Huomasin tänään, että olen ollut masentunut noin 25 vuotta

Sama vika täällä. Siis tuo aika. Huomannut tuon olen jo aikaa sitten ja erinäisiä lääkityksiäkin kokeillut. Hiukan terapiaakin. Sittemmin ikäänkuin luovuttanut ja päättänyt ettei minun tänne maailmaan tarvitse mitään suurta jälkeä itsestäni jättää eikä minulla isommassa kuvassa mitään merkitystä oikeastaan ole. Kunnianhimottomuuden otin siis lääkkeekseni kun en muuta keksinyt. Ei ole kovin hehkeätä mutta varmaan miltei puolet ajasta voisin sanoa olevani ihan onnellinen. Ei ole oikeastaan kuin niitä ensimmäisen maailman ongelmia.

Olen halunnut kuolla päivittäin lähes 20 vuotta, itsekin vaikea uskoa voiko olla muka niin kauan ja miten olen sittne selvinnyt hengissä ilman mitään apua tähän asti. Näin se vaan on, on päiväkirjoissakin todisteita.En haluaisi ikinä aamulla herätä ja illala viimeisenä toivon aina kuolemaani. On ollut paljon tarunoja, kiusaamista ym.niin kotona kuin koulussa/töissä, terapiaan ei ole rahaa enkä jaksa edes hakea apua enkä osaa puhua kun kotona on vaiennettu ja mitätöity kaikki pahat kokemuskeni aina:( Ystäviä ym.läheisiä ei ole. Enkä haluaisi syödä vain masispillereit'ä(en ollenkaan),mutta niitähän julkisesta tk:sta vaan tuupattaisiin kuuppa täyteen ainakin aluksi ja luultavasti siinä se "hoito"olisikin säästö ym.syistä:(