Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Vastasyntyneen katsomaan meneminen?
29.10.2019 |
Miten tälläisissä tapauksissa nykyperheissä joissa ei saa mennä katsomaan, koska onnittelukukat annetaan? Pitääkö ne lähettää kotiin vai?
Meille ainakin saa tulla heti sairaalaan // kotiin katsomaan isovanhemmat, vanhempien sisarukset perheineen ja hyvät kaverit😍 Me ei tarvita parin viikon aikaa, vaan läheisemme ovat järkeviä ihmisiä jotka osaavat tarvittaessa tuoda vaikka pullat mukanaan. Meille lapsen syntymä on ilon asia ja katsomaan saa ja pitää tulla!!
Saatu/ viety paljon kukkia ja kortteja 🥰 Nyt ei tiedetä miten toimia oikein tälläisissä tapauksissa joissa ei ole saanut mennä sairaalaan, eikä myöskään kotiin.
Kommentit (94)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuukausi on vuodelepoaikaa. Sitä pitää kunnioittaa, oli perhe sairaalassa tai kotona - ellei perhe toisin ilmoita. Mutta ei tämä tietenkään tarkoita, että voit mihin tahansa änkeä kuukaudenkaan jälkeen, vaan vierailuun pitää aina viime kädessä olla suostumus.
Aika liioiteltu aika.
En tiedä yhtään perhettä jossa kuukausi oltaisiin omassa ”körmyssä” ilman ulkomaailmaa niin että läheiset edes käyvät vauvaa katsomassa.
Kyllä meillä on oltu ystäviin yhteydessä heti, miehet pitäneet myös varpajaisia 😊
Jos perhe haluaa olla kuukauden rauhassa, mitä sitten? Muualla maailmassa äiti saattaa olla sängyssä kuusikin viikkoa synnytyksen jälkeen.
Muualla maailmassa synnytyksetkin hoituu vähän eri tavalla ja esim. lapsikuolleisuus on korkeampi. Kuuden viikon makuutusta ei mitenkään kannata ihannoida tai ottaa asennetta, että minäkin voin tehdä niin, kun muuallakin maailmassa. Suomessa ei missään tapauksessa, ei edes 90v lonkkaleikkauksen jälkeen, suositella mitään viikkojen makaamista! Jokainen tietysti tekee niin kuin haluaa, mutta kysymykseesi "mitä sitten?" ehdottaisin miettimään mikä siinä omassa kuplassa on niin tärkeää, että ei voi läheisiin olla yhteydessä kokonaiseen kuukauteen? Kannattaako sitä synnytyksen jälkeistä masennusta ihan tarkoituksellisesti hankkimalla hankkia eristäytymällä muista? Oma maailma toki muuttuu, yleensä, vauvan ympärillä pyöriväksi. Niin sen pitää mennäkin, mutta kyllä kuukauden täydellinen oma rauha kuulostaa jo liioittelulta. Mitä jos nämä läheiset tekisivät teille samoin? Ignooraisivat vauvan täysin, teidän tärkeän perhetapahtuman, miltä se tuntuisi? Siitä päästäänkin ap:n kysymykseen, kerro nyt mielipiteesi siitäkin, miten toimia oikein?
Fiksuja sanoja! Amen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kukat voi lähettää lähetin mukana. Tai sitten odottelet kyläilyn kanssa pari kuukautta, ja viet silloin tervehdyksesi, kukat varmasti ilahduttaa silloinkin.
Pari kuukautta😂😂😂😂😂
Hullummaksi menee vain nämä provoilut.
On muitakin ystäviä ja läheisiä, menkää sitten mieluummin heille. Antaa näiden pesijöiden olla pari kuukautta keskenään. Ei lahjoja tai kukkia tälläisille.
Vierailija kirjoitti:
Tämä koko vierailusysteemi on outo, tuntuu että tekee niin tai näin niin tekee väärin. Mä meen kylään vaan ihmisten luo jotka kutsuu kylään. Jos ei kutsuta en mene. Sitten vuosia myöhemmin saa kuulla miten vauvaa ei ole menty katsomaan kun ei ole koskaan kutsuttu. Tai että en ole koskaan käyny kylässä ihmisen uudessa kodissa, kun ei ole kutsuttu.. mistä minä tiedän että kylään halutaan? Vähemmän uhriutumista, kiitos.
Tämä. Jos itse kysyy suoraan saako tulla kylään, seuraa loukkaantuminen. Toisaalta suuri osa pienten lasten äideistä kokee yksinäisyyttä. Mutta toki kaikki on muiden ihmisten syytä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuukausi on vuodelepoaikaa. Sitä pitää kunnioittaa, oli perhe sairaalassa tai kotona - ellei perhe toisin ilmoita. Mutta ei tämä tietenkään tarkoita, että voit mihin tahansa änkeä kuukaudenkaan jälkeen, vaan vierailuun pitää aina viime kädessä olla suostumus.
Aika liioiteltu aika.
En tiedä yhtään perhettä jossa kuukausi oltaisiin omassa ”körmyssä” ilman ulkomaailmaa niin että läheiset edes käyvät vauvaa katsomassa.
Kyllä meillä on oltu ystäviin yhteydessä heti, miehet pitäneet myös varpajaisia 😊
Jos perhe haluaa olla kuukauden rauhassa, mitä sitten? Muualla maailmassa äiti saattaa olla sängyssä kuusikin viikkoa synnytyksen jälkeen.
Muualla maailmassa synnytyksetkin hoituu vähän eri tavalla ja esim. lapsikuolleisuus on korkeampi. Kuuden viikon makuutusta ei mitenkään kannata ihannoida tai ottaa asennetta, että minäkin voin tehdä niin, kun muuallakin maailmassa. Suomessa ei missään tapauksessa, ei edes 90v lonkkaleikkauksen jälkeen, suositella mitään viikkojen makaamista! Jokainen tietysti tekee niin kuin haluaa, mutta kysymykseesi "mitä sitten?" ehdottaisin miettimään mikä siinä omassa kuplassa on niin tärkeää, että ei voi läheisiin olla yhteydessä kokonaiseen kuukauteen? Kannattaako sitä synnytyksen jälkeistä masennusta ihan tarkoituksellisesti hankkimalla hankkia eristäytymällä muista? Oma maailma toki muuttuu, yleensä, vauvan ympärillä pyöriväksi. Niin sen pitää mennäkin, mutta kyllä kuukauden täydellinen oma rauha kuulostaa jo liioittelulta. Mitä jos nämä läheiset tekisivät teille samoin? Ignooraisivat vauvan täysin, teidän tärkeän perhetapahtuman, miltä se tuntuisi? Siitä päästäänkin ap:n kysymykseen, kerro nyt mielipiteesi siitäkin, miten toimia oikein?
En nyt tarkoita, että kuukauden konkreettinen makaaminen olisi mikään ihanne, vaan sitä, että tunnistetaan synnytyksen jälkeisen ajan erityisyys. Vanhemmilla on ollut isoja mullistuksia, ja he voivat haluta olla ihan rauhassa totuttelemassa tai sitten tavata tuttuja. Kysymällä se selviää.
Lähetä kukat tai vie mukanasi kun seuraavan kerran menette kylään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos ei voi mennä kylään, niin veisin kukat kuistille /ovelle jos omakotitalo. Jos kerrostalo tilaisin Interflorasta. Veisin kukkia kuitenkin vain jos on sukulainen. Interfloran tilauksiin saa laitettua esim suklaata mukaan. Maksaahan se mutta ehkä ihan kiva ajatus. Jos ei ole sukulainen tai läheinen niin laittaisin vaan tekstiviestillä jonkun kivan kuvan ja onnitteluviestin.
Tämä koko vierailusysteemi on outo, tuntuu että tekee niin tai näin niin tekee väärin. Mä meen kylään vaan ihmisten luo jotka kutsuu kylään. Jos ei kutsuta en mene. Sitten vuosia myöhemmin saa kuulla miten vauvaa ei ole menty katsomaan kun ei ole koskaan kutsuttu. Tai että en ole koskaan käyny kylässä ihmisen uudessa kodissa, kun ei ole kutsuttu.. mistä minä tiedän että kylään halutaan? Vähemmän uhriutumista, kiitos.
Jos haluat mennä vauvaa katsomaan niin kysyt milloin voi tulla. Jos et mitenkään ilmaise haluasi tulla vauvaa katsomaan, oletus on että et halua tulla.
Miksi kukaan haluaa katsomaan jotain rumaa vastasyntyneen punaista ruttunaamaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onpa nolo aloitus. Meillä kiellettiin käymästä vauvan kanssa 3kk ajan missään kun oli aluksi sairas. Vain isovanhemmat kävi katsomassa siksi ja sisareni yksin.
Kaikesta sitä herneet nenään vedetään. Lapsella oli kanyyli vielä kotona ja imetys vaikeuksia ym. valvomista ja oli ekan viikon sairaalassakin. Ei siinä paljon pullia ajatella ja kaiken maailman kyläluutia.
Mistä sitä tietää toisen perheen tilanteen. Kunnioitus on sitä että ottaa huomioon eikä ole tietämättä heti täällä haukkumassa ja päivittelemässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua harmitti ihan kauheasti kun kukaan ei tullut käymään kun toinen lapsemme syntyi. Se tuntui todella loukkaavalta. Ovatko sitten ajatelleet että haluamme olla rauhassa. Mielestäni sitä sopii kysyä että milloin saa tulla kylään, eikä olettaa että haluavat olla rauhassa tai että haluavat heti vieraita.
Miksi et itse kutsunut kylään? Ehkä mä olen jonkun sortin autisti kun menen kylään vain kutsuttaessa. Itse kutsun ihmisiä meille kylään myös. Olen varmaan loukannut kaikkia ystäviäni kun en ole itse tajunnut kutsua itseäni. En käsitä tätä miksi jos joku haluaa vieraita, ei itse niitä kutsu vaan pitäisi olla ajatustenlukija... huokaus
En tiedä kiinnostaako kaikkia tulla vauvaa katsomaan, en halua että väkisin joutuvat tulemaan kun eivät kehtaa kieltäytyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainakin meillä sairaalassa oli muut vierat kielletty kuin isä ja omat lapset. Siis sairaala oli kieltänyt kaikilta siellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuukausi on vuodelepoaikaa. Sitä pitää kunnioittaa, oli perhe sairaalassa tai kotona - ellei perhe toisin ilmoita. Mutta ei tämä tietenkään tarkoita, että voit mihin tahansa änkeä kuukaudenkaan jälkeen, vaan vierailuun pitää aina viime kädessä olla suostumus.
Aika liioiteltu aika.
En tiedä yhtään perhettä jossa kuukausi oltaisiin omassa ”körmyssä” ilman ulkomaailmaa niin että läheiset edes käyvät vauvaa katsomassa.
Kyllä meillä on oltu ystäviin yhteydessä heti, miehet pitäneet myös varpajaisia 😊
Miten sinä voit muiden puolesta sanoa, mikä on liioiteltu aika?
Lahjoja kukaan ei toki ole velkaa kenellekään. Lahjan voi viedä vaikka vauva olisi vanhempikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onpa nolo aloitus. Meillä kiellettiin käymästä vauvan kanssa 3kk ajan missään kun oli aluksi sairas. Vain isovanhemmat kävi katsomassa siksi ja sisareni yksin.
Kaikesta sitä herneet nenään vedetään. Lapsella oli kanyyli vielä kotona ja imetys vaikeuksia ym. valvomista ja oli ekan viikon sairaalassakin. Ei siinä paljon pullia ajatella ja kaiken maailman kyläluutia.
Mistä sitä tietää toisen perheen tilanteen. Kunnioitus on sitä että ottaa huomioon eikä ole tietämättä heti täällä haukkumassa ja päivittelemässä.
Nolompaa on nykyaika, jossa laitteiden välillä chattaillaan eikä ole ystäviä ja läheisiä. Tälläiseksi on mennyt varsinkin Helsingissä. Onneksi meillä on toisin.
Suvussa myös lääkäriä ja hoitajaa, jotka varmasti ymmärtävät kanyyleista ym katsomaan tullessaan vähän enemmän kuin me 😊
Vierailija kirjoitti:
Lähetä kukat tai vie mukanasi kun seuraavan kerran menette kylään.
2kk päästä😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua harmitti ihan kauheasti kun kukaan ei tullut käymään kun toinen lapsemme syntyi. Se tuntui todella loukkaavalta. Ovatko sitten ajatelleet että haluamme olla rauhassa. Mielestäni sitä sopii kysyä että milloin saa tulla kylään, eikä olettaa että haluavat olla rauhassa tai että haluavat heti vieraita.
Miksi et itse kutsunut kylään? Ehkä mä olen jonkun sortin autisti kun menen kylään vain kutsuttaessa. Itse kutsun ihmisiä meille kylään myös. Olen varmaan loukannut kaikkia ystäviäni kun en ole itse tajunnut kutsua itseäni. En käsitä tätä miksi jos joku haluaa vieraita, ei itse niitä kutsu vaan pitäisi olla ajatustenlukija... huokaus
Ajatustenlukija? Loukkaavaa oli se että toinen lapsemme ei tuntunut kiinnostavan, niin minä sen ymmärsin. Ei ole kyse siitä että minä haluan vieraita kylään, vaan kyse on uudesta perheenjäsenestä jota kukaan ei tule katsomaan. Jos sinua vauva kiinnostaisi niin sen kyllä jotenkin ilmaisisit että haluat tulla käymään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuukausi on vuodelepoaikaa. Sitä pitää kunnioittaa, oli perhe sairaalassa tai kotona - ellei perhe toisin ilmoita. Mutta ei tämä tietenkään tarkoita, että voit mihin tahansa änkeä kuukaudenkaan jälkeen, vaan vierailuun pitää aina viime kädessä olla suostumus.
Aika liioiteltu aika.
En tiedä yhtään perhettä jossa kuukausi oltaisiin omassa ”körmyssä” ilman ulkomaailmaa niin että läheiset edes käyvät vauvaa katsomassa.
Kyllä meillä on oltu ystäviin yhteydessä heti, miehet pitäneet myös varpajaisia 😊
Jos perhe haluaa olla kuukauden rauhassa, mitä sitten? Muualla maailmassa äiti saattaa olla sängyssä kuusikin viikkoa synnytyksen jälkeen.
Muualla maailmassa synnytyksetkin hoituu vähän eri tavalla ja esim. lapsikuolleisuus on korkeampi. Kuuden viikon makuutusta ei mitenkään kannata ihannoida tai ottaa asennetta, että minäkin voin tehdä niin, kun muuallakin maailmassa. Suomessa ei missään tapauksessa, ei edes 90v lonkkaleikkauksen jälkeen, suositella mitään viikkojen makaamista! Jokainen tietysti tekee niin kuin haluaa, mutta kysymykseesi "mitä sitten?" ehdottaisin miettimään mikä siinä omassa kuplassa on niin tärkeää, että ei voi läheisiin olla yhteydessä kokonaiseen kuukauteen? Kannattaako sitä synnytyksen jälkeistä masennusta ihan tarkoituksellisesti hankkimalla hankkia eristäytymällä muista? Oma maailma toki muuttuu, yleensä, vauvan ympärillä pyöriväksi. Niin sen pitää mennäkin, mutta kyllä kuukauden täydellinen oma rauha kuulostaa jo liioittelulta. Mitä jos nämä läheiset tekisivät teille samoin? Ignooraisivat vauvan täysin, teidän tärkeän perhetapahtuman, miltä se tuntuisi? Siitä päästäänkin ap:n kysymykseen, kerro nyt mielipiteesi siitäkin, miten toimia oikein?
Se on ihan sama mitkä ne tuoreen äidin syyt rauhan tarpeeseen ovat, vain hän päättää asiasta. On sen nyt kumma kun täällä tiedetään paremmin mikä on sopiva toipumisaika ilman vieraita ja kaikkien pitäisi sopeutua siijen keskivertoon. Kuukausi ilman vieraita on varmaan aika harvinaista Suomessa, mutta ihmisiä on erilaisia ja synnytyksiä myös. Edelleenkin ihminen saa ihan itse päättää voinnistaan ja vieraiden vastaanottamisvalmiudesta.
Ja en ymmärrä lahjaongelmaa. Läheiselle lähettäisin kukkia tai voisin viedä ruokaa oven taakse jos perhe sitä toivoisi, vähän vähemmän läheiselle veisin lahjan sitten kun pääsisin vauvaa katsomaan. Todella monet kaverien vauvat olen tavannut 1-3kk ikäisenä ekan kerran.
Viet onnittelu kukat sitten kun saa mennä :)
Tosi vaikea ymmärtää, miten näistä asioista tehdään näin vaikeita. Ihmisillä on erilaisia tilanteita ja synnytyksen jälkeen voi olla ongelmaa sekä vauvan, että äidin terveydessä. Toisilla taas kaikki sujuu kuin tanssi, eikä infektiotkaan ole koskaan mitään kummempaa pahaa heidän elämässään aiheuttaneet, niin sitten vaan naureskellaan muille, että miten ne ovat kotona kun meidän vauva kiersi jokaisen sukulaisen sylissä heti toisena elinpäivänään ja minä paistoin kaikille munkkeja! Joo, kiva sulle, ei onnistu kaikilta.
Ja tämän elämän monimuotoisuuden ymmärtämisvaikeuden lisäksi on sitten tämä kommunikoinnin vaikeus. Ihan vaan avaa suun ja kysyy siltä perheeltä, että miten _heille_ sopisi tai miten tahtoisivat, niin simbsalabim, sillä se ongelma ratkeaa. Henkilökohtaisesti ärsyttää tämä Suomeen pinttynyt tapa, jossa ihmiset kutsuvat itse itsensä kylään ja loukkaantuvat, jos ei sovi. Sitten jos ja kun sinulla on ihan todellinen syy, ettet voi niitä ihmisiä ottaa kylään, vaikka haluaisitkin, niin ruvetaan selittämään, ettei meitä varten tarvitse siivota ja ei me tarvita mitään ihmeempää! Ja kuitenkin odotetaan sitä, että pitäisi pystyä istumaan siinä sohvalla ja juttelemaan vieraiden kanssa ja keittää ne kahvit ja saada sitä pullaa ja tärätään kylässä se neljä tuntia vähintään, kun ei meistä ole mitään vaivaa, vaikka isäntä/emäntä olisi ryömimiskunnossa/taju lähdössä - uskokaa nyt hyvänen aika, jos ei sovi! Normaalisti ajatellen muutenkin olisi kiva, jos ihan opittaisiin kutsumaan kylään itsensä luo - siis että tulkaa meille, ei niin, että me tullaan nyt teille silloin ja silloin, laittakaa pöytä koreaksi. Kun ei tämä mikään ravintola ole. Varsinkin vastasyntyneen perheeltä niitä ravintolapalveluita on aivan kohtuutonta odottaa, mutta näin se ainakin meidän suvussa meni esikoisen kanssa, kun itse kärvistelin kohtutulehduksessa ja univajeessa koliikkivauvan kanssa, jolla oli vieläpä massiivit imetysongelmatkin ja infektioaltis vauva. Mutta toki se oli tärkeää, että kaikki sukulaiset pääsi meille kahvittelemaan vauvan ensimmäisen elinkuukauden aikana, eihän siitä muuten olisi tullut mitään! Toisen vauvan tullessa kerrottiin, että kerrotaan sitten, kun sopii tulla, ei oteta mitään vierailuvarauksia etukäteen vastaan. Meni perille, mutta varmaan näitä saman tyylisiä loukkaantujia syntyi siinäkin.
Ja sille perheelle ne kukat ja lahjat on kyllä ihan yksi hailee. Siis oikeasti. Lähetät tai olet lähettämättä, kaunis elehän se on ja onnittelukortistakin toki voi tulla hyvä mieli, mutta jos ei sitä osaa itse miettiä ja päättää, että miten tekisi, niin olet sitten tekemättä mitään. Jeesus ettei aikuiset ihmiset osaa minkäänlaisia asioita itse miettiä, tässäkin jälleen sellainen uusavuttomuuden huipentuma, että voi hyvänen aika.
Ihmisille saa lähettää kukkia tai lahjoja ihan ilman vauvojen syntymiäkin, joten varmaan voi silloinkin lähettää, jos haluaa saada ne heti perille. Jos ei halua, ei se varmaankaan ole mikään synti viedä myöhemmin. Ja jos ei halua viedä myöhemmin mitään tai edes mennä, kun on niin loukkaavaa, ettei heti pääse sitä a-virusta räkimään sen vauvan naamaan, niin sitten ei mene myöhemminkään.
Vierailija kirjoitti:
Kuukausi on vuodelepoaikaa. Sitä pitää kunnioittaa, oli perhe sairaalassa tai kotona - ellei perhe toisin ilmoita. Mutta ei tämä tietenkään tarkoita, että voit mihin tahansa änkeä kuukaudenkaan jälkeen, vaan vierailuun pitää aina viime kädessä olla suostumus.
Ja sitten ihmetellään kun jäädään lasten kanssa yksin ilman tukiverkkoja.
Heh, mulle punki pyytämättä synnärille jo seuraavana päivänä yksi kaveri. Vanhemmat ja sisarukset oli ihan kutsuttu ja tervetulleita.
Ei siinä mitään, mutta tämä toi uuden miesystävänsä mukanaan. Jotenkin vähän liian intiimiä mulle, mutten pyytänyt poistumaankaan. Oli kiinnostunut vauvasta, kyseli miten synnytys meni ja tarkkaili imetystä :D
Vähän oli siinä rajoilla, että oliko ihan harkittua tulla.
Alue: Aihe vapaa
Kukat voi lähettää lähetin mukana. Tai sitten odottelet kyläilyn kanssa pari kuukautta, ja viet silloin tervehdyksesi, kukat varmasti ilahduttaa silloinkin.