Lue keskustelun säännöt.
Onko sinulla ollut stalkkeria?
25.10.2019 |
Stalkkerikertomuksia kiitos. Miten stalkkeri jäi kiinni? Oliko vaarallinen?
Kommentit (58)
Kyllä, kaksi. Yhteistä molemmille että olivat reilu parikymppisiä nörttihenkisiä miehiä, joiden ensimmäinen parisuhde ollut minun kanssani ja päättynyt heidän tahtoaan vastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Stalkkerini oli miehen exä. Otti selvää kaiken mitä voi, häiritsi kaikenlaisilla viesteillä, lähetti kuvia itsestään ja valokuvasi minua salaa. Epäselväksi jäi vain mitä toivoi saavansa aikaan.
Kyllä. Eräs puolituttu samalta paikkakunnalta mistä olen kotoisin. Lähestyi viesteillä prepaid numerosta, käytti keksittyä etunimeä sanotaan nyt vaikka Pekka. Satuin tuntemaan Pekka nimisen henkilön ja ensiksi luulin ottavan yhteyttä vuosien jälkeen. Hän oli että juu olen tämä Pekka. Tosin kun aloin tarkemmin kysellä kuulumisia selvisi, ettei ole henkilö joksi väittää itseään. Lopetin viestittelyn siihen. Sain tältä "Pekalta" säännöllisesti viestejä joihin välillä vastasin, että voisi kertoa kuka on. Kyseli ulos syömään jne. Lopulta meni siihen, että seurasi autolla, kun olin vanhemmilla käymässä jne. Laittoi ihan omalla nimellä kaveripyyntöjä. Aina kun estin teki uuden profiilin. Loppui noin vuoden jälkeen, kun en noteerannut mitenkään. Ja aloin seurustella.
Kaverilla oli, se kulki perässä kaupungillakin, joko autolla tai jalkaisin, tuli kauppoihin kyyläileen vaaterekkien takaa ja uimahalliinkin tuli muina miehinä samaan aikaan. Unohti sitten kun sai jonkun naisen.
Lähellä asuva vanhempi mies. Odotteli ulko-ovella ja seisoi pihalla odottelemassa, että näyn ikkunassa, jolloin heilutti kättään. Pyrki juttusille aina kun tulin asunnosta ja seuraili ja tämä loppui vasta, kun muutin pois ja muutin numeroni salaiseksi samalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ex-miesystävä. Jätin koska paljastui väkivaltaiseksi, luonnehäiriöiseksi alkoholistiksi. Vainosi ja häiriköi reilun parin vuoden ajan eron jälkeen. Kävi oven takana riehumassa, tuli työpaikalleni häiriköimään, soitteli pomolleni, vanhemmilleni sekä ystävilleni, eli periaatteessa kaikille tuntemilleni ihmisille joiden nimet tiesi ja joiden numerot sai numerotiedustelusta selville. Vaani taloni lähistöllä ja seurasi kaduilla, hyökkäsi kimppuun useita kertoja. Erosta jo vuosikymmen aikaa, ja edelleen etsii ja välillä onnistunutkin
löytämään sometilejäni joihin lähettelee seuraus/kaveripyyntöjä. Kaupungilla jos törmää niin koittaa päästä juttusille ja käydä kiinni.
Minullakin on ja kyttää jatkuvasti. Se imartelee minua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Töistä tuli. Tekstareita ja puheluita niin että puhelin meni tukkoon, vuoroon rakkautta ja vuoroin uhkauksia. Sai lähestymiskiellon vuodeksi, jota rikkoi, sen jälkeen vielä toisen lähärin perään. Vielä kolme vuotta sitten lähetti kirjeen, mutta nyt ei ole onneksi kuulunut mitään. Oli rikostaustaa hänelläkin.
Vierailija kirjoitti:
Töistä tuli. Tekstareita ja puheluita niin että puhelin meni tukkoon, vuoroon rakkautta ja vuoroin uhkauksia. Sai lähestymiskiellon vuodeksi, jota rikkoi, sen jälkeen vielä toisen lähärin perään. Vielä kolme vuotta sitten lähetti kirjeen, mutta nyt ei ole onneksi kuulunut mitään. Oli rikostaustaa hänelläkin.
Hyi kamala. Tuon takia olen tyytyväinen, etten ole kaunis ja hoikka. Eipähän onneksi kattele miehet minuun päinkään saatika stalkkaa 🤠
N20
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin (onneksi en enää niin paljoa) ennen olemukseltani sellainen, että sain kaikenlaista hiihtäjää perääni.
Ex-poikaystäväni äiti joutui hätistelemään näitä joitakin kertoja pihastaan kun satuin niille nurkille ja piti päästä jonnekkin stalkkereita karkuun.
Myöhemmin sinkkuna yritin käydä treffeillä eri miesten kanssa muutaman kerran, mutta into loppui kun miehet, jotka eivät jostain syystä vain iskeneet (tavallisia, mitä nyt stalkkereita) alkoivat soittelemaan ja/tai ahdistelemaan somessa sukua/ystäviäni, linnoittautuivat oveni taakse yms. Mielenkiintoista.
Mitään kovin vakavaa ei koskaan ole onneksi ollut esim. Stalkkaavaa psykoexää ja kaikista on päässyt eroon viimeistään muuttamalla huitsin nevadaan ja vaihtamalla puhelinnumeroa (jos jostain syystä sen olen antanut tai saivat kaivetuiksi).
Teininä oli enemmän tilanteita, joissa olisi potentiaalisesti voinut käydä huonosti.
Esim. Kuljin silloin paljon kahden kaupungin väliä. Erään kerran vaihdoin muutaman sanan itseäni n. Pari vuotta vanhemman, tuntemattoman pojan kanssa. Sen jälkeen- en edelleen tiedä miten, poika oli aina asemalla vastassa kun tulin kaupunkiin (matkustin yleensä täysin randomisti ilman mitään sovittuja, saati säännöllisiä menoja). Tyyppi oli selvittänyt itsestäni asioita, jopa sen että meillä oli yhteinen tuttu (eri kaupungissa). Tämän voisi ymmärtää, mutta en ollut kertonut tyypille koskaan koko nimeäni ja elettiinpä vielä ennen someaikaa.
Se että seurustelin tai muutkaan vetoomukset eivät menneet lävitse vaan kaveri sitkeästi seurasi minne ikinä kuljinkin ja kuten arvata saattaa tyypin käytös muuttui kokoajan pelottavammaksi ja ahdistavammaksi. Keskustan hiljaisimmat kohdat ja risteykset olivat ahdistavimpia. Miehestä näki, että arpoi mahdollisuuksia saada itseni kiskotuksi johonkin syrjään ilman, että kukaan ehtisi puuttua kun toistuvat ehdottelut, jekutusyritykset, eivätkä yritykset ohjata suuntaani fyysisesti tuottaneet tulosta.
Onneksi kyseessä oli suurkaupunki ja poikaystäväni äidin asunto keskustassa, jonne pääsi pakenemaan- tai no joutui, olihan se tympeää varsinkin teininä, että joutui aina aloittamaan reissunsa poikakaverin äidiltä ja haaskaamaan aikaansa kyttäämällä ikkunasta, että stalkkeri oli varmasti lähtenyt ja reitti selvä. Mutta joutui tai ei, olen ikuisesti kiitollinen exäni äidille saamastani avusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Töistä tuli. Tekstareita ja puheluita niin että puhelin meni tukkoon, vuoroon rakkautta ja vuoroin uhkauksia. Sai lähestymiskiellon vuodeksi, jota rikkoi, sen jälkeen vielä toisen lähärin perään. Vielä kolme vuotta sitten lähetti kirjeen, mutta nyt ei ole onneksi kuulunut mitään. Oli rikostaustaa hänelläkin.
Hyi kamala. Tuon takia olen tyytyväinen, etten ole kaunis ja hoikka. Eipähän onneksi kattele miehet minuun päinkään saatika stalkkaa 🤠
N20
En usko, että on kauneudesta kiinni, vaan huonosta tuurista. Ei sille mahda mitään, että tällainen sattuu kohdalle. Sain tuohon terapiaa työnantajan laskuun, siellä juuri käytiin läpi, ettei kannata syyttää itseään mistään. Sairas on sairas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On ollut useampikin.
Nuorempana 13 vuotiaan oli yli 30 mies joka oli saanut päähänsä että seurustelemma, seuraili, lähetti rakkauskirjeitä, kävi koputtelemassa oveen, lopetti vasta kun sai puukosta, koska ahdisteli samalla muitakin tyttöjä ja jonkun poikaystävä sai tarpeeksi. Poliisit eivät tehneet jälleen mitään vaikka tästä tiedettiin ja ilmoitettiin useamman taholta poliisille.
Työpaikassani olessani 14 vuotias, varmasti yli 50 vuotias äijä, toi ruokaa ja lahjoja ja kirjeitä. Ällöttävä ja pelottava.
Tinderiin liittymisen jälkeen sain jonkun perääni, soitteli työpaikalle haamupuheluita ja kaikkea muuta inhaa, jota en täällä viitsi edes avata kun ette kuitenkaan usko...
Tämä ei ole varsinainen stalkkeri mutta todella omituinen kokemus. "Tapailu"kumppanini ystävä, vannoi kahden vuoden jälkeen kuinka näki katseessamme rakkauden, joka oli tallentunut videolle, oli säilyttänyt sen videon ja näytti sen minulle, tosiaan ihan normaali vilkaisu. Ajattelin aluksi että reppana on vain vähän ihastunut, enkä antanut häiritä. Ystävystyimme, koska osasi olla mukava, mutta jutut ja teot alkoivat olla niin omituisia, että tajusin pyyhkiä pois elämästäni. Saattoi muuten olla tuo noiden haamupuheluiden ja muiden häiriköintien taustalla, en ole varma.
... ja on näitä vaikka kuinka, voisi pienen kirjan saada aikaiseksi jos jaksaisi kirjoittaa.
Nuorempana kävin homoystäväni kanssa oikeastaan pelkästään homobaareissa, olen aina ollut hörhömagneetti ja yleensä tilanteet ja esimerkiksi baarireissut eskaloituvat omituisiksi jopa todella häiritseviksi, jonka takia harvoin olen baareissa viihtynyt enkä viihdy vieläkään.
On ollut. Kerron aika avoimesti netissä itsestäni, se houkuttaa stalkkereita. He ovat lähinnä it-tyyppejä ja harrastelijahakkereita. Mielestäni ihan vaarattomia.
Onko sillä nyt väliä, jos joku on älyttömän kiinnostunut elämästäni. En tee mitään laitonta tai kiellettyä. Elämäni on oikeastaan aika tylsää. En tee mitään, millä voisi esimerkiksi kiristää minua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitten jos niitä stalkkereita on paljon, ne alkavat stalkkaamaan toinen toisiaan. Lähetelkööt ihan rauhassa "pommeja" toisilleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Töistä tuli. Tekstareita ja puheluita niin että puhelin meni tukkoon, vuoroon rakkautta ja vuoroin uhkauksia. Sai lähestymiskiellon vuodeksi, jota rikkoi, sen jälkeen vielä toisen lähärin perään. Vielä kolme vuotta sitten lähetti kirjeen, mutta nyt ei ole onneksi kuulunut mitään. Oli rikostaustaa hänelläkin.
Hyi kamala. Tuon takia olen tyytyväinen, etten ole kaunis ja hoikka. Eipähän onneksi kattele miehet minuun päinkään saatika stalkkaa 🤠
N20
En usko, että on kauneudesta kiinni, vaan huonosta tuurista. Ei sille mahda mitään, että tällainen sattuu kohdalle. Sain tuohon terapiaa työnantajan laskuun, siellä juuri käytiin läpi, ettei kannata syyttää itseään mistään. Sairas on sairas.
Riittää että on perus kiltti olemus ja ystävällinen katse, sairaat tosiaan ovat sairaita ja varsinkin nuorien tyttöjen kohdalla uskon olemuksen vaikuttavan enemmän kuin ulkonäön, hieman epävarma, ujo ja kiltti voisin olettaa olevan helppo kohde näille sekopäille. Jotkut tulkitsevat ystävällisen katseen ihastumiseksi.
-sivusta
Vierailija kirjoitti:
Sitten jos niitä stalkkereita on paljon, ne alkavat stalkkaamaan toinen toisiaan. Lähetelkööt ihan rauhassa "pommeja" toisilleen.
Häh?
Tällaisesta en kyllä ole kuullut, kerrotko hieman.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, kaksi. Yhteistä molemmille että olivat reilu parikymppisiä nörttihenkisiä miehiä, joiden ensimmäinen parisuhde ollut minun kanssani ja päättynyt heidän tahtoaan vastaan.
No sinähän siinä teit sitten väärin. Ei kannata antaa ja sitten hylätä tai käy huonosti.
Hanki apua.
Vierailija kirjoitti:
On ollut. Kerron aika avoimesti netissä itsestäni, se houkuttaa stalkkereita. He ovat lähinnä it-tyyppejä ja harrastelijahakkereita. Mielestäni ihan vaarattomia.
Onko sillä nyt väliä, jos joku on älyttömän kiinnostunut elämästäni. En tee mitään laitonta tai kiellettyä. Elämäni on oikeastaan aika tylsää. En tee mitään, millä voisi esimerkiksi kiristää minua.
Epäilen että tämän kirjoituksen takana on stalkkeri.
Kyllä sillä on väliä, se saattaa uhrista olla hyvinkin pelottava ja ahdistava kokemus, kun ei tiedä kuka on perässä, onko viaton it-nörtti vai täysi sekopää, joka saattaa saada päähänpiston tehdä jotain hyvinkin pahaa. Tuollaisen pelon kanssa ei ole kiva elää, joten todellakin on väliä uhrin kannalta ja voi jättää pysyvät traumat!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, kaksi. Yhteistä molemmille että olivat reilu parikymppisiä nörttihenkisiä miehiä, joiden ensimmäinen parisuhde ollut minun kanssani ja päättynyt heidän tahtoaan vastaan.
No sinähän siinä teit sitten väärin. Ei kannata antaa ja sitten hylätä tai käy huonosti.
Hanki apua.
Joku on selvästi löytänyt ketjun joka tätä harrastaa ja jopa oikeuttaa käytöksensä...
Ihan itse se piti meteliä kyttäämisestään.