Mitä jos lemmikki sairastuu mutta ei ole varaa käyttää eläinlääkärissä?

Mulla oli aiemmin pienituloisena aina jemmassa käteisenä rahat joilla kissan olisi hätätapauksessa saanut lopetettua. Tyhmä minä en tajunnut että yhteiskunta olisi maksanut. No kissa onneksi voi edelleen paksusti, ikää jo kohta 16v.

Kyllä, kaikista eläimistä pitää maksaa edes jotakin. Ettei ainakaan ilmaisen tilalle oteta uutta ilmaista. Jokaisen pitäisi ennen lemmikin ottamista miettiä, mitä sen pitäminen tulee maksamaan. Vaikka kissa, joka voi elää yli 20 vuotta reippaasti. Ruuat, hiekat, ja ne eläinlääkärikulut ym. On helppo sanoa myös vähävaraiselle, että jokaisessa taloudessa pitäisi olla ns. puskurirahasto, jos jotain sattuu, oli se sitten kodinkoneen hajoaminen tai koiran sairastuminen. Käytännössä tämä ei onnistu, jos on kovin huonossa taloudellisessa jamassa. Mutta niin se vain on, kannattaa miettiä sitä lemmikin hankintaa, sitten kun sen pitämiseen on varaa. Raadollisesti sanottu, onhan monelta taholta ositettu, että lemmikki voi olla köyhän ns. viimeinen toivo. 

Riippuu toki minkälaisesta vaivasta ja asiasta kyse. Vaihtoehtoja on useita:

-Lainata/saada rahat perheenjäseneltä, sukulaiselta, kaverilta.

-Soittaa läpi kaikki alueen eläinlääkäriasemat, eläinlääkärit ja kunnalliset klinikat, selittää tilanne, selvittää edullisin vaihtoehto ja sopia maksusuunnitelma.

-Pyytää apua lemmikin kasvattajalta/keneltä se on hankittu tai rotuyhdistykseltä. Joskus näillä on omia palstoja ja ryhmiä, joista voi hakea tilapäistä sijoituspaikkaa, apua jne.

-Jos luottotiedot löytyy monesta paikasta saa laskun tai osamaksusuunnitelman. Luottotiedot kannattaa aina pyrkiä pitämään voimassa, vaikka rahasta olisi tiukkaa. Tähän voi hakea apua velkaneuvonnasta.

Muutenkin kannattaa aina hommata lemmikille vakuutus JA vertailla eläinlääkäriasemien hintoja, vaikka ei olisi vähävarainen. Sillä voi säästää jopa satasia tai tonneja ja sitten on rahaa jemmassa, jos tulee yllättävä hätätilanne.

Ja kannattaa myös pyrkiä ennaltaehkäisemään tapaturmia, sairauksia, vammoja jne. mahdollisimman hyvin pitämällä rokotukset voimassa, käyttämällä silmä/niveltarkastuksissa jos niitä rodulle tarjotaan, tarkastamalla lemmikin iho, silmät ja korvat säännöllisesti ja putsaamalla niitä. Koirat tulee myös pitää kytkettynä asutusalueilla ja muut lemmikit mielellään myös sisätiloissa tai valvottuna/aidatulla alueella pihalla. Koiralle kannattaa pitää kotona ensiapupakkaus, jossa ainakin haavanpuhdistusainetta, sideharsoa, kyypakkaus, lääkehiiltä jne.

Eläinsuojeluyhdistys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ei kykene huolehtimaan lemmikistä, sen tottakai luovuttaa eläinsuojeluyhdistyksen huomaan ja hoidettavaksi sekä etsimään uutta kotia. Kyse ei ole rahasta vaan huolehtimiskyvystä.

Eikä sitä lemmikkiä ainakaan dumpata ulos luontoon, mikä on viime vuosina yleistynyt Suomessa.

Sanot, että kyse ei ole rahasta mutta siitähän tässä oli kyse. Miten se raha varsinaisesti liittyy kykyyn huolehtia? Jos eläimelle antaa kodin, ruokaa ja siitä välittää, ei se ole yhtäkuin rahan määrä. 

Mutta liittyyhän se olennaisesti. Jos ei pysyt maksamaan eläimen tarvitsemaa hoitoa, ei ole kykeneväinen siitä eläimestä huolehtimaan. Sen eläimen hyvä hoito (mikä todellakin sisältää sen, että eläin viedään eläinlääkäriin, kun se sairastuu!) ei ole vain sitä, että silitellään ja annetaan jotain syötävää pari kertaa päivässä. Vai väitätkö, että vanhempi, joka ei vie sairasta lastaan lääkäriin, pitää lapsesta hyvää huolta, kun kyllähän se rakastaa sitä ja antaa sille ruokaakin? Elävästä ja hoivaa tarvitsesvasta olennosta lemmikissäkin on kyse ja sairaan lemmikin hoitoon viemättä jättäminen on kaikkea muuta kuin huolehtimista.

Jos ei ole varaa eläinlääkäriin, kukaan ei lainaa ja luottotiedot on menneet, niin silloin se ainoa oikea vaihtoehto on viedä se lemmikki eläinsuojeluun, jotta siitä oikeasti pidetään sen tarvitsemaa huolta. Sitä kärsivää eläintä ei lohduta pätkääkään se, että sitä niin kovin muka rakastetaan, jos se ei saa hoitoa sairauteensa.

Kuinka lemmikin omistaja voisi etukäteen tietää että eläin sairastuu jossain vaiheessa mahdollisesti vakavasti.

Eihän ihminen tiedä itsestäänkään jääkö huomenna auton alle tai saa tiedon vakavasta syövästä.

Oletko tosiaan sitä mieltä, että ihmisellä täytyy olla säästössä usempi tuhat euroa jos eläin tulee sairastumaan joskus tulevaisuudessa.

Eihän tuossa ole mitään järkeä :-)

Kuinka monella ihmisellä on vararahastoa esim. pesukoneen hajoamisen, työttömyyden tms. varalle ja miksi juuri eläinten omistajilla pitäisi tällainen vararahasto olla.

Olisi siinä sossun muijille selittämistä, että avustusta lääkärilaskuihin ja silmälaseihin pitäisi saada, mutta tilillä lojuisi 4000 euroa irtonaista rahaa.

Mutta kun ne on siellä sitä varten jos Misse joskus sairastuu. Pitää olla varallisuutta eläinlääkärin laskuihin, kai te nyt sen ymmärrätte :-)

Näin hevosenomistajana tämä teksti on absurdia. Omistan 2 hevosta ja jos itselle tulee tilanne ettei enää irtoa satasia kuukaudessa niiden tallivuokriin niin minulla on etukäteen mietitty toimintasuunnitelma. Toisen myyn, toisen lopetan. Jos eka ei mene kaupaksi, senkin lopetan. Siitä huolimatta että toinen on 17v omakasvatti ja itse koulutettu. Keneltä minä voisin muka kerjätä tai huijata rahat niiden elättämiseen? Eläinlääkärin koetaan olevan joku kustannusvelvollinen muiden lemmikeille pahan sattuessa mutta kaikille on päivänselvää ettei tallinpitäjältä voida nyhtää heinää ja ylläpitoa ilmaiseksi.

Meillä koirapennun virtsatulehdus. Hinta 176€. Se uusi, 167€ lisää. Hinnat on karseita ihan näinkin yksinkertaisiin sairauksiin ja hoidettavahan se lemmikki on, kun toinen kärsii ja kipuilee.

Vakuutusta kannattaa kyllä miettiä kaksi kertaa, jos pystyy itse säästämään muutaman tonnin hätävaraa. Vakuutukset on aika kalliita, jos ajatellaan, että se lemmikki elää kauan ja niissä on kuitenkin aina omavastuu ja korvausrajat.

Vierailija kirjoitti:

Meillä koirapennun virtsatulehdus. Hinta 176€. Se uusi, 167€ lisää. Hinnat on karseita ihan näinkin yksinkertaisiin sairauksiin ja hoidettavahan se lemmikki on, kun toinen kärsii ja kipuilee.

Eläinlääkäriasemien hinnat ovat kyllä karanneet täysin käsistä. Itselläni on jo melko vanha lemmikki, jonka kanssa olemme asuneet parilla eri paikkakunnalla, eli vertailukohtia on yli vuosikymmenen taakse sekä eri paikkakuntien välillä. Helsingissä hinnat ovat olleet joissain tapauksissa kaksin ja jopa kolminkertaisia verrattuna muihin kaupunkeihin. Ja jos käynti oli esim. silmätulehduksen takia 5v sitten n. 60e lääkkeineen, nyt se on vähintään 120e ja lääkkeet pitää itse käydä ostamassa apteekista.

Mietin hyvin tarkkaan ottaessani lemmikin, riittävätkö rahani sen hoitoon, koska olen pienituloinen. Onneksi on hiukan säästöjä puskurina pahan päivän varalle. Toki tiedän, että voin sairastua vakavasti ja säästöt kuluvatkin äkkiä ja sitten lemmikinkin sairastuessa olisin pulassa. Mutta silloinkin ensisijaisesti pyrkisin hoitamaan lemmikin kuntoon, se menee ehdottomasti itseni edelle. Koska lemmikki on yksin avuton ja ihmisestä riippuvainen. 

Sitä en tajua että joku ottaa lemmikin, vaikka tietää ettei ole varaa eläinlääkäriin. Kauheaa ajatella esim. kissaa tai koiraa, jolla on vaikkapa tulehtunut hammas. Kovat kivut, syöminen vaikeaa, mutta hoitoon ei pääse...

Vierailija kirjoitti:

Minulla on ainakin lemmikkiä varten oma säästötili ja aika hyvin kattava vakuutus. Pari kertaa on joutunut käyttämään päivystyksessä ja hinnat ovat sen mukaiset, mutta ei ole tarvinnut ottaa laskulle. Minäkään en tosiaan ole mikään hyvätuloinen, mutta lemmikistä otan kyllä täyden vastuun ja jos ei meinaa säästöt riittää, niin myisin kyllä omaisuutta sen takia.

Tätä olin itse juuri tulossa sanomaan. Jos on ottanut vastuullensa lemmikin, on myös vastuussa että pitäisi olla säästössä rahaa sitä varalta että yllättäviä kuluja tulee. En kieltäisi vähävaraiselta lemmikinhankintaa, mutta se pitäisi tulla tuolla ehdolla että on vastuullinen rahankäyttönsä kanssa.

Ihan samalla lailla kuin jos on lapsen hankkinut. Eli vähemmän niitä röökiaskeja ja keppanoita per viikko, niin jää jonkin verran säästöön pahan päivän varalle.

Lemmikin ottaminen vaatii harkintaa ja täytyy laskea kulut etukäteen. Aina elämä ei kuitenkaan mene kuten on ajatellut, voi tulla sairastuminen tai työttömyys, siksi kannattaa laittaa säästötilille hyvänä aikana semmoinen summa millä pärjää jos näin käy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä koirapennun virtsatulehdus. Hinta 176€. Se uusi, 167€ lisää. Hinnat on karseita ihan näinkin yksinkertaisiin sairauksiin ja hoidettavahan se lemmikki on, kun toinen kärsii ja kipuilee.

Eläinlääkäriasemien hinnat ovat kyllä karanneet täysin käsistä. Itselläni on jo melko vanha lemmikki, jonka kanssa olemme asuneet parilla eri paikkakunnalla, eli vertailukohtia on yli vuosikymmenen taakse sekä eri paikkakuntien välillä. Helsingissä hinnat ovat olleet joissain tapauksissa kaksin ja jopa kolminkertaisia verrattuna muihin kaupunkeihin. Ja jos käynti oli esim. silmätulehduksen takia 5v sitten n. 60e lääkkeineen, nyt se on vähintään 120e ja lääkkeet pitää itse käydä ostamassa apteekista.

Me ollaan käyty Viikissä siellä kun on kaksi suht edullista klinikkaa. Isommassa operaatiossa ollaan käytetty Tallinnan puolella koska täällä annettiin hinta-arvioksi 2500e ja Virossa selvittiin alle 500e laskulla. Koiran operoi sellainen ELL joka oli työskennellyt Suomen eläinlääkäriasemilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä koirapennun virtsatulehdus. Hinta 176€. Se uusi, 167€ lisää. Hinnat on karseita ihan näinkin yksinkertaisiin sairauksiin ja hoidettavahan se lemmikki on, kun toinen kärsii ja kipuilee.

Eläinlääkäriasemien hinnat ovat kyllä karanneet täysin käsistä. Itselläni on jo melko vanha lemmikki, jonka kanssa olemme asuneet parilla eri paikkakunnalla, eli vertailukohtia on yli vuosikymmenen taakse sekä eri paikkakuntien välillä. Helsingissä hinnat ovat olleet joissain tapauksissa kaksin ja jopa kolminkertaisia verrattuna muihin kaupunkeihin. Ja jos käynti oli esim. silmätulehduksen takia 5v sitten n. 60e lääkkeineen, nyt se on vähintään 120e ja lääkkeet pitää itse käydä ostamassa apteekista.

Me ollaan käyty Viikissä siellä kun on kaksi suht edullista klinikkaa. Isommassa operaatiossa ollaan käytetty Tallinnan puolella koska täällä annettiin hinta-arvioksi 2500e ja Virossa selvittiin alle 500e laskulla. Koiran operoi sellainen ELL joka oli työskennellyt Suomen eläinlääkäriasemilla.

Viikissä eläinklinikan Ahma on edullinen. Heillä on myös esim kuvauksiin laitteet toisin kuin myös edullisella Sopulitien eläinlääkäriasemalla. Todella pätevän ja mukavan oloinen tuon Ahman omistaja: puolalainen mutta osaa Suomea hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ei kykene huolehtimaan lemmikistä, sen tottakai luovuttaa eläinsuojeluyhdistyksen huomaan ja hoidettavaksi sekä etsimään uutta kotia. Kyse ei ole rahasta vaan huolehtimiskyvystä.

Eikä sitä lemmikkiä ainakaan dumpata ulos luontoon, mikä on viime vuosina yleistynyt Suomessa.

Sanot, että kyse ei ole rahasta mutta siitähän tässä oli kyse. Miten se raha varsinaisesti liittyy kykyyn huolehtia? Jos eläimelle antaa kodin, ruokaa ja siitä välittää, ei se ole yhtäkuin rahan määrä. 

Mutta liittyyhän se olennaisesti. Jos ei pysyt maksamaan eläimen tarvitsemaa hoitoa, ei ole kykeneväinen siitä eläimestä huolehtimaan. Sen eläimen hyvä hoito (mikä todellakin sisältää sen, että eläin viedään eläinlääkäriin, kun se sairastuu!) ei ole vain sitä, että silitellään ja annetaan jotain syötävää pari kertaa päivässä. Vai väitätkö, että vanhempi, joka ei vie sairasta lastaan lääkäriin, pitää lapsesta hyvää huolta, kun kyllähän se rakastaa sitä ja antaa sille ruokaakin? Elävästä ja hoivaa tarvitsesvasta olennosta lemmikissäkin on kyse ja sairaan lemmikin hoitoon viemättä jättäminen on kaikkea muuta kuin huolehtimista.

Jos ei ole varaa eläinlääkäriin, kukaan ei lainaa ja luottotiedot on menneet, niin silloin se ainoa oikea vaihtoehto on viedä se lemmikki eläinsuojeluun, jotta siitä oikeasti pidetään sen tarvitsemaa huolta. Sitä kärsivää eläintä ei lohduta pätkääkään se, että sitä niin kovin muka rakastetaan, jos se ei saa hoitoa sairauteensa.

Kuinka lemmikin omistaja voisi etukäteen tietää että eläin sairastuu jossain vaiheessa mahdollisesti vakavasti.

Eihän ihminen tiedä itsestäänkään jääkö huomenna auton alle tai saa tiedon vakavasta syövästä.

Oletko tosiaan sitä mieltä, että ihmisellä täytyy olla säästössä usempi tuhat euroa jos eläin tulee sairastumaan joskus tulevaisuudessa.

Eihän tuossa ole mitään järkeä :-)

Kuinka monella ihmisellä on vararahastoa esim. pesukoneen hajoamisen, työttömyyden tms. varalle ja miksi juuri eläinten omistajilla pitäisi tällainen vararahasto olla.

Olisi siinä sossun muijille selittämistä, että avustusta lääkärilaskuihin ja silmälaseihin pitäisi saada, mutta tilillä lojuisi 4000 euroa irtonaista rahaa.

Mutta kun ne on siellä sitä varten jos Misse joskus sairastuu. Pitää olla varallisuutta eläinlääkärin laskuihin, kai te nyt sen ymmärrätte :-)

No mistä sinä ajattelit sen rahan tulevan, jos se sinun Turresi sairastuu? 

Siis vakavissasi kerrot, että eläimen sairastumiseen pitäisi olla rahaa jo siinä vaiheessa kun eläin on terve kuin pukki?

Kuinka ihmiset voisivat tämän mielestäsi tehdä.

Otetaan lemmikki siinä vaiheessa kun on työtä ja rahaa.

Saadaan potkut ja jäädään työttömiksi. Kaikki raha menee elämiseen ja pahimmassa tapauksessa pitää hakea toimeentulotukea elämiseen.

Eläin sairastuu ja rahaa ei tilillä voi olla, sillä jos on, toimeentulotukea ei saa.

Mikä tässä on niin vaikeaa käsittää, ettei normaalilla järjenjuoksulla varustettu ihminen ymmärrä, ettei ihmisllä ole selvänäkijän kykyä ja tietoa siitä sairastuuko eläin jossain vaiheessa, eikä hänellä voi olla etukäteen myöskään tietoa onko hänellä siinä vaiheessa enää varaa viedä eläintä lekuriin.

Vai tarkoitatko ihan tosissasi, että vain rikkailla voi olla lemmikkejä, ihmisillä joilla on perittyä omaisuutta ja muutenkin massia riittävästi :-)

Vaikka eläin nukkuisi pois kotioloissa niin minne hautaat jos ei ole omaa maata tai läheiset eivät anna haudata heidän maalleen? Tuhkaus maksaa isokokoiselle koiralle n.200-300e.

Oman koirani (n. 42kg) tuhkaus maksoi 179e + uurna 30e. Ja uurna oli halvin, semmonen nätti kangaspussi.

Aika moni jättää hoitamatta. Olen monta kertaa törmännyt tilanteeseen, että eläin on selvästi sairas mutta sitä ei pihiyden tai rahan puutteen takia viedä eläinlääkäriin :(

Kyllä se vaan on lemmikin omistajan velvollisuus viedä eläin hoitoon jos se sitä tarvitsee. Jos ei ole varaa pitää edes yhden perus eläinlääkärireissun (=n. 100-200e) verran rahaa jemmassa, pitää olla valmis luopumaan lemmikistä. Jos on tt-tuella niin se raha pitää tietenkin olla käteisenä. Ymmärrän kyllä että lemmikit on tärkeitä perheenjäseniä ja se on ihan kamala tilanne joutua siitä luopumaan jonkun pienen vaivan takia, mutta kyllä sen lemmikin edun pitää mennä edelle.

Koira piikille ja jättää maksamatta?

Olen itse vähävarainen, mutta en voi ottaa haluamaani lemmikkiä juuri siitä syystä. En halua, että eläin joutuu kärsimään siksi, ettei mulla ole varaa eläinlääkäriin. Onhan näitä nähty. Todella surullista. Meillä on hamsteri. Toki sekin voi tarvita hoitoa, mutta pieniä eläimiä ei pysty pahemmin hoitamaan, joten suuria laskuja ei ole odotettavissa. Pidän aina sen verran jemmarahaa, että tarvittaessa voin viedä eläimen hoitoon tai piikille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ei kykene huolehtimaan lemmikistä, sen tottakai luovuttaa eläinsuojeluyhdistyksen huomaan ja hoidettavaksi sekä etsimään uutta kotia. Kyse ei ole rahasta vaan huolehtimiskyvystä.

Eikä sitä lemmikkiä ainakaan dumpata ulos luontoon, mikä on viime vuosina yleistynyt Suomessa.

Sanot, että kyse ei ole rahasta mutta siitähän tässä oli kyse. Miten se raha varsinaisesti liittyy kykyyn huolehtia? Jos eläimelle antaa kodin, ruokaa ja siitä välittää, ei se ole yhtäkuin rahan määrä. 

Mutta liittyyhän se olennaisesti. Jos ei pysyt maksamaan eläimen tarvitsemaa hoitoa, ei ole kykeneväinen siitä eläimestä huolehtimaan. Sen eläimen hyvä hoito (mikä todellakin sisältää sen, että eläin viedään eläinlääkäriin, kun se sairastuu!) ei ole vain sitä, että silitellään ja annetaan jotain syötävää pari kertaa päivässä. Vai väitätkö, että vanhempi, joka ei vie sairasta lastaan lääkäriin, pitää lapsesta hyvää huolta, kun kyllähän se rakastaa sitä ja antaa sille ruokaakin? Elävästä ja hoivaa tarvitsesvasta olennosta lemmikissäkin on kyse ja sairaan lemmikin hoitoon viemättä jättäminen on kaikkea muuta kuin huolehtimista.

Jos ei ole varaa eläinlääkäriin, kukaan ei lainaa ja luottotiedot on menneet, niin silloin se ainoa oikea vaihtoehto on viedä se lemmikki eläinsuojeluun, jotta siitä oikeasti pidetään sen tarvitsemaa huolta. Sitä kärsivää eläintä ei lohduta pätkääkään se, että sitä niin kovin muka rakastetaan, jos se ei saa hoitoa sairauteensa.

Kuinka lemmikin omistaja voisi etukäteen tietää että eläin sairastuu jossain vaiheessa mahdollisesti vakavasti.

Eihän ihminen tiedä itsestäänkään jääkö huomenna auton alle tai saa tiedon vakavasta syövästä.

Oletko tosiaan sitä mieltä, että ihmisellä täytyy olla säästössä usempi tuhat euroa jos eläin tulee sairastumaan joskus tulevaisuudessa.

Eihän tuossa ole mitään järkeä :-)

Kuinka monella ihmisellä on vararahastoa esim. pesukoneen hajoamisen, työttömyyden tms. varalle ja miksi juuri eläinten omistajilla pitäisi tällainen vararahasto olla.

Olisi siinä sossun muijille selittämistä, että avustusta lääkärilaskuihin ja silmälaseihin pitäisi saada, mutta tilillä lojuisi 4000 euroa irtonaista rahaa.

Mutta kun ne on siellä sitä varten jos Misse joskus sairastuu. Pitää olla varallisuutta eläinlääkärin laskuihin, kai te nyt sen ymmärrätte :-)

No mistä sinä ajattelit sen rahan tulevan, jos se sinun Turresi sairastuu? 

Siis vakavissasi kerrot, että eläimen sairastumiseen pitäisi olla rahaa jo siinä vaiheessa kun eläin on terve kuin pukki?

Kuinka ihmiset voisivat tämän mielestäsi tehdä.

Otetaan lemmikki siinä vaiheessa kun on työtä ja rahaa.

Saadaan potkut ja jäädään työttömiksi. Kaikki raha menee elämiseen ja pahimmassa tapauksessa pitää hakea toimeentulotukea elämiseen.

Eläin sairastuu ja rahaa ei tilillä voi olla, sillä jos on, toimeentulotukea ei saa.

Mikä tässä on niin vaikeaa käsittää, ettei normaalilla järjenjuoksulla varustettu ihminen ymmärrä, ettei ihmisllä ole selvänäkijän kykyä ja tietoa siitä sairastuuko eläin jossain vaiheessa, eikä hänellä voi olla etukäteen myöskään tietoa onko hänellä siinä vaiheessa enää varaa viedä eläintä lekuriin.

Vai tarkoitatko ihan tosissasi, että vain rikkailla voi olla lemmikkejä, ihmisillä joilla on perittyä omaisuutta ja muutenkin massia riittävästi :-)

Vaikka eläin nukkuisi pois kotioloissa niin minne hautaat jos ei ole omaa maata tai läheiset eivät anna haudata heidän maalleen? Tuhkaus maksaa isokokoiselle koiralle n.200-300e.

Voi tätä uusavuttomuuden määrää ja bisneksen ahneutta.

Suomessa riittää asumattomia alueita ja lapion saa ostettua lähimmästä rautakaupasta muutamalla kympillä.

Ja ympäristörikoksesta huolehtiville voin sanoa että metsässä kyllä kuolee tuhansia eläimiä vuosittain ja niiden ruumiit jäävät muiden eläinten ravinnoksi kuoleman jälkeen.

Kyllä suomalaiseen korpeen mahtuu muutamia tuhansia kotonakin kuolleita eläimiä haudattavaksi.

Kaikesta täytyy tehdä nykyään bisnestä, jopa lemmikin kuolemasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ei kykene huolehtimaan lemmikistä, sen tottakai luovuttaa eläinsuojeluyhdistyksen huomaan ja hoidettavaksi sekä etsimään uutta kotia. Kyse ei ole rahasta vaan huolehtimiskyvystä.

Eikä sitä lemmikkiä ainakaan dumpata ulos luontoon, mikä on viime vuosina yleistynyt Suomessa.

Sanot, että kyse ei ole rahasta mutta siitähän tässä oli kyse. Miten se raha varsinaisesti liittyy kykyyn huolehtia? Jos eläimelle antaa kodin, ruokaa ja siitä välittää, ei se ole yhtäkuin rahan määrä. 

Mutta liittyyhän se olennaisesti. Jos ei pysyt maksamaan eläimen tarvitsemaa hoitoa, ei ole kykeneväinen siitä eläimestä huolehtimaan. Sen eläimen hyvä hoito (mikä todellakin sisältää sen, että eläin viedään eläinlääkäriin, kun se sairastuu!) ei ole vain sitä, että silitellään ja annetaan jotain syötävää pari kertaa päivässä. Vai väitätkö, että vanhempi, joka ei vie sairasta lastaan lääkäriin, pitää lapsesta hyvää huolta, kun kyllähän se rakastaa sitä ja antaa sille ruokaakin? Elävästä ja hoivaa tarvitsesvasta olennosta lemmikissäkin on kyse ja sairaan lemmikin hoitoon viemättä jättäminen on kaikkea muuta kuin huolehtimista.

Jos ei ole varaa eläinlääkäriin, kukaan ei lainaa ja luottotiedot on menneet, niin silloin se ainoa oikea vaihtoehto on viedä se lemmikki eläinsuojeluun, jotta siitä oikeasti pidetään sen tarvitsemaa huolta. Sitä kärsivää eläintä ei lohduta pätkääkään se, että sitä niin kovin muka rakastetaan, jos se ei saa hoitoa sairauteensa.

Kuinka lemmikin omistaja voisi etukäteen tietää että eläin sairastuu jossain vaiheessa mahdollisesti vakavasti.

Eihän ihminen tiedä itsestäänkään jääkö huomenna auton alle tai saa tiedon vakavasta syövästä.

Oletko tosiaan sitä mieltä, että ihmisellä täytyy olla säästössä usempi tuhat euroa jos eläin tulee sairastumaan joskus tulevaisuudessa.

Eihän tuossa ole mitään järkeä :-)

Kuinka monella ihmisellä on vararahastoa esim. pesukoneen hajoamisen, työttömyyden tms. varalle ja miksi juuri eläinten omistajilla pitäisi tällainen vararahasto olla.

Olisi siinä sossun muijille selittämistä, että avustusta lääkärilaskuihin ja silmälaseihin pitäisi saada, mutta tilillä lojuisi 4000 euroa irtonaista rahaa.

Mutta kun ne on siellä sitä varten jos Misse joskus sairastuu. Pitää olla varallisuutta eläinlääkärin laskuihin, kai te nyt sen ymmärrätte :-)

Jokaisen, joka ottaa lemmikin, tulee varautua siihen, että se lemmikki voi tulevaisuudessa sairastua vakavasti. Tämä on ihan niitä perusasioita, jotka täytyy heti alkuun ottaa huomioon, kun lemmikin hankkimista edes harkitsee. Vain äärimmäisen vastuuton ja itsekäs ihminen ottaa lemmikin sillä asenteella, että ei meidän Misselle tai Murrelle mitään kuitenkaan tule. Jos tietää, ettei ole rahaa maksaa lemmikin hoidoista, jos se vakavasti sairastuu, ei pidä ottaa sitä lemmikkiä. Tästä syystä eläinsuojeluyhdistykset ja vastuulliset kasvattajat myös vaativat ihan kunnon suuruista maksua luovutettavasta eläimestä: he haluvat olla edes jollain tasolla varmoja siitä, että ihmiset ovat valmiita ja kykeneviä sijoittamaan rahaa lemmikin hyvään hoivaan ja ovat tajunneet, että edes ilmainen lemmikki ei tule koskaan, ikinä pärjäämään kulujen puolesta vain silittelyllä, ruoalla ja katolla pään päällä.

Vierailija kirjoitti:

Olen itse vähävarainen, mutta en voi ottaa haluamaani lemmikkiä juuri siitä syystä. En halua, että eläin joutuu kärsimään siksi, ettei mulla ole varaa eläinlääkäriin. Onhan näitä nähty. Todella surullista. Meillä on hamsteri. Toki sekin voi tarvita hoitoa, mutta pieniä eläimiä ei pysty pahemmin hoitamaan, joten suuria laskuja ei ole odotettavissa. Pidän aina sen verran jemmarahaa, että tarvittaessa voin viedä eläimen hoitoon tai piikille.

Eikö säästössä oleva raha ole este sosiaalitukien saamiselle?

Kuinka virnomaiset suhtautuvat tilanteeseen siinä vaiheessa kun hakee avustuksia, kertoo rahaa kyllä löytyvän, mutta ne on varattu lemmikin mahdollista sairastumista varten, eläinlääkärin maksuihin?

Eikö tilanteesta tule kaikenkaikkiaan hieman absurdi.

Jos säästää rahaa sukanvarteen mahdollista lemmikin sairastumista varten, joutuu hakemaan omaa elantoaan varten sossusta rahaa, eläin sairastuu ja käyttää säästörahansa siihen, itseasiasssa muut veronmaksajat maksavat tämän kieroilijan eläinlääkärikulut.