Milloin Helsingin lukiot jakautuivat kahtia yli ysin superlukioihin ja heikkoihin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huonoin osa on niillä, jotka ovat saaneet arvosanat ilmaiseksi, eli olisivat jossain toisessa koulussa olleet seiskan tai kasin oppilaita. Kun semmoiset menevät sitten huippulukioon, koulumenestys romahtaa ja apua ei niissä lukioissa sitten olekaan tarjolla, ei juuri erityisopettajia, ei apua läksyissä, ei tukiopetusta, kun suurin osa ei sitä tarvitse.

Kandee oikeasti miettiä, millainen nuori on. Onko enemmän tavis, jolloin tavislukio olisi parempi vaihtoehto. Vai onko enemmän neromallia (aika harva on). Ja voi myös miettiä sitä, että nuoruusajan on tarkoitus olla myös hauskaa, ei tuskaista raatamista pelkästään. Itse kävin normilukion, opiskelin kyllä pitkän fyssan ja matikan, mutta meno oli pääosin kumminkin aika rentoa. Ja kyllä: kirjoitin L:n molemmista noista :)

Sulla ei tota lukutaitoa sitten ole.

Helsingin ongelma on nimenomaan se että mitään normilukioita ei ole mihin panna se perustavis.

On vaan nuo 9-9,5 tai sitten 7 lukiot.

Alin keskiarvoraja ei tarkoita sitä, että paremmalla keskiarvolla ei saisi tulla lukioon. Ehkä tämän päivän lukioon pyrkivä perustavis on ysin oppilas?

13

Ei niitä numeroita helpommin saa kuin aiemmin. Päinvastoin. Itselläni oli esim kielistä kympit osaamisella, joka nykyään riittää nippa nappa kasiin. 

Kukaan normaali lukiolainen ei halua noihin rupulukioihin. Kaupungin taitoon luoda kunnon kouluja kun ei luoteta enää pätkääkään. Sen jälkeen kun on peruskoulu katseltu sitä kaupungin opetusviraston osaamattomuutta. Koska onhan tuo karua kertomaa, että nimenomaan yksityiskouluihin ja kahteen valtion kouluun on se tunku. Kaupungin kouluihin joudutaan.

Helsingin muutamiin huippulukoihin tullaan noin 50 kilmetrin säteeltä ja sillä alueella asuu ainakin miljoona ihmistä. Kyllä se tuo "tunkua" ihan ilman että sinne haluaisivat kaikki kynnelle kykenevät. 

Mutta heKIN tulevat nimenomaan noihin yksityislukioihin ja norsseihin, eivät kaupungin lukioihin. 

No Ressu on kaupungin lukio ja sinne keskiarvoraja noin 9.3 ja kova tunku joka vuosi ympäri pääkaupunkiseutua. Samoin Esim. Helsingin luonnontiedelukio (ka 9.0).

Kirjoitinkin, että Ressu on ainoa. Se on tasan ainoa kaupungin lukio tuolla huippulukioiden seassa. 

Miksi yksityiskoulut ja valtion koulut vetävät?

Onhan se ihan eri asia, onko jossain seiskan lukiossa vai Ressussa. Opetuksen taso, motivoituneet kanssaopiskelijat.

Mutta siihen kannattaa varautua, ettei lukiossa tule kiitettäviä samassa tahdissa kuin keskimääräisessä peruskoulussa.

Vaikuttaa sille, että Helsingin lukioiden sisäänpääsemisen edellytyksenä olevat keskiarvot ovat kohonneet ja nousseet eri syisä niin korkeiksi, että moni "tavallisen hyvän" peruskoulun (oppivelvollsiuuden) suorittaneen keskiarvo jää liian matalaksi, jotta saattaisi jatkaa kivuttomasti ja vaivattomasti haluamassaan lukiossa (/jatko-opiskelu paikassa, kuten nn. linjan ammatikoulussa).

Tilanne on jatkunut, näin  useamman vuoden; Helsinkkin ja muihin isompiin kaupukeihin (, kuten omaan lukiooni Tampereella "jo" viime  vuosituhannen lopulla) on tultu muualta. 

Olisiko siis aika, että yhä useampi Helsinkiläinen lähtisi vastaavasti muualle lukion/ ammattikouluun?

Vai pitäsikö (vanhempien) kotipaikan perusteella antaa lisäpisteitä oppivelvollisuuden suorittamisesta saatavaan todistukseen?

Tokihan se on eri asia jatkaa opintojaan 16-19 vuotiaana itsenäistä eloa yksin asuen ja eläen kuin jatkaa asumista vanhempien valvovien silmien alla ja huolehtiessa paljossa arjen rullaamisesa ja puitteiden ylläpidsosta.

Mutta koska olemme voineet laittaa merkille, etä lukiot ovat aiempaa enemmän erikoistumaan päin, pienempiä on ajettu ja ajetaan edellee eripuolilla alas ja yhä enemmän painotetaan ylppäreiden arvosanoja korkeakoulu ja yliopisto -opiskelija valinnoissa, niin saattanee olla, että nykyistä useampi noin 15-16 vuotias joutuu, ainakin harkisemaan muuttoa varmistellakseen paremmin paikkansa lukion jälkeisissä opinnoissa, koska nykyisin. ei oikeastaan enää moneen vuoteen pelkällä lukion päättöodistuksella ja ylppäreistä saaduilla todistuksella ei ole juurikaan arvoa, ellei niiden turvin tai niistä huolimatta saavuta jatko-opiskelu paikkaa.        

Vierailija kirjoitti:

Melko polarisoitunutta näyttää olevan.

Mitä eroa lopulta on noissa yli ysin lukioissa? Sijainti?

Tyypillistä naismaista ajattelua, että tarvitaan joku mystinen "huippuopettaja" ja opiskelumotivoituneita kavereita paapomaan. 

Sykissä.opiskelu on helppoa, koska siellä kaikki ovat motivoituneita opiskeluun ja älykkäitä, joita ns. taviskoulussa kiusattaisiin, koska kaikki eivät kestä erityislahjakkaita - heillä on Sykissä opiskelurauha. On hyvä ettei joka paikassa tasapäistetä ja mennä hitaimman mukaan. Maailma tarvii älykkäitä ihmisiä, jotka pystyvät esim. merkittäviin innovaatioihin, mutta tietysti tarvitaan myös niitä, jotka ovat hyviä tekemään asioita. Niin se maailma pyörii.

Onneksi emme asu Helsingissä, niin ei ole ollut tuollaistakaan ongelmaa. 

Mitä merkitystä on sillä mistä lukiosta valmistuu jos arvosanat on hyvät? Eihän yliopistoihin valita sen perusteella mistä lukiosta tulee vaan vain arvosanat yo-todistuksessa merkitsee. Vai olenko ymmärtänyt jotain väärin?

Vierailija kirjoitti:

Mitä merkitystä on sillä mistä lukiosta valmistuu jos arvosanat on hyvät? Eihän yliopistoihin valita sen perusteella mistä lukiosta tulee vaan vain arvosanat yo-todistuksessa merkitsee. Vai olenko ymmärtänyt jotain väärin?

Olet tainnut kyllä ymmärää, jotain väärin.  Moni meistä toivonee, että voisivat opiskella ihmisten (luokkakavereiden) kanssa, joilla on suunnilleen samoja  mielenkiinnon kohteita ja päämääriä. On tietysti naivia tai yksinkertaista uskoa, että kaikki he, jotka ova kiitetävästi ja erinoamsesti oppivelvollisuutensa suorittaneet eli tutummin ja yleensä Suomessa peruskoulusta päässeet, omaisivat samat mielenkiinnon kohteet ja / tai jakaisivat samat tulevaisuuden haaveet. 

Tässä kohtaa astuu kuvioon erityisesti lukioiden erikoistuminen, joka auttanee helpommin kohaamaan heitä, joilla on ainakin hieman samoja mielenkiinnon kohteita ja haaveita nyt mutta myös tulevaisuuden suhteen kuin, mitä itsellä     

Toinen juttu on se, voidaanko odottaa tai vaatia, että 15-16 vuotiaalla olisi jo niin tarkkoja mielikuvia omasta tulevaisuudestaan, että hän osaisi itse (, eikä esim vanhempi) valita niiden perusteella  "oikein" opiskelupaikkansa. Uhalla, että, ellei valitse tai päätä nyt oikein niin pääseminen tulevaisuudessa haluamaansa ja toivomaansa jatko-opiskelupaikkaan saattaisi vaarantua merkittävästi.  

Ei mitkään lukiot ole huonoja. Poikani kävi seiskan ka lukion, oma keskiarvonsa juurikin 9.  Kirjoitti tasonsa mukaan jaääsi suoraan sisään yo-kirjoitusten jälkeen Aaltoon. - Tästä on tutkimuskin, eli tutkittu niitä jotka jäivät just eliittilukioiden rajan ulkopuolella ja päätyivät tavislukioon stadissa ja sitten niitä jotka just ylititvät rajan. En, eliittilukio ei nosta mahiksia jatkoon, vaan ne jotka juuri jäivät ulkopuolelle ja ne jotka pääsivät juuri riman yli etenevät jatko-opintoihin aivan samoin. 

Se on tietenki  ihan oma vääryytensä, että Stadi kustantaa ulkopuolisten opintoja omissa lukioissaan ja omat jäävät rannoille.  

Heikot stadilaiset voivat mennä Vantaalle tai vaikka Masalaan :)

Vierailija kirjoitti:

Ei mitkään lukiot ole huonoja. Poikani kävi seiskan ka lukion, oma keskiarvonsa juurikin 9.  Kirjoitti tasonsa mukaan jaääsi suoraan sisään yo-kirjoitusten jälkeen Aaltoon. - Tästä on tutkimuskin, eli tutkittu niitä jotka jäivät just eliittilukioiden rajan ulkopuolella ja päätyivät tavislukioon stadissa ja sitten niitä jotka just ylititvät rajan. En, eliittilukio ei nosta mahiksia jatkoon, vaan ne jotka juuri jäivät ulkopuolelle ja ne jotka pääsivät juuri riman yli etenevät jatko-opintoihin aivan samoin. 

Se on tietenki  ihan oma vääryytensä, että Stadi kustantaa ulkopuolisten opintoja omissa lukioissaan ja omat jäävät rannoille.  

Eliittilukiossa opiskelu on paljon yliopisto-orientoituneempaa, joten poikasi tulee tässä pieneltä takamatkalta. Eli ei pelkkä sisäänpääsy vaan myös se miten opinnoissa pärjää. TKK:n oikea pääsykoe oli ekan vuoden opinnot ja en usko, että Aallossa on hirveästi eri meininki

Onneksi sain käydä lukion kotipaikkakunnallani, jonne tavislinjan keskiarvovaatimus oli 6,8 ja oman erityislinjani 6,9. Sain käydä ylä-asteen ilman minkäänlaisia suorituspaineita. Toki nurjana puolena oli, että erityislinjastani selkeä vähemmistö tähtäsi yliopistoon (noin 20% lopulta päätyi) ja oli tullut erityislinjalle kaikkien kivojen ylimääräisten retkien ja kurssien takia. Minulla ei ollut yhtään ystävää joka olisi kannustanut opiskeluun. Toisaalta en kokenut lukiossakaan kovia paineita, koska kukaan ympäriltä ei niitä ollut luomassa ja silloin yliopistoon oli helpompaa päästä pelkän pääsykokeen perusteella. Pääsin lopulta suosittuun opiskelupaikkaan Helsingin yliopistossa ja olin varmaan laiskimmasta päästä opiskelijoita tekemään töitä kotona opiskelun suhteen. Toisaalta olen myös vähemmistössä sen suhteen ettei opiskeluaikana tai nyt töissä ole ollut burnouttia tai esim uniongelmia.

Näin koen ettei pelkkä korkeiden arvosanojen tavoittelu ole tie onneen, osaavia ja kestäviä kansalaisia saadaan tasapainottamalla arvosanat ja muu elämä. Eli pitäisikö arvosanan lisäksi heittää opiskelijavalintaan pientä arpakerrointa tai vaikka haastattelua (varmaan jossain on käytössä, en tiedä). Pelkkä arvosanojen painottaminen on myös epäreilua niitä nuoria kohtaan, joilla on epäsuotuisa ympäristö kasvun ja opiskelun suhteen. Jotkut järkevöityvät tai pääsevät puhkeamaan kukkaan vasta kun pääsevät eroon kotioloistaan siinä 16-20v iässä.

Vierailija kirjoitti:

Ei mitkään lukiot ole huonoja. Poikani kävi seiskan ka lukion, oma keskiarvonsa juurikin 9.  Kirjoitti tasonsa mukaan jaääsi suoraan sisään yo-kirjoitusten jälkeen Aaltoon. - Tästä on tutkimuskin, eli tutkittu niitä jotka jäivät just eliittilukioiden rajan ulkopuolella ja päätyivät tavislukioon stadissa ja sitten niitä jotka just ylititvät rajan. En, eliittilukio ei nosta mahiksia jatkoon, vaan ne jotka juuri jäivät ulkopuolelle ja ne jotka pääsivät juuri riman yli etenevät jatko-opintoihin aivan samoin. 

Se on tietenki  ihan oma vääryytensä, että Stadi kustantaa ulkopuolisten opintoja omissa lukioissaan ja omat jäävät rannoille.  

Ohis mutta arkoiako siis, että Stadilaisten pitäisi pääsä jatkamaan opiskelujaan maantieteellisin perustein?

- Kyllä lukioon haluavat Stdailaiset voivat yhtälailla muuttaa lukio-opintojensa perässä muualle, siinä missä jotkut toiset haluavat syystä tai toisesta tulla opiskelemaan Helsinkiin; kaikki eivät vaikka maksettaisiin. Ikävä tosiasia vain on, ettei kaikin paikoin voi olla laajasti tarjolla erilaisia opiskelupaikkoja. Onko siinä mieltä, eä lukiot erikosituva ja kasvavat suur-yksiköiksi pienempien lukioiden kadotessa ja erilaisin taludellisin voimavaroin ylläpdetyjen "perinteisten" (pienien) kunnan lukioiden yrittäessä pinnistellä vauhdissa mukana 

Vierailija kirjoitti:

Ei mitkään lukiot ole huonoja. Poikani kävi seiskan ka lukion, oma keskiarvonsa juurikin 9.  Kirjoitti tasonsa mukaan jaääsi suoraan sisään yo-kirjoitusten jälkeen Aaltoon. - Tästä on tutkimuskin, eli tutkittu niitä jotka jäivät just eliittilukioiden rajan ulkopuolella ja päätyivät tavislukioon stadissa ja sitten niitä jotka just ylititvät rajan. En, eliittilukio ei nosta mahiksia jatkoon, vaan ne jotka juuri jäivät ulkopuolelle ja ne jotka pääsivät juuri riman yli etenevät jatko-opintoihin aivan samoin. 

Se on tietenki  ihan oma vääryytensä, että Stadi kustantaa ulkopuolisten opintoja omissa lukioissaan ja omat jäävät rannoille.  

Toisinaan kuulee sanottavan, etä hyvä oppilaat pärjäävät ja suoriuuvat missä vain. Ei kuienkaan kannata unohaa, etä lukiokin on myös sosiaalinen yhteisö. Ja voinee myös perustellusi kysyä, etä jos on kaksi lukioa, joista toiseen pääsee kuka vain lukion ovesta sisälle päässyt ja toiseen valikoidaan opiskeliat aiemmin suoritetun opinomenesyksen perusteella esim niin,, etä jokaisen oppilaan peruskoulun päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvon on tullu olla vähinään 9.0. Ensin mainitun lukion 30 oppilaasta kirjoittaa  15 Laudaturin. Jälkimmäisen lukion 30 oppilaan joukosta kirjoittaa 20 laudaurin. 

Kumpi oli parempi lukio? - Olisko näistä viidesä osa voinut kirjoittaa laudaurun myös ensin mainitussa lukiossa?