Olen väsynyt esikoisen äiti - milloin helpottaa?

Tuo unikoulu on ollut hyvä ainakin meillä, jokainen lapsi on yksilö ja toiset tottuvat asioihin nopeammin kuin toiset.

Koita nukkua päiväunia samaan aikaan kuin vauva, siivota ja muuta ehtii myöhemmin ja kannattaa tehdä asioita helposti: valmisruokaa, piltti, kertakäyttövaippoja, pese pyykit vasta kun on oikeasti likaisia, pieni tahra vauvan vaatteissa ei haittaa, vaan hyvin voi käyttää samaa koko päivän... Pyydä apua vauvan hoitoon sukulaisilta, kummeilta, kavereilta ja lapsen isältä.

Meillä 8kk iässä lopetettiin yöimetys. Sen jälkeen alkoi pikku hiljaa nukkua yöt pääsääntöisesti. Tottakai huonoja öitä on se jälkeenkin ollut paljon painajaisten, sairasteluiden ym myötä.

Mutta niin, lapsi on pian 6 vuotta ja kyllä edelleen saamme viettää välillä univelkaisia päiviä.

Helpottaa sitten kun se lapsi täyttää 105 vuotta. Siihen saakka on vaan painettava menään, oli väsynyt tai ei.

Kysy apua lastensuojelusta, sieltä antavat mielellään neuvoja.

Meillä 4v ja en pysty vieläkään töihin unenpuutteen takia. Ekat 2,5v lapsi ei nukkunut yhtään.

Täällä 6kk tissitakiainen, joka siis yölläkin vielä herää sen 4-8 kertaa syömään, mutta en silti koe kärsiväni univelasta. Lisäksi ensimmäiset 2 kuukautta huudettiin kurkkusuorana yötäpäivää allergioiden takia, joten nyt tilanne on rauhoittunut ja paljon.

Kyllähän tämä arki on niin leppoisaa pienen kanssa olla vain lomalla kaikki päivät, joten mikäs tässä. Sitä työarkea en erityisemmin nyt kaipaa, koska omat työpäiväni ovat pitkiä eikä silloin saa lähellekään näin paljoa nukuttua.

Meillä on esikoinen 22v ja vieläkin valvottaa öisin, kun joutuu miettimään mihin tämä elämä vie

Jos nyt jo väsyttää niin älä vaan hanki toista lasta. Esikoinen osoittaa siihen suuntaan että uusi lapsi on suunnitteilla..

Meillä 6 vuotias saattaa edelleen välillä valvottaa ..tosin mulla painaa myös vuorotyö

Vierailija kirjoitti:

Meillä 4v ja en pysty vieläkään töihin unenpuutteen takia. Ekat 2,5v lapsi ei nukkunut yhtään.

Miten on mahdollista ettei lapsi nuku yhtään?

Vierailija kirjoitti:

Helpottaa sitten kun se lapsi täyttää 105 vuotta. Siihen saakka on vaan painettava menään, oli väsynyt tai ei.

Tämä. Vauvavaiheen jälkeen tulee uusi vaihe, jne...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä 4v ja en pysty vieläkään töihin unenpuutteen takia. Ekat 2,5v lapsi ei nukkunut yhtään.

Miten on mahdollista ettei lapsi nuku yhtään?

Ekat 2,5v ei nukkunut yhtään, siitä lähtien herättänyt 3-10 krt yössä.

Elämä ei helpota kun on lapsia. Aina tulee uusia ongelmia. Jos olisin tiennyt sen olisin jättänyt lapsen tekemättä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä 4v ja en pysty vieläkään töihin unenpuutteen takia. Ekat 2,5v lapsi ei nukkunut yhtään.

Miten on mahdollista ettei lapsi nuku yhtään?

Ekat 2,5v ei nukkunut yhtään, siitä lähtien herättänyt 3-10 krt yössä.

Nyt ei ole totta ettei kahteen ja puoleen vuoteen lapsi ole nukkunut yhtään..

Vierailija kirjoitti:

Meillä 6 vuotias saattaa edelleen välillä valvottaa ..tosin mulla painaa myös vuorotyö

Meillä tuon jälkeen oli pari rauhallisempaa vuotta, kunnes alkoi murrosikä. Isomman lapsen kanssa yöt ei ole ehkä samanlaista valvomista kuin vauvan, mutta pari-kolme pikaista heräämistä esim. painajaisiin tai sairastamisiin ei hoidu enää niin helposti, kun on itsellä sitten jo työt yms. siinä hoidettavana. Siinä vuosien mittaa moni vaan on jo niin tottunut, että näistä ei niin paljon puhuta kuin siitä, että vauva valvottaa.

Saan varmaankin hirveän läjän alapeukkuja, mutta meidän kolme lasta ovat nukkuneet kaikki hirmu hyvin jo aivan pienestä. Satunnaisia häröjä oli hampaidenteon, jonkun harvan sairastamisen, kävelemään opettelun sekä esikoisen tapauksessa yöllisten kauhukohtausten takia. Ne olivat noin puolentoista vuoden iässä.

Mulla taas on kolmesta lapsesta kaksi ollut tosi huonoja nukkujia, molemmat nukkuivat täydet yöt kolme vuotiaasta lähtien.

Yksi on aina ollut hyvä nukkuja, nukkui täydet yöt 6kk lähtien.

Meillä helpotti kun yöheräilyt loppu 5-vuotiaana. Tai ainakin lakkas herättämästä mua, osas nukahtaa ite takaisin.

Kiitos kommenteista. En nyt ajatellutkaan elämän missään vaiheessa muuttuvan yhtämittaiseksi unen auvoksi. Tarkoitin lähinnä sitä, missä vaiheessa se kaikkein pahin aivosumua aiheuttava univaje saattaisi helpottaa. Moni varmaan ymmärtää, mitä ajan takaa. En usko, että kuitenkaan tästä ikuisuuteen tulen olemaan säästöliekillä käyvä ihmisenhaamu.

Ja juu. Hallitsen tämän univajeen niin huonosti, etten tosiaankaan halua toista lasta heti perään jos lainkaan.

Onneksi yhteistyö ja -elo mieheni kanssa sujuu hyvin, ja hän päivystää kolmisen yötä viikossa nykyisin. Se auttaa todella paljon siihen verrattuna, että olisin vuorossa joka yö (kuten olin ensimmäiset 6 kk). Minulla on unettomuustaustaa muutenkin, joten helposti minulle käy niin (ja on nytkin käynyt), että unettomuus jää päälle ja väsymyksen vaikutukset kumuloituvat ajan mittaa niin, että pari hyvinnukuttua yötä ovat lähinnä laastaria ompelemattoman leikkaushaavan päällä. Mutta kyllä tästä vielä noustaan. Kai.

Ap