Lue keskustelun säännöt.
Mitä ihmettä voin tehdä. Lapset hajoittavat jokaisen puhelimen jonka saavat, ja jatkuvasti pitäisi olla ostamassa uusia.
31.10.2019 |
Lasten toinen vanhempi (lähivanhempi) on sitä mieltä että täytyy aina ostaa uudet puhelimet kun vanhat hajotetaan. Vuodessa menee 2-3 puhelinta per lapsi. Itse olen jo pitkään ollut sitä mieltä, että jos ei osaa puhelimesta pitää huolta, niin sitten ollaan ilman puhelinta, tai korkeintaan hankintaan sellainen millä voi soittaa. Minusta on silkkaa hulluutta ostaa aina heti uusi puhelin tilalle, kun vanha hajoitetaan. Tärkeämpää olisi tässä kohtaa opettaa lapsille pitämään tavaroistaan huolta, eikä opettaa siihen, että aina tulee uusi puhelin kuin liukuhihnalta. En ole lähivanhempi, joten minun on vaikea tähän asiaan vaikuttaa. Lähivanhempi hankkii kuitenkin uudet puhelimet ja kinuaa tai kiristää minulta puolet rahoista.
Kommentit (43)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihme vinkumista.
Jos sinua vituttaa maksella lapsille puhelimia, niin etkös sinä ole ainoa joka voi tehdä hommalle stopin?
Sen sijaan että kirjoitat vauva palstalle avautumisen nykyisestä tilanteesta?
Nosta housusi, niistä nenäsi ja ole kerrankin elämässäsi mies.
Sinua kohdellaan koirana niin kauan kun siihen suostut.
Parempi päivä leijonana kuin elämä koirana.
En pysty tähän asiaan kyllä määräänsä enempää vaikuttamaan. Lähivanhempi päättää hankinnoista ja tulee joka tapauksessa ostamaan ne uudet puhelimet lapsille, maksoin tai en. Huolettaa eniten tämä kasvatuksellinen näkökanta tähän asiaan, kuten jo kerroin.
ap
Ex kasvattaa kuten hän haluaa, ja sä kasvatat kuten sä haluat. Voit kertoa lapsillesi suoraan, että sun mielestä asiaa ei hoideta näin, ja sillä sipuli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut lapset hajottavat tahallaan, jotta saavat uuden. Tämä on kouluissa oikein kerskailun aiheena, kun kovis tiputta puhelimen asfaltille tai paiskaa päin seinää!
Meillä on neljä lasta ja kukaan heistä ei ole hajottanut puhelintaan. Asennamme niihin aina turvalasit ja suojakotelon. Turvalasi on hajonnut koko aikana pari kertaa, mutta puhelimet ovat säästyneet! Sama puhelin on käytössä vuosia, mutta sen verran järkeviä lapseni ovat, että eivät riko siksi, että saisivat uudemman! Vanhaa puhelinta tulee jopa ikävä. Joku puhelin on ollut heidän mielestä aivan hyvä jopa kuuden vuoden käytön jälkeen.
Ja taas sama meno jatkuu, "meillä niin ja näin, ei koskaan väärinpäin". Lopettakaa nyt jo.
Oman kokemuksen kertominen on aivan validia ja osoittaa, että normaalitilanteessa lasten puhelimet eivät hajoa useita kertoja vuodessa. Oman kokemuksen jakamisen tarkoituksena on siis osoittaa AP:n huoli oikeaksi. Aika lyhyitä keskusteluketjuja tulee, jos mihinkään asiaan ei saa jakaa omia kokemuksia ja niihin pohjautuvia neuvoja.
Jatkakaa!
Mua ei paljon hetkauttaisi exän haukkumiset sen takia, etten osta joka kerta uutta puhelinta. Hän on lähivanhempi ja saa minulta elatusmaksut joka kuukausi. Ostelkoot sillä niitä puhelimia, jos haluaa lapset niin kasvattaa. Toki jos huomaan, että lapsella on jäänyt vaatteet pieniksi tai mennyt leikeissä rikki, niin ostan lapselle uudet vaatteet luonani ollessa. Siinäkin pitää olla pelisilmää, jos alkaa jatkuvasti tulemaan risoissa ja pienissä vaatteissa, niin uudet vaatteet jäisi kotiini ja lapsi palautuu takaisin rääsyissä.
Tärkeintä on, että keskustelu on asiallista ja siitä jää todistukset talteen mahdollista tulevaisuutta ajatellen. "ei en osallistu uuden puhelimen hankintaan, kuin vasta aikaisintaan sen jälkeen, kun puhelin on pysynyt kaksi vuotta ehjänä." "kyllä, ostin lapselle uudet vaatteet, ne odottaa täällä, kun tulee seuraavan kerran käymään." "ei en maksa lapsen lomamatkaa, jonka lähtee sinun kanssasi viettämään, en voi itsekään matkustella rahatilanteeni takia." jne.
AP, sinun on itse otettava ohjat tässä asiassa. Osta valmiiksi yksi varapuhelin, joku niin vanhanaikainen perusmalli, etteivät lapset sitä oikeasti halua. Sitten toteat kaikille eli sekä lapsille että lähivanhemmalle, että seuraavan kerran kun puhelin hajoaa, sinulla on jo uusi puhelin valmiiksi ostettuna ja puhelimensa rikkonut lapsi saa tulla sen hakemaan. Ja aina kun puhelin "vahingossa" hajoaa, toistat saman eli ostat mahdollisimman halvan ja ei-haluttavan puhelimen tilalle. Sitten kerrot, että jos tämä varapuhelin pysyy käyttökunnossa johonkin tiettyyn päivään asti (esim. puoli vuotta), niin lapsi voi palkinnoksi saada mieluisamman (mutta kohtuuhintaisen) puhelimen. Ja jos tämä puhelin pysyy käyttökunnossa esim. 2 vuotta, voi seuraava puhelin olla jo hieman parempi malli. Näin kannustat lapsia huolehtimaan tavaroistaan, eikä tahallista rikkomista palkita. Silti lapsilla on koko ajan puhelin, jolla voivat soittaa ja lähettää viestejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihme vinkumista.
Jos sinua vituttaa maksella lapsille puhelimia, niin etkös sinä ole ainoa joka voi tehdä hommalle stopin?
Sen sijaan että kirjoitat vauva palstalle avautumisen nykyisestä tilanteesta?
Nosta housusi, niistä nenäsi ja ole kerrankin elämässäsi mies.
Sinua kohdellaan koirana niin kauan kun siihen suostut.
Parempi päivä leijonana kuin elämä koirana.
En pysty tähän asiaan kyllä määräänsä enempää vaikuttamaan. Lähivanhempi päättää hankinnoista ja tulee joka tapauksessa ostamaan ne uudet puhelimet lapsille, maksoin tai en. Huolettaa eniten tämä kasvatuksellinen näkökanta tähän asiaan, kuten jo kerroin.
ap
Huolesi on aivan turhaa, sillä jos he toimivat puhelimien kanssa tavalla joka ei sinua miellytä, he toimivat monissa muissakin asioissa samalla tavalla.
Jotenkin tässä haiskahtaa pelkästään se, että exäxi käyttää tossumaisuuttasi hyväkseen ja maksattaa sinulla jotain sellaista mistä itse hyötyy, tavalla taikka toisella.
Olethan edes vaatinut saada rikkoutuneet puhelimet itsellesi jos ne maksatkin ja ottanut selvää ettei vakuutusyhtiö maksa niitä puhelimia toiseen kertaan lisäksesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja peliä voi pelata pidemmällekkin. "ai estät tapaamisoikeuteni, koska en maksa puhelimia. Ok, otan yhteyttä lastenvalvojalle, katsotaan siellä tapaamissopimusta uudestaan" "ai et halua pitää tapaamissopimuksesta kiinni, katsotaan mitä lasulla on sanottavana asiasta" jne. Käräjillekkin voi lähteä, jos ei ala hommat sujumaan ja katsoa, olisitko parempi lähivanhempi. Jos siis kykenet.
Tyttäreni 7-vuotias kaveri sanoi kerran tiputtavansa kännykkänsä ojaan, jotta saisi upouuden kännykän. Ja teki sen. Sitä en tiedä, millaisen kännykän sai tilalle ja kuinka nopeasti.
Tyttö on perheestä, jossa tiukat rajat. Tyttö pelkäsi usein puhua mitä oikeasti haluaisi, ja huomasin, että katsoi usein helpommaksi kieroilla. Sitä tiukempaa ehkä taottiin sitten sääntöjä... ja sitä kierommaksi tyttö muuttui!?
Jos tietäisin, että lapseni olisi epärehellinen (ja että itse olisin liian aggressiivinen), en ostaisi uutta parempaa kännykkää, vaan saisi olla muutaman päivän ilman... ja sitten joku käytetty peruskapula. Turha maksaa hienouksista ennen kuin lapsi haluaa tai kykenee huolehtimaan tavaroistaan.
Tietysti jos kännykkä on korjattavissa, niin se ensisijaisesti. Ekologista jne. Hyvä kotelo pitää olla kännykässä. Ja voisihan kännykkä olla veden- ja kolhun kestävä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kakarat vie ja vanhemmat vikisee😨
hama kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kakarat vie ja vanhemmat vikisee😨
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä meillä 7-10-vuotiailla pojilla on ne puhelimet mennyt rikki monta kertaa, vaikka kuinka on panssarilasit ja kuoret. Niitä saa myös vaihtaa ihan jatkuvasti kun näyttö on täynnä säröjä. Ja ovat kovin pahoillaan eli eivät niitä tahallaan kyllä hajota, yleensä sitäpaitsi saavat tilalle entistä huonomman ja halvemman puhelimen. Kaverien kännykät näyttävät aina ihan yhtä risoilta.
Mut aika auttaa tähän, joka vuosi putoaa harvemmin ja teinillä tuskin koskaan. Vastausta mulle ei tosin ole sun kysymykseen :D
Vierailija kirjoitti:
AP, sinun on itse otettava ohjat tässä asiassa. Osta valmiiksi yksi varapuhelin, joku niin vanhanaikainen perusmalli, etteivät lapset sitä oikeasti halua. Sitten toteat kaikille eli sekä lapsille että lähivanhemmalle, että seuraavan kerran kun puhelin hajoaa, sinulla on jo uusi puhelin valmiiksi ostettuna ja puhelimensa rikkonut lapsi saa tulla sen hakemaan. Ja aina kun puhelin "vahingossa" hajoaa, toistat saman eli ostat mahdollisimman halvan ja ei-haluttavan puhelimen tilalle. Sitten kerrot, että jos tämä varapuhelin pysyy käyttökunnossa johonkin tiettyyn päivään asti (esim. puoli vuotta), niin lapsi voi palkinnoksi saada mieluisamman (mutta kohtuuhintaisen) puhelimen. Ja jos tämä puhelin pysyy käyttökunnossa esim. 2 vuotta, voi seuraava puhelin olla jo hieman parempi malli. Näin kannustat lapsia huolehtimaan tavaroistaan, eikä tahallista rikkomista palkita. Silti lapsilla on koko ajan puhelin, jolla voivat soittaa ja lähettää viestejä.
Todellakin tämä! Ja siinä vaiheessa kun lähivanhempi alkaa ruinata rahaa uuteen puhelimeen, sanot vaan että ei tipu, multa saa toimivan puhelimen lapselle vaikka heti. Eli elarien päälle et maksa senttiäkään siitä, että toinen vanhempi päättää sun puolesta miten tällainen asia hoidetaan.
Ymmärrän että monilla vanhemmilla on ollut eron syynä myös erilaiset arvot ja kasvatustavat ja ne ristiriidat kuormittaa vielä eron jälkeenkin. Sun tehtävä vanhempana on kuitenkin opettaa lapsille ikätason mukaisesti rahan käyttöä ja omista tavaroista huolehtimista jotta aikuisena lapset ei ihmettele kun kotivakuutus ei korvaakaan kaikkea ja omavastuu on iso (saati sitten rikkoutuneiden laitteiden osamaksut jos ostaa uuden puhelimen).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ostatte sellaisen iskun ja kosteuden kestävän luurin joka ei ole edes välttämättä älypuhelin. Siitähän penskat oppivat, selkäsaunan uhka vielä päälle jos hajottavat:D
Ostakoon lähivanhempi ne puhelimet, mutta turhaa kitisee sulta osallistumista. Et sinä ole huono vanhempi, vaan hän, joka antaa lasten rikkoa puhelimensa ilman vastuuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerroin lapsille, että jos puhelimia hajoaa niin saavat näppäin-nokialaisen ja jos sekin hajoaa ovat ilman. Kerran on toiselle lasi vaihdettu kun oli selvästi tapaturmasta kyse. Muuten pitävät siististi.
Puhelin varsinkin näyttö hajoaa helposti, myös aikuisen käsittelyssä, jollei ole kunnon suojakoteloa. Merkittömät suojakotelot hajoavat myös.
Eli suojakoteloon kannattaa panostaa.
Eipä auta muu kuin yrittää puhua järkeä lähille.
Sanot että jos vieläkin hajoaa puhelin niin ostetaan halvin epä-älykännykkä ja jos haluavat älykännyn niin lapsi saa maksaa itse. Joku doro-puhelin riittää ihan hyvin hätänumeroon soittamiseen tarvittaessa ja lapsen kiinni saamiseen kavereilta, muu on ekstraa.
Ne puhelimetkaan ei ole enää niinkuin ennen, nokian 3310 voi tiputella miten huvittaa, mutta itselläni meni iPhone 7:n ruutu sirpaleiksi, kun tippui ikkunalaudalta työpöydälle (välissä siis n. 30cm pudotus). Pari kuukautta myöhemmin lakkasi toimimasta itse puhelin-nimen kannalta tärkein ominaisuus, eli puhuminen: mikrofoni hajosi ihan itsestään ilman syytä, puheluita pystyi ottamaan vain kauittimella tai handsfreellä, kunnes meni sen p*askaksi ja ei toiminut enää kuulokkeliitäntä, vaan vain bluetooth-kuulokkeilla oli mahdollista edes puhua kenekään kanssa. Tämä siis ihan aikuisen käsissä ja reilussa vuodessa. Viimeistään tuon ikäsenä myös akku alkaa reistailemaan ja puhelimesta tulee myös lähes käyttökelvoton, vaikka sitä oltaisiin pidetty vitriinissä ja koskettu vain silkkihansikkain.
Ei tuo 2-3 puhelinta vuodessa kuulosta kovin taloudelliselta, mutta ei tämä "jos ei puhelinta osaa käyttää" logiikkakaan ihan toimi, jos nykypuhelimet menevät säpäleiksi ihan aikuistenkin käytössä.
"kinuaa tai kiristää minulta puolet rahoista"
Miten menee, noin omasta mielestä?
Ahaa, näinkö se nuoriso huolehtii ilmastosta konkreettisin teoin.