Vanhemmat riistivät minulta mahdollisuuden olla isosisko
Olen kärsinyt koko elämäni siitä, etten saanut olla isosisko. Koko lapsuuteni toivoin pikkusisarusta, mutta sitä tullut. Minulla on ainoastaan 3 v vanhempi veli, jonka kanssa en ole ollut koskaan läheinen. En tullut hänen kanssa edes toimeen. Nyt aikuisenakaan minulla ei ole ketään henkisesti läheistä sukulaista. En ole antanut vanhemmilleni anteeksi. Kohtalontovereita?
Kommentit (24)
Niin siis miten vanhempas ois voinu vaikuttaa siihen, että sä ap oisit syntynyt ennen veljees ja veljes ois ollu se pikkusisarus?
Miksi kuvittelet, että teidän suhteenne olisi ollut sen parempi vaikka sinä olisit ollut eka?
Vai ajatteleeko joku oikeesti, ettei ihmisellä itsellään ole oikeutta päättää omaa lapsilukuaan vaan on tehtävä lapsia leluiksi kaikille jotka niitä haluavat?
Voi jösses jos nuorimmaiseni kertoisi samaa vanhempana. Tähän vielä kolmas?
Kuka maksaisi päivähoitomaksut? Isomman auton? Isomman kodin, kun kuitenkin vinkuisivat omia huoneita jossain välissä. Vanhempana harrastuksiksi saisi kelvata kaikki halpa ja puoli-ilmainen, kolmen muksun jalkapalloja ja luisteluita ei olisi varaa maksaa.
Eikä meillä ole tukiverkostoa. Kahdelle lapselle riittää voimavarat.
Ehkä vanhemmillasi on ollut syy kahteen lapseen.
Tää on pitkästä aikaa ihan hyvä. Niin älyvapaa että oikeesti hauska. Mutta kun tämä ei nyt oikein lähde käyntiin, harmi.
Olihan ne aatelleet sun elämänlaatua ja tehneet sulle isomman sisaruksen :DD