Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Uskotteko, että ihminen tapaa aiemmin kuolleet läheisensä itse kuollessaan?
20.10.2019 |
Enoni kuoli vähän aikaa sitten ja haudataan vanhempiensa viereen. Jotenkin itellä semmonen tunne, että juttelee vanhempiensa kanssa tuonpuoleisessa. Oli vielä perheen kuopus. Voin kuvitella mummoni (joka siis jo kuollut) mahdollisesti harmittelevan hänen lähteneen liian nuorena.
Kommentit (55)
No on se mahdollista näin uskon. Mieluummin haluan et mun lapset tapaa isänsä sukulaiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
enpä oikein, mutta oishan se kiva ja saa sitä toivoo jos siitä mieli helpottuu.
Mitä jos joutuu narsistisen ja häijyn lähisukulaisen piinaamaksi vielä tuonpuoleisessakkn?
Vierailija kirjoitti:
No en. Ihminen kun kuolee, hän tosiaan KUOLEE eli katoaa lopullisesti.
Mistäs voit olla varma? On tutkittu että ihmisellä säilyy jonkinlainen tietoisuus vielä kuoleman jälkeenkin.
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos joutuu narsistisen ja häijyn lähisukulaisen piinaamaksi vielä tuonpuoleisessakkn?
Toivottavasti ei :/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä haluan uskoa niin koska se on ihana ajatus. Ja uskon että kaikki eläimetkin, joita on rakastettu, ovat siellä. Ajattelen että 10 vuotta sitten kuollut isäni on taivaassa ja kaikki meidän koirat vuosien varrelta hänen kanssaan.
Enpä usko tai mielestäni tuo on sellaista lapsenuskohöpinää, joka yleensä häviää ihmisen tuulessa teini-ikään. Kuinka vanha olet ap?
Jos kuitenkin leikitään ajatuksella, niin en haluaisi tavata kovin montaa tällä hetkellä kuollutta, mutta koirani ja pari edesmennyttä kissaani haluaisin tavata. Mummo voisi olla ihan kiva, mutta muilla ei ole niin väliä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No sitä kun ei kukaan tiedä... ei sitä onko kuoleman jälkeen elämää eikä sitä ettei sitä olisi.
En. Meidän on täällä ollessamme luovuttava kaikesta, etenkin maallisista kehoistamme ja egoistamme - minästä. Niin omasta kuin toisten. Sielu jatkaa matkaansa, mutta sen tietoisuus on toinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen kertonut tämän usein palstalla, mutta isäni sanoi kuollessaan, että isänsä tuli häntä hakemaan puita metsästä. Ne olivat hänen viimeiset sanansa.
En. Pienintäkään todistetta tällaisesta ei ole olemassa.
Joka väittää tällaista, tulisi kyetä ensiksi todistamaan se. Todistustaakka on hänellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En, niin surullista kuin se onkin.
Jotenkin vaikea uskoa mutta sitten kuinka vaikeaa on käsittää koko tämän universumin olemassaolo, ajatus äärettömästä tilasta ja ajasta. Ei meidän aivot vaan riitä. Ei muurahaisetkaan ymmärrä mitään meidän maailmastamme, ehkä me olemme muurahaisia jollekin muulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä uskon, kaikki meidän koiramme - sieluni ja sydämeni puolikkaat - ja sukuni. Minkään muun ei ole väliå kuin saada olla yhdessä. Mulla ei oo täällä mitään. Ootan vaan päästä pois. Meidän vanha uros käy unissa kertoo odottavansa. Se on hengessä täällä, sanoo, että mihin nyt minut jättäisi. Muljauttaa silmiään paljonpuhuvasti.
❤❤❤❤❤
Itse asiassa äidit näkevät abortoidutkin.
Miettikää mikä porukka siellä olisi. Äiti tapaa omat vanhempansa ja isovanhempansa ja sisaruksensa, isä samoin. Heidän isovanhempansa ovat jonkun lapsia ja sisaruksia.
Sisarusten puolisot ja lapset, puolisoiden vanhemmat ja sisarukset, heidän lapsensa jne.
Omat lapset tulevat joskus perässä ja muut vielä tuntemattomat, joilla tietenkin on omat rakkaat.
Siellähän on pieni kaupunki odottamassa kun jokainen on jollekin rakas ja läheinen sukulainen.
Entäs eläimet? Pakko siellä on olla 60 vuotta sitten kuollut kissa, samoihin aikoihin syöty lammas ja rakas hevonen menneisyydestä. Kaikilla sama.
Entä jos rakas sukulaisuus on yksipuolista? Rakas isoisä ei välttämättä haluakaan olla vastassa tuonpuoleisessa.
Kunhan mietin... 🤔😂
En usko. Sen näkee sitten, todennäköisintä kuitenkin on, että sitä vaan katoaa. Mitään sielua ei ole olemassakaan, tai jos on, niin sellainen on jokaikisellä eliöllä tässä maailmassa, että aika täyttä olis siellä minne ne kaikki triljoonatbiljoonat koskaan olemassa olleet sielut on menneet.
Vierailija kirjoitti:
Mä uskon, kaikki meidän koiramme - sieluni ja sydämeni puolikkaat - ja sukuni. Minkään muun ei ole väliå kuin saada olla yhdessä. Mulla ei oo täällä mitään. Ootan vaan päästä pois. Meidän vanha uros käy unissa kertoo odottavansa. Se on hengessä täällä, sanoo, että mihin nyt minut jättäisi. Muljauttaa silmiään paljonpuhuvasti.
❤❤❤❤❤
Ette saa. Päästä irti.
Alue: Aihe vapaa
No en. Ihminen kun kuolee, hän tosiaan KUOLEE eli katoaa lopullisesti.