Lue keskustelun säännöt.
Minulla on valintatilanne: vapaa sinkkuelämä kaupungissa vai perhe-elämä maalla?
28.10.2019 |
Sinkkuna jatkaisin rauhallista, seesteistä elämää, joka on myös aika yksinäistä, kun ollaan melkein nelikymppisiä.
Mies, johon olen tutustunut ja nyt ihastunut, on 2 lapsen vuoroviikkoisä ja asuu eri paikkakunnalla kuin minä, paljon pienemmässä paikassa.
Olen kaivannut suhdetta, mutta kaikilla hyvillä on jo lapsia. Nyt mietin, jatkanko suhdetta, kun toisaalta tuo elämänmuutos pelottaa. Toisaalta sitten, mistä tiedän kokeilematta.
Onko joku ollut tällaisessa tilanteessa? Mitä valitsitte?
P.s. Omia lapsia en voi saada, pahan endon vuoksi poistettiin kohtu jo alle parikymppisenä.
Kommentit (14)
Aivan vastakkaiset elämäntavat. Luulisi olevan itsestään selvää kumpi kiinnostaa. Itse en missään nimessä lähtisi maalle äitipuoleksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niinno, jokin tuossa elämässä myös viehättää ja siksi sitä pohdin. Mutta iso muutos kyllä.
ap
Asuuko mies siis ihan maaseudulla vaiko kirkonkylässä tms. pienemmässä taajamassa? Maaseutuelämä voi olla alkuun shokki, jos ei ole siitä aiempaa kokemusta. Itse on tehtävä talon eteen paljon enemmän töitä kun vertaa vaikkapa kerrostaloasuntoon, välimatkat voivat olla pitkiä ja palvelut liki olemattomia. Kirkonkylien vitsauksena taas ovat monesti matalaotsaiset kyttääjäasukkaat ja piireihin voi olla vaikeaa päästä, jos et sovi heidän mielestään "kunnon ihmisen" raameihin.
Miten työtilanteesi? Toimitko sellaisessa ammatissa, että töitä riittää melkeinpä missä päin maata tahansa tai esim. yrittäjänä? Onko muutto enemmän miehen idea vaiko molempien yhteinen toive? Kauanko olette olleet yhdessä?
Paljon kysymyksiä, kyllä, mutta saat varmaankin parempia vastauksia, jos valotat tilannettasi hieman enemmän.
Olet vasta tutustunut.
Anna ajan kulua ja 4 kuukauden päästä alat vasta olla selvillä, tykkäättekö toisistanne vai ette.
Mieti sitten vasta asumisjärjestelyitä.
Vierailija kirjoitti:
Asuuko mies siis ihan maaseudulla vaiko kirkonkylässä tms. pienemmässä taajamassa? Maaseutuelämä voi olla alkuun shokki, jos ei ole siitä aiempaa kokemusta. Itse on tehtävä talon eteen paljon enemmän töitä kun vertaa vaikkapa kerrostaloasuntoon, välimatkat voivat olla pitkiä ja palvelut liki olemattomia. Kirkonkylien vitsauksena taas ovat monesti matalaotsaiset kyttääjäasukkaat ja piireihin voi olla vaikeaa päästä, jos et sovi heidän mielestään "kunnon ihmisen" raameihin.
Miten työtilanteesi? Toimitko sellaisessa ammatissa, että töitä riittää melkeinpä missä päin maata tahansa tai esim. yrittäjänä? Onko muutto enemmän miehen idea vaiko molempien yhteinen toive? Kauanko olette olleet yhdessä?
Paljon kysymyksiä, kyllä, mutta saat varmaankin parempia vastauksia, jos valotat tilannettasi hieman enemmän.
Voin tehdä töitä myös tuolta pienemmästä kaupungista käsin, talo ei ole aivan maalla. Kuvasin tilannetta hieman hassusti, olemme siis jos tunteneet ja seurustelleet noin vuoden ja tunnen lapset, tämä muuton oikea pohdinta vain saa minut näemmä "jarruttamaan" kirjoittaessanikin. :D Lapsiin olen jo tutustunut ja viettänyt aikaa varsin paljon yhdessä kaikkien kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maalta pääset takaisin sinkuksi kaupunkiin aina, mutta montako kertaa saat mahdollisuuden muuttaa sinne landelle kivan miehen luo?
Eri asia sitten jos parisuhde aiheuttaa tuon empimisen. Silloin älä mene.
Vierailija kirjoitti:
Maalta pääset takaisin sinkuksi kaupunkiin aina, mutta montako kertaa saat mahdollisuuden muuttaa sinne landelle kivan miehen luo?
Eri asia sitten jos parisuhde aiheuttaa tuon empimisen. Silloin älä mene.
Ei parisuhde, vain tuo muutto maalle. Erittäin hyvä pointti sinulla!
Ja toiselle vastaajalle: miksi olisi trolli?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minua kiinnostaisi perhe-elämä kaupungissa.
Älä anna miehen ulkoistaa lasten hoitoa sinulle...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asuuko mies siis ihan maaseudulla vaiko kirkonkylässä tms. pienemmässä taajamassa? Maaseutuelämä voi olla alkuun shokki, jos ei ole siitä aiempaa kokemusta. Itse on tehtävä talon eteen paljon enemmän töitä kun vertaa vaikkapa kerrostaloasuntoon, välimatkat voivat olla pitkiä ja palvelut liki olemattomia. Kirkonkylien vitsauksena taas ovat monesti matalaotsaiset kyttääjäasukkaat ja piireihin voi olla vaikeaa päästä, jos et sovi heidän mielestään "kunnon ihmisen" raameihin.
Miten työtilanteesi? Toimitko sellaisessa ammatissa, että töitä riittää melkeinpä missä päin maata tahansa tai esim. yrittäjänä? Onko muutto enemmän miehen idea vaiko molempien yhteinen toive? Kauanko olette olleet yhdessä?
Paljon kysymyksiä, kyllä, mutta saat varmaankin parempia vastauksia, jos valotat tilannettasi hieman enemmän.
Voin tehdä töitä myös tuolta pienemmästä kaupungista käsin, talo ei ole aivan maalla. Kuvasin tilannetta hieman hassusti, olemme siis jos tunteneet ja seurustelleet noin vuoden ja tunnen lapset, tämä muuton oikea pohdinta vain saa minut näemmä "jarruttamaan" kirjoittaessanikin. :D Lapsiin olen jo tutustunut ja viettänyt aikaa varsin paljon yhdessä kaikkien kanssa.
Liian äkkiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asuuko mies siis ihan maaseudulla vaiko kirkonkylässä tms. pienemmässä taajamassa? Maaseutuelämä voi olla alkuun shokki, jos ei ole siitä aiempaa kokemusta. Itse on tehtävä talon eteen paljon enemmän töitä kun vertaa vaikkapa kerrostaloasuntoon, välimatkat voivat olla pitkiä ja palvelut liki olemattomia. Kirkonkylien vitsauksena taas ovat monesti matalaotsaiset kyttääjäasukkaat ja piireihin voi olla vaikeaa päästä, jos et sovi heidän mielestään "kunnon ihmisen" raameihin.
Miten työtilanteesi? Toimitko sellaisessa ammatissa, että töitä riittää melkeinpä missä päin maata tahansa tai esim. yrittäjänä? Onko muutto enemmän miehen idea vaiko molempien yhteinen toive? Kauanko olette olleet yhdessä?
Paljon kysymyksiä, kyllä, mutta saat varmaankin parempia vastauksia, jos valotat tilannettasi hieman enemmän.
Voin tehdä töitä myös tuolta pienemmästä kaupungista käsin, talo ei ole aivan maalla. Kuvasin tilannetta hieman hassusti, olemme siis jos tunteneet ja seurustelleet noin vuoden ja tunnen lapset, tämä muuton oikea pohdinta vain saa minut näemmä "jarruttamaan" kirjoittaessanikin. :D Lapsiin olen jo tutustunut ja viettänyt aikaa varsin paljon yhdessä kaikkien kanssa.
Liian äkkiä.
Mikä sitten ei olisi liian äkkiä?
Niin ja yksinäistä siksi, että ihmisillä on omat menonsa, ystäviä on mutta emme näe tiheästi.
ap