Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lapseton nainen, voisitko seurustella/muuttaa yhteen miehen kanssa jolla on lapsia?
16.10.2019 |
Millaisilla kriteereillä voisit? Miksi et? Onko kokemusta?
Kommentit (124)
En voisi. Rakastan miestä hyvin paljon ja nautimme yhdessäolosta. Rakkaudesta huolimatta eroamme, koska hänellä on lapsia. Minä haluan lapsia, mutta en halua tuleville lapsilleni uusperhettä. Miehellä on kaksi lasta. Olen käsitellyt asiaa pitkään ja olemme puhuneet paljon. Ajatukseni eivät vain muutu tästä, joten vaihtoehtoja eron lisäksi ei ole. Meillä on ikäeroa myös melko paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nainen28 kirjoitti:
En voisi. Rakastan miestä hyvin paljon ja nautimme yhdessäolosta. Rakkaudesta huolimatta eroamme, koska hänellä on lapsia. Minä haluan lapsia, mutta en halua tuleville lapsilleni uusperhettä. Miehellä on kaksi lasta. Olen käsitellyt asiaa pitkään ja olemme puhuneet paljon. Ajatukseni eivät vain muutu tästä, joten vaihtoehtoja eron lisäksi ei ole. Meillä on ikäeroa myös melko paljon.
Meillä sama juttu. Rakastan miestä, mutta en vain pysty tähän toisen lapsiperhe-elämän elämiseen :'(. Liikaa muuttujia, liikaa sopeutumista. En voi elää niin että joka toinen viikko ahdistaa ja tuntuu kuin olisin ylimääräinen omassa kodissani.
Uskon, että pystyisin. Ajattelen itsestäni niin, että minulla on todennäköisesti keskimääräistä parempi kyky sitoutua ja välittää itselleni ennen tuntemattomista lapsista. Kiinnyn helposti vieraiden lapsiin niin, että naapurin lapsetkin alkavat tuntua nopeasti "omilta".
Mutta toki siinä on se, että miehen pitää olla hyvä isä, mitään riitaisaa tilannetta en haluaisi, enkä haluaisi suurperheen äitipuoleksi.
En todellakaan. Olen itse vapaaehtoisesti lapseton. Myös puoliso, jolla olisi jo aikuiset lapset on ehdoton no no, sillä heidän kanssaan olisi riski, että kohta kuviossa olisi mukana lapsenlapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liikakansoitus ja ilmastonmuutos ovat Suomen tasolla ihan nollapointteja, meillä on pikkuruinen kansa ja ollaan jo menossa syntyvyyden laskuun muutenkin. Joten lähinnä sitten henkilökohtaiset syyt on jos jotakin.
"Think global, act local" ;). En asu Suomessa, joten Suomen tason pointit ei tässä nyt pointteja olleetkaan.
Okei, no jos asut vaikka Intiassa tai Kiinassa, niin sinne ei kyllä lisää väkeä tarvita kovinkaan kipeästi. Taitaa suurin osa ilmansaasteistakin tulla noista paikoista, missä elintaso on saavuttamassa länsimaita mutta kaikki muu on kaukana jäljessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ainakaan jos kyseessä pienet lapset ja jos kyseessä perus vuoroviikkokuvio. Jos mies olis leski tms. niin ehkä. Olen itse tahattomasti lapseton, joten sinänsä ne lapset voisivat olla hyväkin asia niin kauan kuin kaupanpäällisenä ei tule mitään rasittavaa eksää.
Miksi ottaisin riskin, että mies rakastaa lapsiaan enemmän kuin mua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä. Aloin seurustelemaan miehen kanssa, joka oli 9-vuotiaan lapsen lähihuoltaja.
Emme muuttaneet yhteen ennen kuin lapsi muutti 19-vuotiaana pois kotoaan.
Jos se olisi joku miljardööri ja ne lapset olisi aikuisia. Muuten; hell no!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kokemusta on. Rakkaus oli ja on liian suuri, joten 20 vuotta olen jo ollut " lapsellisen" miehen kanssa. Nyt "meillä" on jo lastenlapsiakin.
Teini-ikäisiä onneksi jo olivat kun menimme yhteen, mutta olihan se melko raskasta asua samassa osoitteessa (yksi teineistä kun päätti muuttaa äidiltään meille). En kuitenkaan koskaan ole ollut heille äitipuoli vaan isän vaimo ja yksi turvallinen aikuinen lisää.
En, koska tyypillisenä naisena vihaan miehen edellisestä elämästä syntyneitä lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kokemusta on. Rakkaus oli ja on liian suuri, joten 20 vuotta olen jo ollut " lapsellisen" miehen kanssa. Nyt "meillä" on jo lastenlapsiakin.
Teini-ikäisiä onneksi jo olivat kun menimme yhteen, mutta olihan se melko raskasta asua samassa osoitteessa (yksi teineistä kun päätti muuttaa äidiltään meille). En kuitenkaan koskaan ole ollut heille äitipuoli vaan isän vaimo ja yksi turvallinen aikuinen lisää.
Tämän kirjoittaja itse vela.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ottaisin riskin, että mies rakastaa lapsiaan enemmän kuin mua?
Jokainen terve aikuinen rakastaa lapsiaan enemmän kuin jotain random sutturaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole lapseton vaan nainen, jonka lapset on jo omillaan enkä todellakaan ottaisi miestä jolla on lapsi. Olen leikkinyt aikuista jo ihan riittävän pitkään ja nyt on aika elää vain itselleen.
Sama.
AP taitaa itse olla mies, jolla on pieniä lapsia ja itse haluaisi lapsettoman naisen.
Voisin seurustella, mutta mä en halua juurikaan viettää aikaa niiden lasten kanssa. Useinhan nämä yh-/vuoroviikkoisät nimenomaan haluavat, että uusi kumppani alkaisi leikkiä äitiä heidän lapsilleen.
En todellakaan jos ovat ala-ikäisiä. Vain siinä tapauksessa että olisivat oikeasti aikuisia, otri vanhemmistaan ja eläisivät omaa elämäänsä itsenäisesti. Toki voisin puolison aikuisiin lapsiin tutustua, kuten kaikkiin muihinkin aikuisiin ja viettää heidän kanssaan aikaa. Mut nurkissa pyörivät, hoitoa ja holhousta tarvitsevat ei missään nimessä käy, ei edes vanhemmat jo jokseenkin itsenäiset teinit.
Voisin. Olen itse lapseton.
Ehtona olisi se, että saisin olla kodissamme tasa-arvoinen vanhempi lapsille, enkä sellainen sivusta katsova, ei-osallistuva, tai sellainen jonka mielipide ei ole yhtä tärkeä.
Alue: Aihe vapaa
Up.