Anopin lohdutus sureville lapsille?

Mitäs anopin sitten olisi pitänyt sanoa?

Ehkä hän ei osannut muuten lohduttaa.

Lohduttaminen ei ole niin helppoa kuin voisi kuvitella. Ei oikein tiedä, mitä surevalle uskaltaa sanoa, aina on sanat hakusessa.  Tuohan oli sinänsä aivan ok lohdutus, teillä on pappa kuollut, mutta onneksi on vielä toinen pappa jäljellä.

Anoppi saattoi ehkä ajatella, että lapset suree pappaa pappana, ei ihmisenä sinänsä ja tällöin lohdutti sanomalla, että vielä on yksi pappa olemassa.

Siis kaikesta sitä voi ihminen loukkaantua ja haukkua toista.

Ilmeisesti sinun ja anopin välit eivät ole kunnossa.

Oleko koskaan käynyt surutervehdyksellä kenenkään luona?

Jos olet, tiedät miten vaikeaa on sanoa yhtään mitään sureville ihmisille.

Suulainkin ihminen on silloin kyvytön löytämään sanoja toisten lohduttamiseen.

On aikoihin eletty tässä maailmassa, nyt ei kelpaa enää edes surussa myötäeläminen.

Olet ap totaalinen torvi, että kehtaat haukkua täällä anoppiasi, joka vain yritti jotenkin vajavaisilla taidoillaan auttaa lapsia kestämään surussa.

Se oli hienovarainen vihje, että voisivat luoda suhteen siihen elossa olevaan pappaan.

Ei surevalle tarvitse sanoa mitään. Kunhan on. Isoäiti-ikäisen pitäisi se jo tietää omalla elämänkokemuksellaan. Minä en ollut loukkaantunut, mutta tyttäreni sitäkin enemmän.

Ap.

Vierailija kirjoitti:

Ei surevalle tarvitse sanoa mitään. Kunhan on. Isoäiti-ikäisen pitäisi se jo tietää omalla elämänkokemuksellaan. Minä en ollut loukkaantunut, mutta tyttäreni sitäkin enemmän.

Ap.

Jos ei ois sanonut mitään, haukkuisit täällä että istui kuin mykkä paska.

Saiko anoppi hyvät rahat?

Ap on vain kateellinen anopille koska jättiperintö!

Miksi anoppi saisi rahaa, jos ap:n isä kuoli???

Miksi anoppi saisi rahaa, jos ap:n isä kuoli???

Mun isä kuoli, kun olimme appelassa viikonloppua viettämässä. Itketyn ja valvotun yön jälkeen aamiaisella apen lohdutuksen sanat olivat "se oli varmaan hoitovirhe".

No oletpa saanut alapeukkuja, mutta tietysti tuo on loukkaavaa sinua (joka olet menettänyt isäsi) ja lapsiasi kohtaan. Tilanne olisi ymmärrettävämpi, jos puhuttaisiin eri rooleissa olevista ihmisistä. Esim. sinä olisit menettänyt vanhempasi ja sinulle sanottaisiin, että onneksi sinulla ihana perhe ympärilläsi ja et ole yksin. Eli kiinnitetään huomio siihen hyvään mitä ympärilläsi on. Mutta tässä oli suora vertaus siihen, että toinen isovanhempi voisi ikään kuin korvata menetetyn isovanhemman, eli vertaus oli huono ja loukkaava. Suhde läheiseen on aina henkilökohtainen eikä korvattavissa toisella.

Ymmärrän toki jollain tasolla, että tuollaista saattaa lipsauttaa kun ei parempaa lohtua keksi. Monetkaan eivät ymmärrä, että surussa riittää kun on läsnä ja empaattinen. Toisen surua ei täydy ratkaista tai parantaa. En usko kuitenkaan että anoppisi yritti tahallaan loukata, hän ei vain parempaa sanottavaa keksinyt. Vaikka se on surussa vaikeaa, niin yritä unohtaa koko hölmö kommentti ja jos anoppisi laukoo useinkin tällaisia, niin ihan hyvällä omatunnolla voitte nyt pahimman surun ajaksi ottaa etäisyyttä.

Voi jumalauta teidän naisten aivoituksia. Aloittaja voisi katsoa peiliin ja miettiä mitä siellä näkee

Vierailija kirjoitti:

Se oli hienovarainen vihje, että voisivat luoda suhteen siihen elossa olevaan pappaan.

Oletkohan idiootti ja AP:n anoppi myös jos näin on. Sureville ei anneta mitään hienovaraisia vihjeitä. Heidän annetaan surra ja yritetään lohduttaa. Joskus siinä onnistuu ja joskus epäonnistuu, mutta surevalle ei todellakaan vihjailla yhtään mitään ja suhdetta vahvistetaan kun pahimmat surut on surtu.

Kaikenlaisia käytöstavattomia hölmöjä sitä tämänkin maan päällä elää.

Itselläni myös olut vastaava tilanne. Kaksi lasta ja olin 26v isäni kuoltua. Nykyään anoppi ei sano mitään kun lapset hänen luullensa ikävöineet menehtynyttä ukkia ja kenties parempi niin

Ei surussa myötäeläminen tarvitse mitään Runebergin taitoja.

Olisi voinut sanoa, että hän oli hieno isä ja vaari. Tai ihan vaan että olen tosi surullinen teidän kanssanne. Tai että otan osaa. Lapsille nyt ei ehkä niin sanota, mutta miniälle.

Vierailija kirjoitti:

Itselläni myös olut vastaava tilanne. Kaksi lasta ja olin 26v isäni kuoltua. Nykyään anoppi ei sano mitään kun lapset hänen luullensa ikävöineet menehtynyttä ukkia ja kenties parempi niin

Kuullensa*

Nimitteletkö miehesi äitiä idiootiksi? Kukahan tässä nyt käyttäytyy huonommin?

Vierailija kirjoitti:

Voi jumalauta teidän naisten aivoituksia. Aloittaja voisi katsoa peiliin ja miettiä mitä siellä näkee

Yksinkertainen putkiaivo?

Lapsenlapsilleen tyrkyttää miestään kuolleen papan tilalle... mahtoikohan ajatella yhtään pidemmälle.