Löytääkö yli 40-vuotias enää rakkautta?
Kaikki hyvät on varattuja, eikä baareissa roikuta enää tuossa iässä. Tinder on vastenmielinen. Itse alkaa rupsahtaa. Onko enää toivoa?
Kertokaa kokemuksia.
Kommentit (43)
Vierailija kirjoitti:
Luulis yli 40v jo tietävän ettei mitään rakkautta ole olemassakaan. Korkeintaan lapsen ja vanhemman välillä. Lajinsäilymisvietistähän siinä on kyse miehen ja naisen välillä. Naiset muuttuu heti kylmiksi miestä kohtaan kun lapset on tehty ja miehellä ei ole enää virkaa.
Kyllä sitä on, tosin vain harvojen herkkua. Terveisin mies joka on löytänyt elämänsä rakkauden ja tietää, että me ollaan rakastuneita elämämme loppuun asti.
Nelikymppinen nainen on samassa tilanteessa kuin parikymppinen mies. Kiinnostus ei ole enää mikään automaatio (paitsi seksiä nainen saa aina) vaan pitää miettiä että mitä ne miehet haluavat.
Eli totta kai voi olla haluttava ja löytää rakkautta. Se vain vaatii muutakin kuin sen että on parikymppinen ja omaa sileän ihon, pyöreän pepun + kiinteät rinnat.
Plussana on se että jos löytää rakkautta, se luultavasti perustuu muuhunkin kuin nuoruuteen joka saa miehet haluamaan tyttöystävän jotta saisivat säännöllisesti seksiä.
M/41
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulis yli 40v jo tietävän ettei mitään rakkautta ole olemassakaan. Korkeintaan lapsen ja vanhemman välillä. Lajinsäilymisvietistähän siinä on kyse miehen ja naisen välillä. Naiset muuttuu heti kylmiksi miestä kohtaan kun lapset on tehty ja miehellä ei ole enää virkaa.
Olipas kyynistä. - Sitä melkein itse katselen ja seuraan melkein kateellisena omia vanhempiani kun ovat edelleen yhdessä vaikka siitäkin on jo melken nejännesvuosisata (25) vuotta kun meistä lapsista viimeine muutti omilleen, alkuaan opiskelujen perässä, niin kuin me kaikki muutkin. Tosiaalta heidän luokeen on aina saanut mennä tai soittaa, jos sille on tuntunut ai muutoin halunnut.
No joo. Vanhemmat sukupolvet eivät eroa koska se on tehty tabuksi mm. kirkon luomalla ilmapiirillä ja asenneilmastolla. Yhdessä ollaan vaikka hampaat irvessä.
Luulen että tuolla on menty melko monista ongelmista läpi, mutta loppujen lopuksi aika monet vanhemmat ihmiset näyttää siltä että kannatti mennä ne ongelmat läpi. Eli ehkä se onni vanhana onkin aitoa? Omat isovanhempani kyllä erosivat kaikki, että ei se ympäristö sitä nyt mitenkään ole ihan estänytkään.
Eri
Sehän riippuu siitä, että mitä niistä ongelmista oppii. Elämisentaito luo onnellisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Saan tästä alapeukkuja, mutta kerrotaan totuus.
Tämä on siis kuultua miehiltä suoraan.
Ikä vaikuttaa. Hoikka 22v tai 32v on eri asia kuin hoikka 42v. Hoikka 42v voi olla miesten silmissä nätti, mutta ei lähimainkaan yhtä nätti kuin hoikka 22v tai hoikka 32v.
Jos rima miesten suhteen on samalla korkeudella, kelpaa seksiin mutta ei suhteeseen. Ne kärkitason miehet saavat hoikkia, urheilullisia, koulutettuja ja nuorempia naisia.
Poikkeuksia on aina, mutta noin se tyypillisesti menee. Itse sanoisin että kun olin 22v, oman ikäisistä naisiosta 80% näytti seksikkäiltä. Kun olin 32, ehkä n. puolet. Nyt sanoisin että 5%. Pääsyynä on vartalo. Joko ylipainoa on väärissä paikoissa (peppu-reidet -> vatsa, vyötärö) tai ovat hoikkia mutta muodot on kadonneet.
Käsitykset omasta tasosta eivät vain kohtaa. Nainen pitää itseään nättinä ja koulutettuna, miehen silmissä nainen on vanhahko eikä koulutuksella saa lisäpisteitä.
= voi löytää rakkautta. Mutta kannattaa miettiä realistisesti omaa haluttavuutta miesten silmissä.
Sori.
Ei tuo nyt varsinaisesti mitään muuta, kun ei sitä +nelikymppisenä toivo noin ulkonäkökeskeistä miestä itselleen muutenkaan. Tuon tyyliset ihmiset on ulkona siitä omasta laarista jo ihan omankin karsinnan perusteella. Itse etsii enemmänkin jotain henkilöä joka on henkisesti samalla aaltopituudella. Tuollaiset miehet on siitäkin aika kammottavia, että niiltä pitää omaa teinityttöä jo melkein suojella ettei tule kotonaan ahdistelluksi.
Kyllä tinderistä voi löytää ihan kivoja miehiä, ei kaikki roiku baareissa
Kaikki hyvät on varattuja
No jos uskot tähän niin vastasit itse omaan kysymykseesi koska ei kai kukaan nyt lähde huonoja yrittämään.
M
Tuttuja seuranneena sanoisin seuraavasti:
Vastaus on kyllä.
Nämä auttavat
- halu löytää kumppani ja olla aloitteellinen. Jos käyttää prinsessataktiikkaa (elän vain elämääni ja odotan että mies tupsahtaa eteeni = mies tekee kaiken työn), on syytä olla todella hyvännäköinen ja omata loistava ihmistuntemus jolla erotetaan lähestyjistä se 5% joka haluaa suhteen eikä vain seksiä
- hoikkuus
- naisellinen tyyli
- mielenkiintoisuus, hauskuus, ei turhaa draamailua, elämäntilanne jossa ehtii keskittymään seurusteluun (nämä usein vahvuuksia tuossa iässä!)
- riman laskeminen pinnallisten vaatimusten suhteen
Aika hyvin tutut naiset ovat löytäneet oikein hyviä kumppaneita, vaikkeivat täyttäisi noista kuin ekan ja kaksi vikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saan tästä alapeukkuja, mutta kerrotaan totuus.
Tämä on siis kuultua miehiltä suoraan.
Ikä vaikuttaa. Hoikka 22v tai 32v on eri asia kuin hoikka 42v. Hoikka 42v voi olla miesten silmissä nätti, mutta ei lähimainkaan yhtä nätti kuin hoikka 22v tai hoikka 32v.
Jos rima miesten suhteen on samalla korkeudella, kelpaa seksiin mutta ei suhteeseen. Ne kärkitason miehet saavat hoikkia, urheilullisia, koulutettuja ja nuorempia naisia.
Poikkeuksia on aina, mutta noin se tyypillisesti menee. Itse sanoisin että kun olin 22v, oman ikäisistä naisiosta 80% näytti seksikkäiltä. Kun olin 32, ehkä n. puolet. Nyt sanoisin että 5%. Pääsyynä on vartalo. Joko ylipainoa on väärissä paikoissa (peppu-reidet -> vatsa, vyötärö) tai ovat hoikkia mutta muodot on kadonneet.
Käsitykset omasta tasosta eivät vain kohtaa. Nainen pitää itseään nättinä ja koulutettuna, miehen silmissä nainen on vanhahko eikä koulutuksella saa lisäpisteitä.
= voi löytää rakkautta. Mutta kannattaa miettiä realistisesti omaa haluttavuutta miesten silmissä.
Sori.
Ei tuo nyt varsinaisesti mitään muuta, kun ei sitä +nelikymppisenä toivo noin ulkonäkökeskeistä miestä itselleen muutenkaan. Tuon tyyliset ihmiset on ulkona siitä omasta laarista jo ihan omankin karsinnan perusteella. Itse etsii enemmänkin jotain henkilöä joka on henkisesti samalla aaltopituudella. Tuollaiset miehet on siitäkin aika kammottavia, että niiltä pitää omaa teinityttöä jo melkein suojella ettei tule kotonaan ahdistelluksi.
Eipä siinä sitten mitään.
Itselläsi ei siis ole ulkonäkövaatimuksia? Ei väliä minkä pituinen, kokoinen, tai näköinen mies on?
Ei väliä missä kunnossa mies on (huonokuntoisuus = voipi olla ettei juuri ole seksielämää?
Vierailija kirjoitti:
Saan tästä alapeukkuja, mutta kerrotaan totuus.
Tämä on siis kuultua miehiltä suoraan.
Ikä vaikuttaa. Hoikka 22v tai 32v on eri asia kuin hoikka 42v. Hoikka 42v voi olla miesten silmissä nätti, mutta ei lähimainkaan yhtä nätti kuin hoikka 22v tai hoikka 32v.
Jos rima miesten suhteen on samalla korkeudella, kelpaa seksiin mutta ei suhteeseen. Ne kärkitason miehet saavat hoikkia, urheilullisia, koulutettuja ja nuorempia naisia.
Poikkeuksia on aina, mutta noin se tyypillisesti menee. Itse sanoisin että kun olin 22v, oman ikäisistä naisiosta 80% näytti seksikkäiltä. Kun olin 32, ehkä n. puolet. Nyt sanoisin että 5%. Pääsyynä on vartalo. Joko ylipainoa on väärissä paikoissa (peppu-reidet -> vatsa, vyötärö) tai ovat hoikkia mutta muodot on kadonneet.
Käsitykset omasta tasosta eivät vain kohtaa. Nainen pitää itseään nättinä ja koulutettuna, miehen silmissä nainen on vanhahko eikä koulutuksella saa lisäpisteitä.
= voi löytää rakkautta. Mutta kannattaa miettiä realistisesti omaa haluttavuutta miesten silmissä.
Sori.
En tullut peukuttaneeksi kumpaankaan suuntaan mutta minusta suhteen kannalta on jotenkin nurinkurinen lähökoha jos enis-sijassa miettii miltä toisen silmissä näyttää. No et varmaan täysin tarkoittanutkaan mut kun nyt aloitin, niin aattelehdin lisää:
Totta kai on fiksua tajuta, että maailma pyörii muutakin kuin vain oman navan ympärillä. Mutta minä (39 vuotias sinkkumies) olen vakaasti sitä mieltä, että olen taatusti parempi kumppani jollekulle siksi, että viihdyn ja nautin sinkkuelosani, johon ei ihan hirveästi kuulu sen pohtiminen ja miettiminen miltähän mahdan näytää nais(t)en silmisssä.
Vaikka toisaalta olen samanaikaisesti verraten vaativa itseäni kohtaan. Hieman pelottavaa tai ainakin hämmenävää on ollut huomata ja löytää itseni toisinaan miettimästä, että mitä minä naisen (kumppanin) kanssa oikeastaan tekisin. - Sen sijaan, että luottaisin vain siihen, että asia etenisivät lopulta hyvin, omalla painollaan. Vaiika kai sitä haaveitakin ja unelmia olla yheiselosta toisen kanssa...
Minä olen löytänyt, edetään hitaasti (mitä se sitten tarkoittaakaan), mutta olemme molemmat avoimesti ja selkeästi rakentamassa pitkää ja kestävää suhdetta. Miehen pitää vielä työstää jotain vanhoja haavojaan liittyen pitkään avioliittoonsa ja suhteestaan lapsiinsa... Minulla asuu vielä nuorin lapsista joitakin vuosia kotona. Näemme viikottain ja kemia välillämme on huikeaa. Olemme olleet muutaman kerran pienellä lomareissulla, ja olen pari kertaa pystynyt olemaan pidempään hänen luonaan ja meillä on niin hyvä ja luonteva olo toistemme seurassa. Tällaista suhdetta juuri etsin; sängyssä kiihkeää, leppoisaa yhdessä oloa, inspiroidaan toisiamme uusiin juttuihin, samanlainen huumori ja paljon koskettelua.
Erostani on kolme vuotta ja ehdin tapailla useampia miehiä ennen nykyistä kumppaniani. Tähän mieheen tutustuin deittisivuston kautta.
N45
No minä löysin.
Ja sain vielä iltatähdenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saan tästä alapeukkuja, mutta kerrotaan totuus.
Tämä on siis kuultua miehiltä suoraan.
Ikä vaikuttaa. Hoikka 22v tai 32v on eri asia kuin hoikka 42v. Hoikka 42v voi olla miesten silmissä nätti, mutta ei lähimainkaan yhtä nätti kuin hoikka 22v tai hoikka 32v.
Jos rima miesten suhteen on samalla korkeudella, kelpaa seksiin mutta ei suhteeseen. Ne kärkitason miehet saavat hoikkia, urheilullisia, koulutettuja ja nuorempia naisia.
Poikkeuksia on aina, mutta noin se tyypillisesti menee. Itse sanoisin että kun olin 22v, oman ikäisistä naisiosta 80% näytti seksikkäiltä. Kun olin 32, ehkä n. puolet. Nyt sanoisin että 5%. Pääsyynä on vartalo. Joko ylipainoa on väärissä paikoissa (peppu-reidet -> vatsa, vyötärö) tai ovat hoikkia mutta muodot on kadonneet.
Käsitykset omasta tasosta eivät vain kohtaa. Nainen pitää itseään nättinä ja koulutettuna, miehen silmissä nainen on vanhahko eikä koulutuksella saa lisäpisteitä.
= voi löytää rakkautta. Mutta kannattaa miettiä realistisesti omaa haluttavuutta miesten silmissä.
Sori.
Ei tuo nyt varsinaisesti mitään muuta, kun ei sitä +nelikymppisenä toivo noin ulkonäkökeskeistä miestä itselleen muutenkaan. Tuon tyyliset ihmiset on ulkona siitä omasta laarista jo ihan omankin karsinnan perusteella. Itse etsii enemmänkin jotain henkilöä joka on henkisesti samalla aaltopituudella. Tuollaiset miehet on siitäkin aika kammottavia, että niiltä pitää omaa teinityttöä jo melkein suojella ettei tule kotonaan ahdistelluksi.
Eipä siinä sitten mitään.
Itselläsi ei siis ole ulkonäkövaatimuksia? Ei väliä minkä pituinen, kokoinen, tai näköinen mies on?Ei väliä missä kunnossa mies on (huonokuntoisuus = voipi olla ettei juuri ole seksielämää?
Naisille miesten ulkonäkökriteerit on niin itsestäänselviä, että he eivät niitä edes huomaa (hah). Kutsuvat sitä vain ”kemiaksi”.
Vierailija kirjoitti:
Aina sanotaan tuota, että hyvät on varattuja. Itse koen olevani hyvä, vaikka olen eronnut. Elin pitkän ja tiiviin suhteen, johon tavallaan meni kaikki voimat. En vieläkään kykene tai jaksa ryhtyä samanlaiseen suhteeseen uudelleen, kun on tottunut yksinelämiseen. Eli hyviä voi olla vapaana, mutta he eivät välttämättä enää halua suhdetta tai ainakaan jaksa etsiä sitä.
Miksi luulet että olisit hyvä?
Voimaton, todennäköisesti käsittelemättömiä traumoja.... Hyvä ettet ryhdy mihinkään koska ei sinusta ole siihen.
Löysin uuden rakkauden nettideittisivulta 51-vuotiaana. Monta sammakkoa piti kyllä käydä ensin läpi, ja tämä mies jonka löysin oli lopulta aivan erilainen kuin mitä olin kuvitellut hakevani. Nyt asuttu yhdessä 4 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina sanotaan tuota, että hyvät on varattuja. Itse koen olevani hyvä, vaikka olen eronnut. Elin pitkän ja tiiviin suhteen, johon tavallaan meni kaikki voimat. En vieläkään kykene tai jaksa ryhtyä samanlaiseen suhteeseen uudelleen, kun on tottunut yksinelämiseen. Eli hyviä voi olla vapaana, mutta he eivät välttämättä enää halua suhdetta tai ainakaan jaksa etsiä sitä.
Miksi luulet että olisit hyvä?
Voimaton, todennäköisesti käsittelemättömiä traumoja.... Hyvä ettet ryhdy mihinkään koska ei sinusta ole siihen.
Yleensä muiden ihmisten suhtautuminen ja muilta saatu palaute on mielestäni hyvä mittari. Siis live-elämässä. Minulla on aika hyvin asiat kunnossa. Huolehdin töistäni, lapsistani, kunnostani, harrastuksistani. Ymmärrän puutteeni ja ymmärrän muidenkin puutteita. Eli suunnilleen samassa elämäntilanteessa olevalle naiselle koen olevani hyvä mies. Ainoa on tuo, etten kovin aktiivisesti etsi suhdetta, vaikka en sitä torju jos sopiva tulee jossain eteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saan tästä alapeukkuja, mutta kerrotaan totuus.
Tämä on siis kuultua miehiltä suoraan.
Ikä vaikuttaa. Hoikka 22v tai 32v on eri asia kuin hoikka 42v. Hoikka 42v voi olla miesten silmissä nätti, mutta ei lähimainkaan yhtä nätti kuin hoikka 22v tai hoikka 32v.
Jos rima miesten suhteen on samalla korkeudella, kelpaa seksiin mutta ei suhteeseen. Ne kärkitason miehet saavat hoikkia, urheilullisia, koulutettuja ja nuorempia naisia.
Poikkeuksia on aina, mutta noin se tyypillisesti menee. Itse sanoisin että kun olin 22v, oman ikäisistä naisiosta 80% näytti seksikkäiltä. Kun olin 32, ehkä n. puolet. Nyt sanoisin että 5%. Pääsyynä on vartalo. Joko ylipainoa on väärissä paikoissa (peppu-reidet -> vatsa, vyötärö) tai ovat hoikkia mutta muodot on kadonneet.
Käsitykset omasta tasosta eivät vain kohtaa. Nainen pitää itseään nättinä ja koulutettuna, miehen silmissä nainen on vanhahko eikä koulutuksella saa lisäpisteitä.
= voi löytää rakkautta. Mutta kannattaa miettiä realistisesti omaa haluttavuutta miesten silmissä.
Sori.
Ei tuo nyt varsinaisesti mitään muuta, kun ei sitä +nelikymppisenä toivo noin ulkonäkökeskeistä miestä itselleen muutenkaan. Tuon tyyliset ihmiset on ulkona siitä omasta laarista jo ihan omankin karsinnan perusteella. Itse etsii enemmänkin jotain henkilöä joka on henkisesti samalla aaltopituudella. Tuollaiset miehet on siitäkin aika kammottavia, että niiltä pitää omaa teinityttöä jo melkein suojella ettei tule kotonaan ahdistelluksi.
Eipä siinä sitten mitään.
Itselläsi ei siis ole ulkonäkövaatimuksia? Ei väliä minkä pituinen, kokoinen, tai näköinen mies on?Ei väliä missä kunnossa mies on (huonokuntoisuus = voipi olla ettei juuri ole seksielämää?
Toki, mutta ei se ole tuollaista että arvotan miehet järjestykseen sopivimmaksi seurustelukumppaniksi ulkonäön perusteella. Toki täytyy olla miellyttävä juuri minun mielestäni, mutta ykköseksi ei mitenkään pääse pelkästään ulkonäöllä.
En usko löytäväni, ei ole ollut vuosiin mitään, eivätkä miehet ole minusta pätkääkään kiinnostuneita. Silti, sanottuani tämän, sanoisin että jos sinä pystyt uskomaan siihen että löydät itsellesi miehen, silloin löydät! Oma asenne vaikuttaa siihen löytääkö vai eikö. Omaani en pysty valitettavasti muuttamaan joten olen yksin. Muuta sitä oma asenteesi jos pystyt niin mahdollisuudet kohoavat heti paljon paljon paremmiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina sanotaan tuota, että hyvät on varattuja. Itse koen olevani hyvä, vaikka olen eronnut. Elin pitkän ja tiiviin suhteen, johon tavallaan meni kaikki voimat. En vieläkään kykene tai jaksa ryhtyä samanlaiseen suhteeseen uudelleen, kun on tottunut yksinelämiseen. Eli hyviä voi olla vapaana, mutta he eivät välttämättä enää halua suhdetta tai ainakaan jaksa etsiä sitä.
Miksi luulet että olisit hyvä?
Voimaton, todennäköisesti käsittelemättömiä traumoja.... Hyvä ettet ryhdy mihinkään koska ei sinusta ole siihen.
Yleensä muiden ihmisten suhtautuminen ja muilta saatu palaute on mielestäni hyvä mittari. Siis live-elämässä. Minulla on aika hyvin asiat kunnossa. Huolehdin töistäni, lapsistani, kunnostani, harrastuksistani. Ymmärrän puutteeni ja ymmärrän muidenkin puutteita. Eli suunnilleen samassa elämäntilanteessa olevalle naiselle koen olevani hyvä mies. Ainoa on tuo, etten kovin aktiivisesti etsi suhdetta, vaikka en sitä torju jos sopiva tulee jossain eteen.
Harvinaisen fiksusti kirjoitettu ja hienosti sait ilkeilevän nettitrollin näyttämään itsensä idiootilta. Respect!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saan tästä alapeukkuja, mutta kerrotaan totuus.
Tämä on siis kuultua miehiltä suoraan.
Ikä vaikuttaa. Hoikka 22v tai 32v on eri asia kuin hoikka 42v. Hoikka 42v voi olla miesten silmissä nätti, mutta ei lähimainkaan yhtä nätti kuin hoikka 22v tai hoikka 32v.
Jos rima miesten suhteen on samalla korkeudella, kelpaa seksiin mutta ei suhteeseen. Ne kärkitason miehet saavat hoikkia, urheilullisia, koulutettuja ja nuorempia naisia.
Poikkeuksia on aina, mutta noin se tyypillisesti menee. Itse sanoisin että kun olin 22v, oman ikäisistä naisiosta 80% näytti seksikkäiltä. Kun olin 32, ehkä n. puolet. Nyt sanoisin että 5%. Pääsyynä on vartalo. Joko ylipainoa on väärissä paikoissa (peppu-reidet -> vatsa, vyötärö) tai ovat hoikkia mutta muodot on kadonneet.
Käsitykset omasta tasosta eivät vain kohtaa. Nainen pitää itseään nättinä ja koulutettuna, miehen silmissä nainen on vanhahko eikä koulutuksella saa lisäpisteitä.
= voi löytää rakkautta. Mutta kannattaa miettiä realistisesti omaa haluttavuutta miesten silmissä.
Sori.
Ei tuo nyt varsinaisesti mitään muuta, kun ei sitä +nelikymppisenä toivo noin ulkonäkökeskeistä miestä itselleen muutenkaan. Tuon tyyliset ihmiset on ulkona siitä omasta laarista jo ihan omankin karsinnan perusteella. Itse etsii enemmänkin jotain henkilöä joka on henkisesti samalla aaltopituudella. Tuollaiset miehet on siitäkin aika kammottavia, että niiltä pitää omaa teinityttöä jo melkein suojella ettei tule kotonaan ahdistelluksi.
Eipä siinä sitten mitään.
Itselläsi ei siis ole ulkonäkövaatimuksia? Ei väliä minkä pituinen, kokoinen, tai näköinen mies on?Ei väliä missä kunnossa mies on (huonokuntoisuus = voipi olla ettei juuri ole seksielämää?
Naisille miesten ulkonäkökriteerit on niin itsestäänselviä, että he eivät niitä edes huomaa (hah). Kutsuvat sitä vain ”kemiaksi”.
Kerroin tuolla ylempänä oman rakkauteni löytymisestä. Minulla ei ole koskaan ollut mitään selkeää miesihannetta ulkonäöllisesti, vaikka selvästi ihastun aina melko persoonallisen näköisiin miehiin. Tämä nykyinen mies ei ole kuitenkaan edes persoonallisen näköinen, teräväleukainen ja hieman koukkunokkainen, minua muutamia senttejä lyhyempi, kaljuuntuva... tosin kylläkin urheilullinen, jopa lihaksikas kroppa. Itse olen kauniiksikin kehuttu, naisellinen (.....) nainen. Mutta kun se kemia oli niin uskomatonta jo heti kun näin hänet ensimmäistä kertaa! Tiesin heti, että tuossa on loppuelämäni mies. Minulla oli heti niin helppo ja mukava olo hänen kanssaan, hän saa minut nauramaan ja on muutenkin ihanan positiivinen ja elämään kiinnostuneen avoimesti suhtautuva. Hän tosin kokee vielä toisinaankin epävarmuutta juuri sen takia kun pitää minua niin kauniina ja kun on vielä lyhyempikin, onneksi osaa ottaa sen myös huumorilla.
Ja ei, hän ei ole erityisen rahakas (täällä on kuitenkin muutama, jotka heti miettii tällaisia), hän tienaa hieman paremmin, mutta hänellä on myös enemmän velkaa...
N45
Löytää! Minä löysin, vieläpä pahamaineisesta Tinderistä, trerrattuani kymmeniä miehiä. Sitten löytyi aarre, vaikken sitä aluksi meinannut huomata. Hyvä, ihana mies <3