HUSsissa työskentelevät - onko teillä tosiaan tälläistä?

On. Omasta yksiköstä pakenee kaikki. Vain ne jotka eivät pääse muualle, jäävät. En voi puhua enenpää, mutta kamalaksi on mennyt viimeisen 2,5 vuoden aikana.

En ihmettele miksi lopulta lähtevät yksityiselle ja/tai tekevät hommat oman firman kautta. Tuommoista pskaahan julkinen terveydenhoitoala kokonaisuudessaan on. 

Tuollaista se on. Lähtisin muualle, mutta perheen vuoksi on asuttava tällä alueella, eikä omia hommiani edes tehdä kovin monessa yliopistosairaalassa. Työ on mielenkiintoista, mutta olen jo monta vuotta tuntenut olevani loukussa valtavan työmäärän ja olemattomien vaikutusmahdollisuuksien vuoksi. Pitäisi vaan jaksaa ja jaksaa, koskaan ei tule helpompaa jaksoa. Kun Apotti keväällä tulee lisäkuormaksi, en tiedä miten selviän enää töistäni kun nytkin niihin menee kaikki illat ja usein viikonloputkin.

Johtuuko se siitä, että lääkärit johtavat ihmisiä vai siitä, että ihmisiä johtavat eivät ole lääkäreitä? 

Onko tämä muuttunut viime vuosina? 

En ole törmännyt tuollaiseen ikinä, joten kaikenlaisia työyhteisöjä mahtuu mukaan. Kyselyn otoshan oli 35/1200. Mutta huonoimmat palkat HUS kyllä lääkäreille maksaa kaikista sairaanhoitopiireistä, samoin hoitajille.

Vierailija kirjoitti:

En ole törmännyt tuollaiseen ikinä, joten kaikenlaisia työyhteisöjä mahtuu mukaan. Kyselyn otoshan oli 35/1200. Mutta huonoimmat palkat HUS kyllä lääkäreille maksaa kaikista sairaanhoitopiireistä, samoin hoitajille.

Olen kuullut samaa, palkat huonompia kuin muualla Suomessa vaikka elinkustannukset pk-seudulla korkeat.

Ihan p*skaa on. Lääkärit ihan stressissä, kokemattomille hoitajille ollaan tylyjä. Ammattiryhmät nousee toisiaan vastaan, kun kaikilla liikaa töitä ja ollaan eri mieltä siitä, mikä työ kuuluu kenellekin. Johto haluaa hakea kaikenmaailman sertifikaatteja, että voidaan näyttää, miten mahtava sairaala on, vaikka totuus on toinen (mm. magneettisairaala). Aikaa käytetään valtavasti kaikkeen muuhun kuin potilaiden hoitamiseen.

Hakeutukaa hematologiselle puolelle. Loistava henkilökunta, joista parhaat ovat olleet osastolla yli 25 vuotta. 

Potilaana sain ammattitaitoista ja ystävällistä kohtelua. Henkilökunnan edustajat kohtelivat toisiaan mukavalla tavalla. 

Vierailija kirjoitti:

Hakeutukaa hematologiselle puolelle. Loistava henkilökunta, joista parhaat ovat olleet osastolla yli 25 vuotta. 

Potilaana sain ammattitaitoista ja ystävällistä kohtelua. Henkilökunnan edustajat kohtelivat toisiaan mukavalla tavalla. 

Sairaalat on siitä jännä paikka, että vaikka osastolla olisi sisäisiä ristiriitoja, niin ne eivät välttämättä näy potilaille mitenkään. Kulissit pidetään pystyssä viimeiseen asti. 

Vierailija kirjoitti:

Ihan p*skaa on. Lääkärit ihan stressissä, kokemattomille hoitajille ollaan tylyjä. Ammattiryhmät nousee toisiaan vastaan, kun kaikilla liikaa töitä ja ollaan eri mieltä siitä, mikä työ kuuluu kenellekin. Johto haluaa hakea kaikenmaailman sertifikaatteja, että voidaan näyttää, miten mahtava sairaala on, vaikka totuus on toinen (mm. magneettisairaala). Aikaa käytetään valtavasti kaikkeen muuhun kuin potilaiden hoitamiseen.

Magneettisairaala on kyllä kuvaava nimi. Vetää potilaita ja hylkii lääkäreitä.

Sitä vaan näin huslaisena mietin, että miten voi olla, että monissa muissa sairaaloissa sitten ei ole samanlaista shaibaa? Onhan niissäkin paljon potilaita eikä varmaan sen enempää rahaa käytettävissä. Voisiko joku muussa shp:ssa yliopistosairaalassa töissä oleva kertoa mielipiteensä omasta työpaikastaan?

Ja sama kommentti tuli minullekin mieleen hemaosastosta - viimeiseen asti aina pyritään siihen, etteivät ongelmat välittyisi potilaille.

Koskee myös hoitajia. Valittajat vaiennetaan uhkailulla. Tällaista on ollut aiemminkin, ehkä aina. Minulla on huonoja kokemuksia yli kahdenkymmenen vuoden ajalta. Ja sitä ennen myös ennen kuin yhdistettiin Helsingin kaupungin sairaaloiden kanssa toimintoja. Kun valitimme työpaikka kiusaamisesta, niin meidät  leimattiin kiusaajiksi ja sanottiin, että tämän jälkeen on turha luulla saavansa jatkossa töitä, he pitävät siitä huolen. Ja näin kävi monelle. Kun siirto tehtiin, niin palkka laski, se pohjavirka siirrettiin toiselle työntekijälle. Kun valitimme, niin paikalle kutsuttu luottamushenkilö itse sanoi, että kannattaa olla ihan hiljaa, muuten ei työt jatku. Työpaikkakiusaamiseen ei puututtu vielä ihan viime vuosina, vaikka esimies oli paikalla ja kuuli nimittelyn. Toisen työntekijän aiheetonta kantelua ei pyydetty anteeksi, kun kolmas työntekijä kuuli sen ja todisti sen valehteluksi. Pakko on yksi huoltajan tehdä töitä ja pitää työpaikkansa. Sitä ennen virkoja ei täytetty, vaan pidettiin sijaisena huonommalla palkalla.

Jaa, minä olen sitä  mieltä että kiireisessä, vaativassa ja loputtomassa työssä on omat ongelmansa aina. Töölön sairaalassa olen aloittanut. Sitten Kättärillä . Sitten yksityisellä n, 5 vuotta. Meilahdessa n.14 vuotta. Välillä kotona ja samalla lähikoulussa lyhyitä sijaisuuksia oman lapsen koulussa. Sen jälkeen Espoossa ja Jorvissa n, 20 vuotta. Samalla olen tehnyt ystävän privaatissa iltoja ja sair,sijaisuuksia. Koko perhe on käytännössä HUS:ssa.  Minusta se on paikka jossa pitää osata pitää puoliaan, ettei joudu tekemään yksin kaikkea työtä. Sitä ikuista kehittämistä ja tilastointia ei kyllä ymmärrä. Myös oppimassa olevia pitäisi kohdella hellemmin, Ei hyödytä pomottaa opiskelijaa. Monella on aika iso EGO.   itse vetäydyn pois riidoista,  helposti pelataan pois työyhteisöstä, jos ei sovellu valtavirtaan.  Mutta, mutta, se työ Yliopist. sairaalassa vaatii myös eteenpäinmennäkseen niitä tyyppejä , jotka vievät lääketiedettä uusille urille. Monet taitavat lääkärit ovat taitavia muissakin asioissa. Olen naimisissa HUS ilaisen kanssa.

Karuja uutisia ja tätä kaikkea toimintaa rahoitetaan veronmaksajien rahoilla...