Asia jolle olet nauranut eniten elämässäsi?

Ollessani vielä lapsi, serkultani putosi kokkelipiimäkannu tuvan lattialle. Se nauratti niin kauheasti, ettei ruokailusta tullut mitään.😂

Lähisukulaiseni teki pilaa hyvesignaloijista. En naura koskaan, mutta hän sai minut nauramaan.

En kehtaa sanoa. Saisin bännit.

Velipuolikuu. Se kun marjaliisa kirvesniemeä (ppp) haastateltiin ja kertoi saaneensa harpalta taustatukea monta kertaa viimeyönä

Jos kaikki nauramiskerrat lasketaan yhteen, niin kaiken kaikkiaan eniten olen saattanut nauraa Pirkka Pekka Peteliuksen omituinen höpöttäjä -hahmolle. Nauroin sitä lapsena ihan kauheasti, ja vielä aikuisenakin, kun olen nähnyt sketsejä uudestaan.

Joillekin South Parkin jaksoille olen nauranut myös paljon ja monta kertaa jälkeenpäinkin.

Yläasteella leikimme kaverini kanssa koulumatkoilla sellaista leikkiä, että keksimme täysin randomeja ja absurdeja lauseita. Leikin idea oli sanoa lauseita, joita ei todennäköisesti kukaan ole koskaan ennen sanonut maailmassa. Nauroimme välillä niin paljon, ettemme pystyneet kävelemään. Istuimme vain tiellä ja nauroimme vedet silmissä, mikä tietysti sai naurattamaan vielä enemmän.

Jollekin todella tyhmälle läpälle, joka naurattaa juuri sen takia koska se on niin huono.

Nauran nousukkaille. Luulevat itsestään liikaa.

Monty Pythonin leffan kohtaukselle missä on taistelu mustan ritarin kanssa. Ei raajoja, mutta uhma tallella.

Mä oon nauranut tosi paljon kakkajutuille. Muistatteko kakkalistan? Siinä kuvaillaan humoristisesti erilaisia kakkoja. Kun törmäsin siihen ensimmäistä kertaa vuonna 1996, tulin konttien vessasta ulos. Ok, alkoholilla oli osuutta asiaan, oltiin juhlimassa peruskoulun päättymistä. On tosi paljon muitakin kakkajuttuja, jotka ovat naurattaneet, mm. South Parkin Mr. Hankey.

Monty Pythonin sketsit ovat naurattaneet. Katsottiin joskus kaverien kanssa The Four Yorkshiremen Youtubesta, ja mä räkätin sille aivan hulluna (a lump of cold poison for breakfast). Silloin, kun Jukka Lindström veti Noin viikon uutisia, nauroin joka jaksossa, tosin en nyt ehkä ihan katketakseni, mutta aina useamman kerran ääneen. Kenen nämä rahat ovat – tietysti Pauligin!

Vierailija kirjoitti:

Monty Pythonin leffan kohtaukselle missä on taistelu mustan ritarin kanssa. Ei raajoja, mutta uhma tallella.

Tää mulla oli myös mielessä! C'mon, it's just a fleshwound!

nro 11

Kaverille kun se kerran pieras ja sillä tuli ripulit housuun, valui lahkeita pitkin....

Mieheni ajatushäiriö kauluspaitoja pestessä. Olin jo muutaman kerran huomannut, että mieheni paidat tulevat tosi omituisen näköisinä ulos pesukoneesta. Ihan kuin ne olisi ensin käännetty ja sitten napitettu. Kysyin siitä ja mieheni sanoi, että hän tekee niin sen takia, että jos hän ensin napittaa paidan ja sitten kääntää sen, on se kääntäminen liian hankalaa siitä pienestä kaula-aukosta. Nauroin varmaan kymmenen minuuttia putkeen ja sain siinä jossain välissä kysyttyä, ettei hän ole ajatellut kääntää sitä paitaa sieltä alapäästä. :D

Lisätietona kerrottakoon, että mieheni on tosi älykäs tohtorismies.

Ehkä se, kun jäin jumiin kaivonrenkaaseen - sellaiseen pienempään. Olen jäänyt myös jumiin 80-luvulla Puuhamaan liukumäkeen.

Eräänä uutena vuotena kävi niin, että laitoin parvekkeen kaiteelle muoviputkenpätkään noitapillin (?) lähtövalmiiksi. Sepä ei sitten lähtenytkään ja kurkistin putkeen. No sitten läks. Ja paloi otsatukka ja kulmakarvat.

Näissä tilanteissa ei heti naurattanut, mutta jälkeenpäin kyllä.

Sille kun naapuri oli haravoinut koko viikonlopun ja syysmyräkkä  nakkasi sen jälkeen pihan täyteen lehtiä. Vähän hymyilyttää tuon muistelukin.

Tälle nykyajan pellemaailmalle tulee aika paljon naurettua

Jollekin tilannekoomiselle jutulle lapseni kanssa. Meillä on hyvin samanlainen huumorintaju, ja usein nauretaan sellaisille asioille mistä vaan syntyy tietty samankaltainen mielikuva.

joskus nauroimme sille, kun hän yritti ottaa minusta kuvaa, ja näytin kaikissa kuvissa ihan känniseltä. Se vaan nauratti sillä hetkellä väsyneenä pitkän päivän jälkeen, vaikka ei näin tässä kirjoitettuna kuulosta yhtään hauskalta.

Ja joskus nauroimme vedet silmissä kielikukkasille.

Täällä palstalla kun joku kertoi pääsiäisestään perheen kesken. Mämmiä oli jäänyt yli ja tiskari oli heittänyt loput vessanpönttöön. Sehän oli takertunut pitkin pöntön seiniä ja seuraava vessaan menijä nosti kauhean huudon että kuka on jättänyt vessan tähän kuntoon! Sitä sitten tultiin ihmettelemään isolla porukalla kunnes mämmijätöksen kippaaja sai naurultaan asian selitettyä

Vierailija kirjoitti:

Nauran nousukkaille. Luulevat itsestään liikaa.

Toi on mun mielestä jotenkin surullista. Että parhaat naurut saa toisten ihmisten kustannuksella, pahansuovasti. Minun on tosi vaikea samaistua sellaiseen tai uskoa, että tällainen ihminen on onnellinen ja tasapainoinen.

Samaa olen miettinyt tuota Maisa T -ketjua lukiessani, että mikä ihme siinä on että jollekin sellainen vahingonilo on niin tärkeää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nauran nousukkaille. Luulevat itsestään liikaa.

Toi on mun mielestä jotenkin surullista. Että parhaat naurut saa toisten ihmisten kustannuksella, pahansuovasti. Minun on tosi vaikea samaistua sellaiseen tai uskoa, että tällainen ihminen on onnellinen ja tasapainoinen.

Samaa olen miettinyt tuota Maisa T -ketjua lukiessani, että mikä ihme siinä on että jollekin sellainen vahingonilo on niin tärkeää.

Tais osua kokoomusta äänestävää kauppisfuksia arkaan paikkaan?

Tuli mieleen kaks.. Nauravalle kulkurille sekä Tourette syndroomasta kertovalle ohjelmalle. En ollut kuullutkaan tuollaisesta sairaudesta ennen tuota ohjelmaa.Vakava asia tiedän..