Vihaan tavata naapureita porraskäytävällä?
Kommentit (14)
Muuta sinne kuuluisaan korpeen.
Siellä ei tarvitse tavata ketään.
Suosittelen hakeutumaan psykiatriseen päivystykseen.
Usko huviksesi, nekään ei halua tavata sinua.
Nekin vihaa tavata sinua. Tasoissa ootte.
Onhan se semmoista, että monet haluavat alkaa jutella tms., vaikka itse et ole juttutuulella. Toisia on helppo tervehtiä, toisten kanssa saa arpoa, haluavatko vastata edes tervehdykseen.
Onneksi ei ole iso ongelma, mutta helpointa on, kun ei ketään tule vastaan.
Jaa, haluaisitko asua aivan yksin, suuressa kerrostalossa?
Mahtas olla melkoisen kolkkoa elämää.
Eihän niille tarvi sanoa muuta kuin moi. Jotkut ei sano sitäkään.
Minä vihaan nähdä ihmisiä joka paikassa. En jaksa typerien ihmisten vinkumista kuunnella. Ihanaa olla yksin omassa rauhassa !
Ap siis on tynnyrissä kasvanut, eli pelkää muita ihmisiä.
^^ Naapurin alokas ei osannut tervehtiä vanhempaansa. Jäi palvelus puolitiehen.
Tuollaisista yksinäisistä susista just tulee, noita kummajais tekojen tekijöitä
Näinhän se yleensä on. Mä just hain pyykit kuivaushuoneesta ja oikein pelkäsin jos alakerran kälätysmummo on jossain väijymässä.
Sama. En mene ovesta ulos, jos kuulen jotain ääniä rappukäytävästä. En tiedä, mitä tervehdinkä vai enkö ja se miettiminen ahdistaa. Lisäksi en tunnista naapureita, joten en tiedä, kuka kukin on tai kenelle olen jo jutellut jotain. (kasvosokeus)
Olen myös päälle 5 vuotta asunut ns. huonoissa lähiöissä. Nykyisessä on onneksi vain juoppoja, eikä aineissa olevia. Naapurit rappukäytävässä on oikeasti ollut joskus riski juttu. Aikanaan oli ihan arkea, ettei oikeasti voinut joskus mennä ulos illalla kun ulkona tai rapussa riehutaan.
Kai tuollaisesta jää ihmiseen semmoista varovaisuutta.
Miksi?