Oma poika osallinen vakavaan kiusaamiseen
Päätin pari päivää asiaa sulateltua ,kirjoittaa asian tänne. Sain soiton koululta, että poikani on yhdessä 3 muun pojan kanssa kiusannut yhtä hänen luokkalaistaan poikaa ,niin fyysisesti kun henkisesti. Otin asian puheeksi pojan kanssa, ja annoin hänelle kaikki mahdolliset rangaistukset. Sen lisäksi tutkin pojan puhelimen, ja siellä oli video missä pojan kaveri hakkaa tätä poikaa ja taustalta kuuluu pojan naurua ja kannustus huutoja muun muuassa ”potki päähän” ja ”hyvä.” Maanantaina on tapaaminen kuraattorin, rehtorin, luokanvalvojan ja kiusatun pojan vanhempien kanssa. Mitä minun pitäisi tehdä, olen tyrmistynyt että oma lapsi käyttäytyy näin.
Kommentit (28)
Oliko pojan mielestä käytös ”ihan normaalia”? Ja että ”kaikki sitä tekee”? Pitikö väkivaltansa kohdettan ”uhriutujana”? Jos näin, lapsesi on psykopaatti.
Ei ihme, että on tuollaiseksi kasvanut. Rangaistuksilla ei empatia kehity. Ilmeisesti ainoa ratkaisumalli teillä.
Vierailija kirjoitti:
Mitä sinun lapsellasi oli asiaan sanottavana? Kuinka hän suhtautui? Vähättelikö? Oliko uhmakas? Katui?
Aluksi yritti kiistää kaiken ja lopulta myönsi että on vähän härnännyt ”läpällä” ja muut on kiusannut eikä hän. Nyt on viikonloppuna paiskonut ovia huudellut v sanaa ja haistatellut, kun otin pojan puhelimen ja pleikan pois, ja sen lisäksi kielisin näkemästä kavereita. Poikani on 15-vuotias
lapsesi on kasvanut kieroon. ammattilaisapu on nyt tarpeen. psykologin vastaanotolle juttelemaan, se voi pealstaa hänet vielä normaaliin elämään kiinni myöhemmällä iällä. ei tule uskomaan sinua tai kieltojasi. on jo ammattilainen väkivallassa.
Vierailija kirjoitti:
lapsesi on kasvanut kieroon. ammattilaisapu on nyt tarpeen. psykologin vastaanotolle juttelemaan, se voi pealstaa hänet vielä normaaliin elämään kiinni myöhemmällä iällä. ei tule uskomaan sinua tai kieltojasi. on jo ammattilainen väkivallassa.
Olen miettinyt, että pojan pitäisi saada jonkinlaista apua. Pojan kanssa on muutenkin ollut ongelmia, sen jälkeen kun aloitti yläasteen. On jäänyt esimerkiksi kiinni varastamisesta nuuskaamisesta ja ilkivallasta. Tuntuu, että on ihan voimat loppu pojan kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Oliko pojan mielestä käytös ”ihan normaalia”? Ja että ”kaikki sitä tekee”? Pitikö väkivaltansa kohdettan ”uhriutujana”? Jos näin, lapsesi on psykopaatti.
Mamma antamassa diagnoosia. Mikä yllätys, ettei ollut narsisti taas.
Kieroon kasvanut, voi olla vaikea oikaista pojan käytöstä nyt murrosiässä , koska vähättälee asiaa läpänheittona. Mutta ammattiapua hän tarvitsee, ei vanhemmat yksin pysty muuttamaan tilannetta. Hyvä kun tuli selville, lapset osaavat olla todella raakoja toisilleen.
Poliisijuttu tuosta tulee koska poika on jo rikosoikeudellisesti vastuussa teoistaan. Lasu-keikka saattaa myös tulla. Toivottavasti poika on sen verran fiksu, että oppii läksynsä kerrasta.
Tunnistan tilanteesi. Oma poika sai aikanaan käytöksen alennuksen kiusaamisesta. Luokassa on porukoita ja välillä olet kiusattu, välillä kiusaaja.
Tärkeää olisi herätellä empaattisuutta, miltä toisesta tuntuu.
On varmasti vaikeaa mennä tuohon tilaisuuteen mutta ole poikasi tuki vaikeassa paikassa vaikka et tekoa puolustelekaan.
Omasta pojasta tuli ihan kelpo opiskelija.
Jos perheolonne ovat kunnossa, niin herätys on paikallaan. Jos uhrin vanhemmat eivät tätä tee ja jos koulu väistää oman velvollisuutensa, niin ota itse yhteys sosiaalitoimeen (näin pitäisi myös koulun tehdä ja voithan kysyä sitä palaverissa). Uskoisin, että uhrin vanhemmat tekevät rikosilmoituksen. Poikasi on rikosoikeudellisesti vastuussa ja joutuu oikeuteen. Koko prosessi (lopputuloksena jokin mitätön sakko) on oikeasti sen verran herättelevä, että hyvän perheen lapsi pelästyy ja tajuaa, että tyhmistä teoista joutuu vastaamaan muillekin kuin vanhemmille. Koulupoliisi olisi hyvä olla mukana palaverissa.
Laitteita voi antaa takaisin, kun poika myöntää vastuunsa ja on yhteistyöhaluinen. On hyvä myös selittää, mihin tästä seuraavaksi voi joutua, että tajuaa oikeasti tehneensä rikoksen, josta on säädetty rangaistus lailla.
Tsemppiä. Olet hyvä vanhempi, kun yrität tehdä jotain. Aina tulee huuteluja siitä, miten huonosti olet lapsesi kasvattanut, mutta tämä on nyt sinulle herätys siitä, mihin polulle lapsi voi ajautua, vaikka ikinä et voisi olettaa sitä. Päihteiden käyttö kertoo, että seuraava askel on kannabis (ellei jo ole). Tämä on siis kaikin tavoin hyvä pysähdys, sääli, että meni näin pitkälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oliko pojan mielestä käytös ”ihan normaalia”? Ja että ”kaikki sitä tekee”? Pitikö väkivaltansa kohdettan ”uhriutujana”? Jos näin, lapsesi on psykopaatti.
Mamma antamassa diagnoosia. Mikä yllätys, ettei ollut narsisti taas.
Joo, teillä samasta käytöksestä kehuttiin isin kaurajättejä. Monessa polvessa. Tiedossa on.
Päiväkodeissa on näitä hakkaajia.
Ovat kunnolla sen hetken, kun vanhemmat ovat paikalla ja sitten se helevetti alkaa.
Päiväkodeissa nähin uuvutaan myös ja näillä hankalilla lapsilla on erityisoikeuksia. Ensiksi sanotaan ettei saa ja lopulta saakin, kun lapsi jatkaa väärää toimintaa. Aivan sekavaa.
Koiria koulutetaan johdonmukaisesti. Ei on ei.
Miksi lasten kohdalla ei muuttuu yhtäkkiä jooksi. Olen usein todistanut tilannetta, jossa minua pyydetään kieltämään joku lapsen toiminta. Ja lopulta sitten lapsen vanhempi tai joku muu pyynnön esittänyt on sallinutkin sen lapselle ja minusta on tehty "pahis".
Todella turhauttavaa.
Minua aikanaan kiusattiin yläasteella. Kiusaaminen loppui kun latasin yhtä kiusaajaa nyrkillä päähän, niin että kiusaajan silmälasit hajosivat. Minulle se maksoi 800 markkaa kun korvasin hajonneet silmälasit, mutta kiusaamiseni loppui siihen paikkaan ja meistä tuli jopa hyvät ystävät vähän myöhemmin.
Todella hyvä, että puutut tilanteeseen ja menet koululle. Puhukaa molemmat vanhemmat pojalle empatiasta. Minulla on poika, jota kiusataan juuri noin. Ovat vuoden nuorempia. Pojan kiusaajien vanhemmat eivät ole kovin yhteistyöhaluisia ja millään riitelyllä näissä tilanteissa ei lapsille parasta lopputulosta saadakaan. Ei niille kiusaajille, jotka tuhoavat oman elämänsä öykkäröinnillä eikä kiusatulle, joka kärsii loppuelämänsä erilaisista traumoista.
Varaa aika perheneuvolaan tai nuortenpisteeseen mahdollisimman pian.
Oma lapseni ei enää tapaisi noita kiusaajakavereita ilman aikuisen läsnäoloa.
Mitä sinun lapsellasi oli asiaan sanottavana? Kuinka hän suhtautui? Vähättelikö? Oliko uhmakas? Katui?