Lue keskustelun säännöt.
Tänään koirani haetaan pois
18.10.2019 |
Tämä on aivan kamala paikka, ahdistukset tapissaan ja tunteet vain huutaa että älä tee sitä, älä luovuta. Mutta minun on pakko. Asun kerrostalossa, ja 3 vuotias koirani ei ole kahdenkaan kouluttajan avuilla oppinut olemaan yksin. Olen koko 3 vuotta ollut "vankina" kerrostaloasunnossamme, ja jatkuvasta koulutuksesta, harjoittelusta ja toivomisesta huolimatta eroahdistus ei vaan laannu, vaan koira ulvoo jatkuvasti yksin ollessaan.
Läheiseltäni kuoli juuri koira, ja koska hän on eläkkeellä ja asuu omakotitalossa, tilanne on ihanteellinen omalle koiralleni, ja olen päättänyt luovuttaa koirani läheiselleni asumaan. Näen sitä todella usein, saan sitä välillä hoitoon itselleni ja läheiseni saa itselleen tarvitsemansa koiran pitääkseen hänet rutiineissa ja aktiivisena. Yksinäisenä ihmisenä omakotitalo on kolkko paikka, jonne todella koira on tervetullut. Koiranikin pitää läheisestäni, ne tulevat todella hyvin juttuun ja siellä on iso piha mitä vahtia ja paljon metsää ja hienoja maastoja missä liikkua.
Vaikka koen, että tämä on hyvä ratkaisu kaikille, minä saan vapauden liikkua taas, koira saa jatkuvaa seuraa ja talon, jossa voi vaikka ulvoa jos sille päälle sattuu ja läheiseni saa rakkaan koirakaverin edesmenneen tilalle, en siltikään pysty olemaan surematta, ahdistumatta, toivomatta että minä voisin olla aina koiran kanssa.
Tiedän, että olen yrittänyt kaikkeni, enkä ole päässyt puusta pitkälle, mutta siltikin tuntuu kamalalta luovuttaa. Olen täysin koiraihmisiä, en tiedä itsekään miten pärjään ilman koiran tuomia rutiineita, lenkkejä ja rakastavia katseita. Meillä on aivan erityinen side koiran kanssa, ja en koskaan ole ollut yhtä kiintynyt lemmikkeihini kuin tähän koiraan.
Teen oikean ratkaisun, mutta se ei vaan todellakaan tunnu siltä.
Kommentit (19)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä sä haluat että sulle sanotaan? ”Joo, ei ollut muuta vaihtoehtoa”
Jos ei olisi muuta vaihtoehtoa niin et sä täällä olisi hakemassa hyväksyntää.
Empatiaa. Hän haluaa empatiaa.
En suosittelis kirjoittamaan tänne jos haluaa empatiaa. Täältä et valitettavasti sitä saa...
Vierailija kirjoitti:
Kaikille paras noin, totut kyllä.
Kiitos. Tätä yritän itsekin ajatella, ja kääntää ajatukset järjellä ajatteluun eikä tunteella ajatteluun.
Ja ekalle kommentoijalle: minä en keksinyt parempaa vaihtoehtoa. Olen pyörittänyt mielessäni kaikkea siitä, että asun sitten koiran kanssa seuraavat n. 10 vuotta kotona lähtemättä ilman sitä mihinkään, omakotitalolainaan ja talon ostoon, mutta ei ole mahdollista edes kerätä rahaa, kun olen kokoajan kiinni kotona.
Kaipaan kaiketi vain mahdollisuutta kertoa omat tuntemukseni ja keskustelijoiden tukea, tiedän että muutkin ovat joutuneet tekemään näitä vaikeita päätöksiä ja ihmisillä saattaa olla omakohtaisia kokemuksiakin, joita haluavat jakaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähde mukaan koiran ja hakijan kanssa, huomaat perillä, että koiralla on kaikki hyvin tutun ihmisen luona.
Tsemppiä!
Vierailija kirjoitti:
Mikä rotu?
Ulvova kerrostalonoutaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sen sanon, että jos koira kärsii eroahdistuksesta, omakotitaloon muuttaminen ei sitä ahdistusta poista. Toivottavasti uusi koti on siis sellainene ettei koiraa jätettä yksin, tai sitten koira kärsii loppuikänsä paniikkikohtauksista minkä yksinjääminen aiheuttaa ja koira siinä kärsii, vaikkei naapureita olisikaan häiriintymässä :(
Ymmärrän oikein hyvin! Kolmessa vuodessa koirasta tulee rakas perheenjäsen. Tosi hyvä, että voit edelleen nähdä koiraa ja käydä varmaan lenkilläkin vaikka viikonloppuisin. Paras mahdollinen ratkaisu kaikille, kaikki koirat ei vaan opi olemaan kerrostalossa kun käytävästä kuuluu ääniä joita pitää haukkua. Tee heti aluksi jotain kivaa, mitä et olisi voinut tehdä koiran takia, lähde vaikka koko päiväksi kylpylään tai illalla elokuviin :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin kuin itsekin sanoit, teet aivan oikean ratkaisun. Lemmikistä luopuminen tuntuu aina todella pahalta, mutta uskon, että pääset nopeasti yli tällaisessa tilanteessa, kun voit vielä koiraa tavata ja ottaa luoksesi.
Vierailija kirjoitti:
Sen sanon, että jos koira kärsii eroahdistuksesta, omakotitaloon muuttaminen ei sitä ahdistusta poista. Toivottavasti uusi koti on siis sellainene ettei koiraa jätettä yksin, tai sitten koira kärsii loppuikänsä paniikkikohtauksista minkä yksinjääminen aiheuttaa ja koira siinä kärsii, vaikkei naapureita olisikaan häiriintymässä :(
Koti on juurikin sellainen, missä koira ei joudu yksin olemaan. Edesmennyt koira oli omistajallaan aina mukana kaikkialla, eikä eläkeläisenä monia menoja ole. Meille koira tulee aina hoitoon jos jotain pidempää menoa on, missä koira joutuisi jäämään yksin.
Tätä vahvasti mietin itsekin, ja sen takia olenkin niin pitkään tehnyt töitä alan asiantuntijoiden kanssa. En vaan onnistu, ja vaikka todellakin parempi olisi saada koirasta eroahdistus pois, tämä on mielestäni toiseksi paras vaihtoehto epäonnistumisien jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sä haluat että sulle sanotaan? ”Joo, ei ollut muuta vaihtoehtoa”
Jos ei olisi muuta vaihtoehtoa niin et sä täällä olisi hakemassa hyväksyntää.Empatiaa. Hän haluaa empatiaa.
Voi lässyn lässyn. Miksi pitää ottaa kerrostaloon koira? Mielestäni ihan älytöntä koiran kiusaamista. Ja koska iso osa koiranomistajista ei koe mitään velvollisuutta hoitaa omia vastuitaan ulosteiden kanssa, niin ei kyllä löydy empatiaa heitä kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sä haluat että sulle sanotaan? ”Joo, ei ollut muuta vaihtoehtoa”
Jos ei olisi muuta vaihtoehtoa niin et sä täällä olisi hakemassa hyväksyntää.Empatiaa. Hän haluaa empatiaa.
Voi lässyn lässyn. Miksi pitää ottaa kerrostaloon koira? Mielestäni ihan älytöntä koiran kiusaamista. Ja koska iso osa koiranomistajista ei koe mitään velvollisuutta hoitaa omia vastuitaan ulosteiden kanssa, niin ei kyllä löydy empatiaa heitä kohtaan.
Luin kirjoituksesi, mutta näin vaan että plaaplaa plaaplaaplaa plaaplaaplaaplaaplaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sä haluat että sulle sanotaan? ”Joo, ei ollut muuta vaihtoehtoa”
Jos ei olisi muuta vaihtoehtoa niin et sä täällä olisi hakemassa hyväksyntää.Empatiaa. Hän haluaa empatiaa.
Voi lässyn lässyn. Miksi pitää ottaa kerrostaloon koira? Mielestäni ihan älytöntä koiran kiusaamista. Ja koska iso osa koiranomistajista ei koe mitään velvollisuutta hoitaa omia vastuitaan ulosteiden kanssa, niin ei kyllä löydy empatiaa heitä kohtaan.
Useimmat kerrostalokoirat asuvat kerrostalossa ihan ongelmitta. Mullakin on ollut monta koiranaapuria, joista kuului ääntä vain harvoin. Älä jaksa raivota, ei siitä mitään hyötyä ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sä haluat että sulle sanotaan? ”Joo, ei ollut muuta vaihtoehtoa”
Jos ei olisi muuta vaihtoehtoa niin et sä täällä olisi hakemassa hyväksyntää.Empatiaa. Hän haluaa empatiaa.
Voi lässyn lässyn. Miksi pitää ottaa kerrostaloon koira? Mielestäni ihan älytöntä koiran kiusaamista. Ja koska iso osa koiranomistajista ei koe mitään velvollisuutta hoitaa omia vastuitaan ulosteiden kanssa, niin ei kyllä löydy empatiaa heitä kohtaan.
Luin kirjoituksesi, mutta näin vaan että plaaplaa plaaplaaplaa plaaplaaplaaplaaplaa.
No mutta sinullahan vasta olikin loistava kirjoitus. Loppuiko argumentit kesken? Tekikö totuus kipeää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sä haluat että sulle sanotaan? ”Joo, ei ollut muuta vaihtoehtoa”
Jos ei olisi muuta vaihtoehtoa niin et sä täällä olisi hakemassa hyväksyntää.Empatiaa. Hän haluaa empatiaa.
Voi lässyn lässyn. Miksi pitää ottaa kerrostaloon koira? Mielestäni ihan älytöntä koiran kiusaamista. Ja koska iso osa koiranomistajista ei koe mitään velvollisuutta hoitaa omia vastuitaan ulosteiden kanssa, niin ei kyllä löydy empatiaa heitä kohtaan.
Useimmat kerrostalokoirat asuvat kerrostalossa ihan ongelmitta. Mullakin on ollut monta koiranaapuria, joista kuului ääntä vain harvoin. Älä jaksa raivota, ei siitä mitään hyötyä ole.
Jaa oikein raivota. Salli minun nauraa. Koiranomistajat ovat keskimäärin sen verran veemäistä porukkaa, että ei jaksa edes ravota enää. Eipä se ole tähänkään mennessä auttanut. Mutta juuri tästä syystä ei kyllä löydy koiraihmisille mitään empatiaa.
Oikea päätös. Joskus pitää osata luopua. Ja tuohan on ihanteellista, että saat kuitenkin tavata koiraa vielä jatkossa. Koirat on sopeutuvaisia, kunhan niitä kohdellaan hyvin ja ne tuntevat olevansa haluttuja. Olen itse antanut kodin jo 7-vuotiaalle koiralle ja hyvin sopeutui.
Mielestäni liikaa näkee koiria, joita on otettu heppoisin edellytyksin ja ne sitten ulvovat ikäväänsä tyhjässä kerrostaloasunnossa vuorokaudet ympäri. Äidilläni on kunnia asua tällaisessa talossa, jossa on useampi yksinäinen koira. Ruokkivat sitten toinen toistensa konserttia yötä myöten.
Kiitos kaikille tsemppiviesteistä, ja myöskin niille jotka yrittivät saada jotain muuta reaktiota aikaan, saitte te ainakin hymyn naamalle. Ja sitä tässä hetkessä myös tarvitaan.
Menen nyt viettämään mukavia hetkiä koiran kanssa kun vielä ehdin! Ja te, jotka käytitte aikaanne vastataksenne empaattisesti ja ymmärtäväisesti, olen todella kiitollinen ja se on helpottavaa kuulla muidenkin näkemyksiä siitä, että teen oikean ratkaisun. Vaikka tiedän sen itsekin omassa päässäni, rohkaisusta ja ymmärryksestä on todella paljon apua.
Mitä sä haluat että sulle sanotaan? ”Joo, ei ollut muuta vaihtoehtoa”
Jos ei olisi muuta vaihtoehtoa niin et sä täällä olisi hakemassa hyväksyntää.