Nielemisrefleksin loppuminen - kuinka pian kuolema?
Sukulaiseni ei ole syönyt eikä juonut nyt muutamaan päivään, eikä häntä enää nesteytetä. Onko kyse päivistä vai jopa viikoista? Onko mitään arviota?
Kommentit (12)
Ylihuomenna häntä ei enää ole. Kyllä 3-4pv sairaalle tai vanhalle ihmiselle on maksimi.
Jokseenkin sairasta, että tuollaista ei saa päästää kärsimyksistään vaan loppuun asti pitää kitua. Voimia läheisille ja toivottavasti näivettyvä ihminen on lääkitty tiedostamattomaksi.
Vierailija kirjoitti:
Jokseenkin sairasta, että tuollaista ei saa päästää kärsimyksistään vaan loppuun asti pitää kitua. Voimia läheisille ja toivottavasti näivettyvä ihminen on lääkitty tiedostamattomaksi.
Niin minustakin. Siksi jopa toivonkin, että lähtö olisi mahdollisimman pian. Kiitos sinulle ja muille vastanneille.
Ap
No otsikossa ja itse viestissä kysytään eri asioita.
Mummoni menetti nielemisrefleksin, joka palautui myöhemmin ja hän eli sen jälkeen vielä 15 vuotta.
Toinen mummoni eli nesteytyksen lopettamisen jälkeen vielä viikon verran.
Vierailija kirjoitti:
No otsikossa ja itse viestissä kysytään eri asioita.
Mummoni menetti nielemisrefleksin, joka palautui myöhemmin ja hän eli sen jälkeen vielä 15 vuotta.
Toinen mummoni eli nesteytyksen lopettamisen jälkeen vielä viikon verran.
Totta, pahoittelut. Ajatus ei ole nyt terävimmillään vaikka yritin otsikon muotoilla selkeästi.
Meidän isoäidillä kesti kymmenen päivää.
Etukäteen ei voi oikein tietää. Voi kestää päivästä kahteen viikkoonkin. Tuossa vaiheessa alkaa ihminen olla tiedoton. Tärkeintä on tehdä olo mahdollisimman mukavaksi ja herkällä kädellä antaa kipulääkettä.
Äidillä meni kai 4 päivää. Voimia. Jos jaksat, lue tai laula hänelle. Tai juttele. Kuuloaisti katoaa viimeisenä.
Mä sanoin äidille, että hän voi lähteä, me pärjätään kyllä.
Kun nesteytys lopetetaan, myös kipureseptoreiden toiminta hiipuu. Nesteytys tuossa vaiheessa vain pitkittäisi kuolemaa.
Kaksi viikkoa kitui läheiseni ilman nielemistä ja sairaala ei suostunut tekemään mitään, nesteytettiin kyllä iv:nä mutta limahan tuossa valui jatkuvasti keuhkoihin ja lopulta tuli hengen vienyt keuhkokuume tietenkin. Ensi alkuun työnsivät vielä pillereitä suuhunkin, joita sitten nielusta kaivettiin sulamattomina päiviä myöhemmin pois. Oli elämäni hirveintä aikaa katsoa sitä vierestä.
Hengitys rohisee, potilas ei kykene sylkäisemään ei yskimään limaa pois, se on terminaalivaiheelle tyypillistä.
Voi mennä silti viikkoja.
Jos ei nestettä saa enää mitään kautta niin kyllä se kuolema päivissä tulee.