äitiä täytyy hoitaa ja huolehtia. Voisi yhdessä laitella aamupalaa äidille valmiiksi etkä vain vaatia. Viime hetket opettaa ettei ole aikuisena ihmishirviö
Ilmeisesti äiti on tuon lapsen ainoa turva- ja tukihenkilö. Lapsi pelkää kiroilevaa isäänsä, eikä uskalla olla luontevvasti kahdestaan isänsä kanssa. Lapsella on läheisriippuvuus suhde äitiinsä ja tässä tapauksessa se on täysin ymmmärrettävää.
Kun on äidin vapaa-aamu, viet lapsen pois kotona tekemään jotain kivaa esim Hoplop, elokuvat, uimahalli. Aamupalan jälkeen vain lähdette. Vaatteet katsot jo illalla valmiiksi ja lapsi ei saa sitten käydä äitiä herättämässä. Joku palkinto erikseen vielä siitä. Kannattaa valmistella tämä jo etukäteen.
Tuommoinen "annan vaimon nukkua, mutta päästän lapsen herättämään hänet" touhu on yhtä tyhjän kanssa. Jos otat vastuun aamusta, teet sen kunnolla tai et sitten tee ollenkaan.
Todellisuudesta vieraantunut kommentti!
Ei lapsella ole mitään syytä kokea kauhua siitä, että hän saa rankkua saati alkaa vihata vanhempiaan sen seurauksena. Kurinpito on osa tasapainoista kasvua eikä suinkaan joku osoitus siitä, että lapselle tahdottaisiin pahaa.