Nirson puolison kanssa ruokailu

Minä olen nirsompi ja siksi valmistan meillä aina ruoan. Mutta noin nirso en sentään ole, vaikka jaan saman inhon maitovalmisteita kohtaan.

Meillä syödään sitä, mitä minä laitan. Jos ei kelpaa, ollaan ilman tai laitetaan itse. Onneksi perheestä ei löydy nirppanokkia.

En kestäisi päivääkään noin lapsellisen ihmisen seuraa.

Miten te pystytte käymään ravintolassa syömässä tai olemaan lomalla?

Minä tekisin itse itselleni ruoat. Puoliso tehköön oman ruokansa, jos ei kelpaa. Mielestäni aikuista ihmistä ei voi alkaa passaamaan kuin pikkulasta. Osallistuuko hän muutenkaan millään tavalla ruoanlaittoon? Vai odottaa, että sinä laitat ruoat hänen nirsoilujensa mukaan? 

Jos sinun tekee mieli lasagnea, niin tee lasagnea. Mies voi käydä grillillä tai hakea omat ruokansa kaupasta.

Nuo listaamasi ruoat ovat ihan tavallisia ruoka-aineita. Kyllä niitä pitäisi pystyä syömään. Ymmärtäisin, jos joku ei pidä jostain vähän erikoisemmasta. Itse en syö oliiveja, nilviäisiä, äyriäisiä enkä homejuustoa, mutta esim. oliivit on helppo jättää salaatista lautasen reunalle tekemättä siitä sen suurempaa numeroa. 

treffit kirjoitti:

Alkoi kiinnostelemaan, etta mites noitten ruoka-aineiden tuoksut, miten puoliso nita kestaa? :)

Kun siis itsehan laitan valkosipulia lahes joka ruokaan, sipulia samoin, ja inkivaariakin kaytan usein. Ja niillahan on kaikilla aika vahvat ominaistuoksut jo kokatessa, lisaksi valkosipuli tietysti hongahtelee hengityksessa viela aterioinnin jalkeenkin pitkaan. ;) 

No ne tuoksutkaan ei kelpaa eli siksi noita ruoka-aineita ei käytetä tai käytetään erittäin harvoin sekä maltillisesti.

Katson paljon Youtubesta kokkausvideoita, viimeisimpänä Sam the Cooking Guy ja haluaisin kokeilla esim. Quesadilla-burrito-yhdistelmää, mutta tiedän jo nyt, että sille tulee täystyrmäys, koska siellä on juustoa, sipulia ja naudanlihaa. No naudanlihan voisi korvata kanalla, mutta muuten on vaikeaa. Tehdään siis tänäänkin jotain mitä on jo aiemmin tehty ja hyväksi todettu.

-AP

Vierailija kirjoitti:

Miten te pystytte käymään ravintolassa syömässä tai olemaan lomalla?

Ravintoloissa ei käydä, koska ei siinä ole mitään järkeä. Puoliso ei söisi mitään tai tilaisi jonkun alkuruokasopan ja patongin. Lomalla syödään vain sitä mikä turvalliseksi todettu. Usein sitten esim. pikaruokalassa, josta saa niitä samoja tuotteita kuin kotonakin.

Raskasta ja ongelmallisen rajoittunutta. Syömishäiriön puolelle mennään.

Minkälainen mahtoi olla kaverin lapsuudenkodin ruokailut? Vai oliko minkäänlaiset? Kotoahsn nämä kumpuaa.

Kyllä tiedän että on käyty ihan ravitsemusterapeutilla saakka aloittamassa opettelemaan syömään monipuolisesti ja opettelemaan maistamaan erilaisia ruokia.

Jus teille tulee lapsia,niin sitten tulee vaikeeta. Lapset oppii vääristyneen asenteen ruokaan. Ei hyvä.

Miksi asiasta pitää tehdä niin iso ongelma? Kumpikin kokkaa vaan omat ruokansa jos tekee mieli eri ruokaa. Myös monia ruokia voi tehdä niin että toisen on helppo jättää inhokkinsa pois omalta lautaselta.

Vierailija kirjoitti:

Onko puolisosi jotenkin vajaa? Ei kellään normaalilla ihmisellä on tuollaista listaa inhokeista. Eihän tuollainen onnistuisi edes työelämässä, jos ruokavalio on noin rajoittunut.

Miten niin? Monessa paikassa käydään ihan itse syömässä valitsemassaan paikassa tai tuodaan omat eväät. Harvat työntekijät on laitosruokailun armoilla (opettajat tms malliruokailijat).

Meillä hyvin vastaavaa. Teen itselleni mitä haluan, lapsille tarjotaan mutta syövät vain lihaa ja kanaa. Mies tekee omiaan, esim. usein paistaa uunissa makkaraa, pitsää , menee kebabille tai syö vain leipää jne. Masentavaa välillä, varsinkn jos ruoka joskus onnistuu ja toinen ei edes maista tai ettei syödä yhdessä kuin ehkä kerran viikossa. Mutta sellasta se on. Matkat on asia erikseen, silloin itselläkin mennyt hermo kun toiselle ei käy kuin hampurilaiset tai pihvi ja itse haluisi mennä salaattipaikkaan tai vaikka pastalle.

Milloinkahan tämä muuttui niin, että nirsoilusta tuli Suomessa sosiaalisesti hyväksyttävää? Ei se ennen ollut näin, aikuinen nirsoilija oli vähän naurun aihe.

Itse luulen tämän tapahtuneen samaan aikaan kun muutkin erikoisruokavaliot (veganismi ym.) alkoivat yleistyä.

Me syömme mieheni kanssa mitä haluamme ja milloin haluamme, täysin toisesta riippumatta. Näin on ollut aina. En ole koskaan ymmärtänyt pariskuntia, joilla alkaa kaupassa aina ihme neuvottelut siitä, mitä nyt syötäisiin.

Joten aloittaja: tee sitä makaronilaatikkoa, ja syö se yksin - hyvällä ruokahalulla!

AP tässä. Tuo nirsoilu on mennyt jopa niin pitkälle, että en syö edes töissä mitään missä voisi olla sipulia tai valkosipulia, koska puoliso haistaa sen ja kiukuttelee sitten siitä sipulin/valkosipulin hajusta. Minulle tämä ruokahomma on alitajuisesti rasittavaa, koska pitää aina miettiä, että uskaltaako tehdä tätä tai tätä ruokaa ja voiko itse syödä tätä ja tätä.

Kerran kokeilin yllättää ja tein Quichen jauhenlihalla ja lihaliemi-kananmunaliemellä. Päälle laitoin vain vähän juustoraastetta toiselle puolelle. Toinen söi erittäin vastahakoisesti ja kysyi koko ajan, että eihän tässä ole sipulia tai valkosipulia tai maitoa jne. En tee toista kertaa enää.

--AP

Vierailija kirjoitti:

AP tässä. Tuo nirsoilu on mennyt jopa niin pitkälle, että en syö edes töissä mitään missä voisi olla sipulia tai valkosipulia, koska puoliso haistaa sen ja kiukuttelee sitten siitä sipulin/valkosipulin hajusta. Minulle tämä ruokahomma on alitajuisesti rasittavaa, koska pitää aina miettiä, että uskaltaako tehdä tätä tai tätä ruokaa ja voiko itse syödä tätä ja tätä.

Kerran kokeilin yllättää ja tein Quichen jauhenlihalla ja lihaliemi-kananmunaliemellä. Päälle laitoin vain vähän juustoraastetta toiselle puolelle. Toinen söi erittäin vastahakoisesti ja kysyi koko ajan, että eihän tässä ole sipulia tai valkosipulia tai maitoa jne. En tee toista kertaa enää.

--AP

Ai tämä olikin provo. Höh.

Itse olin naimisissa miehen kanssa jonka ruokalista oli tällainen.

Sika-nauta jauheliha

Porsaan ulkofile

Perunat

Porkkanat, vain raasteena

Makaronit, vain tavalliset

Purkkiananas

Maustekurkut, tietty merkki

Keiju margariini

Ranskanleipä

Ruispalat

Edam juusto

Lihaliemi kuutio

Suola

Suklaajäätelö, ei rouhetta

Suolaliha, naudan

Kevyt maito

Yksi Marli mehuista

Ketsuppi, tietyn merkkinen

Sai tehdä itse omat ruokansa. Ikinä ei käyty kahvilassa, tai ravintolassa, kun siellä ei ollut mitään mitä olisi voinut syödä. Ei voinut ostaa valmisruokia, eikä käydä kylässä äidilläni, koska ei voinut syödä siellä. Sairas ukko. 

Vierailija kirjoitti:

AP tässä. Tuo nirsoilu on mennyt jopa niin pitkälle, että en syö edes töissä mitään missä voisi olla sipulia tai valkosipulia, koska puoliso haistaa sen ja kiukuttelee sitten siitä sipulin/valkosipulin hajusta. Minulle tämä ruokahomma on alitajuisesti rasittavaa, koska pitää aina miettiä, että uskaltaako tehdä tätä tai tätä ruokaa ja voiko itse syödä tätä ja tätä.

Kerran kokeilin yllättää ja tein Quichen jauhenlihalla ja lihaliemi-kananmunaliemellä. Päälle laitoin vain vähän juustoraastetta toiselle puolelle. Toinen söi erittäin vastahakoisesti ja kysyi koko ajan, että eihän tässä ole sipulia tai valkosipulia tai maitoa jne. En tee toista kertaa enää.

--AP

Heitä lampeen takas kasvamaan, jos tuota ei oikein arkielämässä voi ohittaa niin ei tossa kannata loputtomiin kompromissejä tehdä. 

Vierailija kirjoitti:

AP tässä. Tuo nirsoilu on mennyt jopa niin pitkälle, että en syö edes töissä mitään missä voisi olla sipulia tai valkosipulia, koska puoliso haistaa sen ja kiukuttelee sitten siitä sipulin/valkosipulin hajusta. Minulle tämä ruokahomma on alitajuisesti rasittavaa, koska pitää aina miettiä, että uskaltaako tehdä tätä tai tätä ruokaa ja voiko itse syödä tätä ja tätä.

Kerran kokeilin yllättää ja tein Quichen jauhenlihalla ja lihaliemi-kananmunaliemellä. Päälle laitoin vain vähän juustoraastetta toiselle puolelle. Toinen söi erittäin vastahakoisesti ja kysyi koko ajan, että eihän tässä ole sipulia tai valkosipulia tai maitoa jne. En tee toista kertaa enää.

--AP

Taa nyt tietysti lienee vahan persoonakohtaista ja liittyy siihen, minkalaista ruokaa on itse tottunut syomaan ja mita haluaa tulevaisuudessa syoda, mutta mun on erittain vaikea edes kuvitella lyhyttakaan seurustelua tuommoisen ihmisen kanssa. En voisi kuvitellakaan jattavani esim. kermaa ja valkosipulia pois omastakin ruokavaliostani ihan sen takia, etta toinen sitten niitten hajusta huomauttelee. Rakastan ruokaa ja nimenomaan MAUSTETTUA ruokaa, eli tuommoiset ruokavammailut olisivat jo ihan itsessaan deal-braker. 

treffit kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AP tässä. Tuo nirsoilu on mennyt jopa niin pitkälle, että en syö edes töissä mitään missä voisi olla sipulia tai valkosipulia, koska puoliso haistaa sen ja kiukuttelee sitten siitä sipulin/valkosipulin hajusta. Minulle tämä ruokahomma on alitajuisesti rasittavaa, koska pitää aina miettiä, että uskaltaako tehdä tätä tai tätä ruokaa ja voiko itse syödä tätä ja tätä.

Kerran kokeilin yllättää ja tein Quichen jauhenlihalla ja lihaliemi-kananmunaliemellä. Päälle laitoin vain vähän juustoraastetta toiselle puolelle. Toinen söi erittäin vastahakoisesti ja kysyi koko ajan, että eihän tässä ole sipulia tai valkosipulia tai maitoa jne. En tee toista kertaa enää.

--AP

Taa nyt tietysti lienee vahan persoonakohtaista ja liittyy siihen, minkalaista ruokaa on itse tottunut syomaan ja mita haluaa tulevaisuudessa syoda, mutta mun on erittain vaikea edes kuvitella lyhyttakaan seurustelua tuommoisen ihmisen kanssa. En voisi kuvitellakaan jattavani esim. kermaa ja valkosipulia pois omastakin ruokavaliostani ihan sen takia, etta toinen sitten niitten hajusta huomauttelee. Rakastan ruokaa ja nimenomaan MAUSTETTUA ruokaa, eli tuommoiset ruokavammailut olisivat jo ihan itsessaan deal-braker. 

Vaikea tollasta on etukäteen saada selville. Seurusteluvaiheessa moni syö vaikka sitä itseään, jos sillä saa hurmattua tulevan kumppanin.

No olen kokenut täsmälleen saman! Exäni oli samanlainen äärinirsoilija. Hänen no-go-listallaan oli

- porsaanliha, myös sika-nauta jauhelihassa. Joulukinkku ehdoton ei

- kaikki rahkat ja useat muut maitotuotteet

- muistaakseni ainakin korvapuustit ja pullat. Ainoa leivonnainen jota söi, oli sellainen fazerin ”mustikkakukko”

- maksa, lammas ja riistaeläimet

- kala, paitsi tonnikala purkista

- kaikki eksoottisempi vihannes paitsi kurkku ja tomaatti

No, erohan siitä tuli. Tämä asia oli minulle vahva taustavaikutin. Oli aivan superihanaa, kun seuraava deitti veikin mut syömään simpukoita ravintolaan. En päässyt yli enkä ympäri siitä, että joku mies voi syödä simpukoita kun olin tottunut tuohon nirsoiluun.

Ei se ole normaalia. Varmaan on sitten niin, että toiset kokee tietyt maut vahvempana, mutta kyllä itseään voi tällaisessa kasvattaakin. Kerran olimme tilaisuudessa, jossa tarjoiltiin lammaskeittoa. Mies ei koskenutkaan siihen, ja söin sitten puolet hänenkin lautasesta. Hävetti niin sairaasti se, että hänen koskematon lautasensa olisi kiikutettu sellaisenaan takaisin kokille. Hirveetä p*skaa tuollainen kiukuttelu.