Mies sanoi nyt sitten, ettei hänellä ole tullut tunteita minua kohtaan

Vierailija kirjoitti:

Mun isoisovanhemmilla oli sukujen järkkäämä liitto. Isomummo kertoi miten alussa tuntui kummalliselta kun aviomies ei yhtään edes puhunut hänelle. Mies oli vaan toivottoman ujo. He kiintyivät kuitenkin ajan myötä kovasti toisiinsa ja isomummo oli myöhemmin sitä mieltä että mies oli oikeasti paras mahdollinen hänelle. Vanhemmat olivat katsoneet että samanlainen tausta ja samanlaiset arvot hitsaavat yhteen.

Olen kuullut sanonnan, jonka mukaan rakkausavioliitoissa ensin rakastutaan, sitten petytään. Järjestetyissä avioliitoissa ensin petytään, sitten rakastutaan.

En kannata järjestettyjä avioliittoja, mutta mielestäni myös tuossa on perää. Tunnen useita järjestetyissä avioliitoissa eläviä, joilla rakkaus on kehittynyt vuosien mittaan hitaasti, mutta roihahtanut sitten täyteen liekkiin. Samoin tunnen rakkausavioliittoihin menneitä, jotka ovat rakastuneet suurin piirtein ensitapaamisella ja silloin kyse on väistämättä omiin odotuksiin ja haaveisiin rakastumisesta. Sitten monella on edessä pettymys ja ero, kun toinen ei vastaakaan omaa mielikuvaa johon rakastui.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun isoisovanhemmilla oli sukujen järkkäämä liitto. Isomummo kertoi miten alussa tuntui kummalliselta kun aviomies ei yhtään edes puhunut hänelle. Mies oli vaan toivottoman ujo. He kiintyivät kuitenkin ajan myötä kovasti toisiinsa ja isomummo oli myöhemmin sitä mieltä että mies oli oikeasti paras mahdollinen hänelle. Vanhemmat olivat katsoneet että samanlainen tausta ja samanlaiset arvot hitsaavat yhteen.

Olen kuullut sanonnan, jonka mukaan rakkausavioliitoissa ensin rakastutaan, sitten petytään. Järjestetyissä avioliitoissa ensin petytään, sitten rakastutaan.

En kannata järjestettyjä avioliittoja, mutta mielestäni myös tuossa on perää. Tunnen useita järjestetyissä avioliitoissa eläviä, joilla rakkaus on kehittynyt vuosien mittaan hitaasti, mutta roihahtanut sitten täyteen liekkiin. Samoin tunnen rakkausavioliittoihin menneitä, jotka ovat rakastuneet suurin piirtein ensitapaamisella ja silloin kyse on väistämättä omiin odotuksiin ja haaveisiin rakastumisesta. Sitten monella on edessä pettymys ja ero, kun toinen ei vastaakaan omaa mielikuvaa johon rakastui.

No sitten vain järkkäämään sun lapsillesi puolisoita, niin ne ei sitten tule pettymään parisuhteissaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on yksilöllistä, minkälaiseen ihmiseen kukin rakastuu. Biologian ja psykologian yhteistulos. Ja ei, useimmiten ei varmaan ole hyvä idea lähteä yrittämään parisuhdetta jonkun ihan kivan kanssa ilman tunteita ja intohimoa.

Ainakin mun mielestä meillä oli hyvää sek siä. Ehkä sitten miehestä ei tai sitten ne puuttuvat "rakastumisen tunteet" oli se ratkaisevampi tekijä.

AP

Tiedän tän miehen, se on mun exä. Teillä ei ollut hänen mielestään hyvää seksiä, siksi hän tuli takaisin minun sänkyyni.

Siitäkin voi olla niin montaa mieltä, mitä rakkaus tai rakastuminen ovat. Yhdelle järisyttävää järki pois meininkiä, toiselle syvää luottamusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hankalia asioita. Minulla on ystävämies, joka on ollut mukava ja auttavainen minua kohtaan. Sitten teki suoran ehdotuksen fyysisestä suhteesta. Torjuin hänen ehdotuksensa, mutta sitten huomasinkin ajattelevani häntä jatkuvasti. Kun sitten kerroin tunteistani, niin mies sanoi että haluaa vain seksiä. Pettynyt olo. Houkutus on suuri seksiin, mutta satutanko vain itseäni ja voiko mies kuitenkin haluta suhteenkin. Ollaan tekemisissä, kun kuitenkin ystäviä ollaan ja pidetään toisistamme.

Sen jälkeen kun on seksiä, ystävyyteen ei voi palata. Sitä paitsi nytpä tiedät mitä sen miehen "ystävällisyyden" motiivina on. Ei ole aidosti ystäväsi.

Kyllä hän on aito ystävä. Luottamus on puolin ja toisin. Kaikkea kipeitä asioitakin on käsitelty.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on yksilöllistä, minkälaiseen ihmiseen kukin rakastuu. Biologian ja psykologian yhteistulos. Ja ei, useimmiten ei varmaan ole hyvä idea lähteä yrittämään parisuhdetta jonkun ihan kivan kanssa ilman tunteita ja intohimoa.

Ainakin mun mielestä meillä oli hyvää sek siä. Ehkä sitten miehestä ei tai sitten ne puuttuvat "rakastumisen tunteet" oli se ratkaisevampi tekijä.

AP

Tiedän tän miehen, se on mun exä. Teillä ei ollut hänen mielestään hyvää seksiä, siksi hän tuli takaisin minun sänkyyni.

Mutta pitääkää nyt siitä reppanasta hyvin huolta, eihän se yksin pärjää.

Mulle ainoa syy olla parisuhteessa on rakkaus. Kaiken muun haluamani saan sinkkunakin. En ole koskaan halunnut asua kämppiksen kanssa, en edes opiskeluaikoina. 

Vierailija kirjoitti:

Mulle ainoa syy olla parisuhteessa on rakkaus. Kaiken muun haluamani saan sinkkunakin. En ole koskaan halunnut asua kämppiksen kanssa, en edes opiskeluaikoina. 

No tyydy sitten siihen sinkkunakkiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on yksilöllistä, minkälaiseen ihmiseen kukin rakastuu. Biologian ja psykologian yhteistulos. Ja ei, useimmiten ei varmaan ole hyvä idea lähteä yrittämään parisuhdetta jonkun ihan kivan kanssa ilman tunteita ja intohimoa.

Ainakin mun mielestä meillä oli hyvää sek siä. Ehkä sitten miehestä ei tai sitten ne puuttuvat "rakastumisen tunteet" oli se ratkaisevampi tekijä.

AP

Kannattaa ap odottaa sitä kumppania kenellä niitä tunteita on. Sinä ansaitset sen ja niin ansaitsee kun kumppanikin. Ei tunteet tarkoita älytöntä rakastumisen huumaa,kyllähän se laimenee. Mutta jos tavattu jo 4-6 kertaa eikä tule tunteita, etenkin jos seksiä on harrastettu eikä tunteita syty - on selvä että ei sitten syty. Toiseen voi kiintyä ja toisesta välittää mutta jokin se asia on mikä erottaa toverillisuuden ja romanttisen rakkauden. Se on kai sitten jo monimutkaisempi kysymys (biologia, filosofia, psykologia) mikä sen eron aiheuttaa.

Odota siis ap sitä kenellä niitä tunteita on. Kyllä se on paljon ihanampaa niin. Se se rakastumisen pohja kantaa suhdetta pitkälle.