Lue keskustelun säännöt.
Milloin Helsingin lukiot jakautuivat kahtia yli ysin superlukioihin ja heikkoihin?
15.10.2019 |
Miksi ei enää ole lukioita? Eikö enää ole lähiölukioita?
Luulin, että tiukalla työllä ysin keskiarvon saanut voisi mennä johonkin perushyvään kouluun opiskelemaan paineetta, mutta ilmeisesti sellaista vaihtoehtoa ei ole?
Kommentit (55)
Enpä usko, että Hgissä seiskan lukioissa on ysin oppilaita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Enpä usko, että Hgissä seiskan lukioissa on ysin oppilaita.
Tottakai on. Eivät kaikki halua pitkiä koulumatkoja vaan menevät lähilukioon vaikka olisi hyväkin keskiarvo.
Vierailija kirjoitti:
Peruskoulusta saa sen yli ysin keskiarvon aivan älyttömän helposti. Ei tarvitse osata kuin lukea ja kirjoittaa.
EI vaan tarvitsee olla vain vähän parempi ja ahkerampi kuin se suuri enemmistö joka ei syystä tai toisesta jaksa tai pysty parempaan.
Melko polarisoitunutta näyttää olevan.
Mitä eroa lopulta on noissa yli ysin lukioissa? Sijainti?
Enpä tiedä milloin kun meidänkin aikaan (80-luvulla) oli nää muutama johon pyrittiin kauempaakin. Lähimmissä ei ollut kohtuuttomat rajat vaan kasinkin keskiarvolla pääsi johonkin läheiseen lukioon. Silloin ei kyllä ollut juurikaan erikoislukioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Melko polarisoitunutta näyttää olevan.
Mitä eroa lopulta on noissa yli ysin lukioissa? Sijainti?
Opettajan aika menee opettamiseen eikä kasvattamiseen. Opiskelijat tekevät tuntiin liittyviä asioita eivätkä katso netflixiä tai etsi netistä wanhojentanssimekkoja. Musiikin laittaminen päälle "vahingossa" omalta läppäriltä, kun opettaja on puhumassa ei ole kenenkään mielestä hauska juttu
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huonoin osa on niillä, jotka ovat saaneet arvosanat ilmaiseksi, eli olisivat jossain toisessa koulussa olleet seiskan tai kasin oppilaita. Kun semmoiset menevät sitten huippulukioon, koulumenestys romahtaa ja apua ei niissä lukioissa sitten olekaan tarjolla, ei juuri erityisopettajia, ei apua läksyissä, ei tukiopetusta, kun suurin osa ei sitä tarvitse.
Kandee oikeasti miettiä, millainen nuori on. Onko enemmän tavis, jolloin tavislukio olisi parempi vaihtoehto. Vai onko enemmän neromallia (aika harva on). Ja voi myös miettiä sitä, että nuoruusajan on tarkoitus olla myös hauskaa, ei tuskaista raatamista pelkästään. Itse kävin normilukion, opiskelin kyllä pitkän fyssan ja matikan, mutta meno oli pääosin kumminkin aika rentoa. Ja kyllä: kirjoitin L:n molemmista noista :)
Sulla ei tota lukutaitoa sitten ole.
Helsingin ongelma on nimenomaan se että mitään normilukioita ei ole mihin panna se perustavis.
On vaan nuo 9-9,5 tai sitten 7 lukiot.
Alin keskiarvoraja ei tarkoita sitä, että paremmalla keskiarvolla ei saisi tulla lukioon. Ehkä tämän päivän lukioon pyrkivä perustavis on ysin oppilas?
13
Ei niitä numeroita helpommin saa kuin aiemmin. Päinvastoin. Itselläni oli esim kielistä kympit osaamisella, joka nykyään riittää nippa nappa kasiin.
Kukaan normaali lukiolainen ei halua noihin rupulukioihin. Kaupungin taitoon luoda kunnon kouluja kun ei luoteta enää pätkääkään. Sen jälkeen kun on peruskoulu katseltu sitä kaupungin opetusviraston osaamattomuutta. Koska onhan tuo karua kertomaa, että nimenomaan yksityiskouluihin ja kahteen valtion kouluun on se tunku. Kaupungin kouluihin joudutaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Melko polarisoitunutta näyttää olevan.
Mitä eroa lopulta on noissa yli ysin lukioissa? Sijainti?
Opetuksen ja opiskelijoiden taso.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
'Paineetonta lukio-opiskelua'? Ei kait sellaista ole koskaan ollutkaan?
Ei se lukio nyt mikään painekattila ole jos peruskoulussa on mennyt ihan hyvin. Eri asia huippusuorottajilla joiden on pakko kirjoittaa kaikesta L, tai vastavuoroisesti niillä joilla keskiarvo nippa nappa riittää lukioon.
Peruskoulut ovat täynnä näitä 'ihan hyvin' menestyviä tyttöjä, joiden ysit tipahtavat lukiossa seiskoiksi, ja pää ei kestä menestymisen paineita. Kuinkas suurella osalla lukioikäisistä olikaan jotain mt-ongelmia? Että sellaisia painekayttiloita ne lukiot nykyään on. Vaikka eihän tietenkään kaikki ongelmat ole lukion syytä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten ysin lukiot eroavat toisistaan?
Eiköhän Hgin parhaisiin lukioihin tule paljon opiskelijoita muualta pk-seudulta ja kehyskunnista. Espoossa on muutama tasokas lukio, mutta muualla ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihme, ettei Helsingin päätös maksuttomasta oppikirjoista omissa oppilaitoksissa buustannut isommin kaupungin omia kouluja.
Kirjoihin menee kuitenkin valtavasti rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huonoin osa on niillä, jotka ovat saaneet arvosanat ilmaiseksi, eli olisivat jossain toisessa koulussa olleet seiskan tai kasin oppilaita. Kun semmoiset menevät sitten huippulukioon, koulumenestys romahtaa ja apua ei niissä lukioissa sitten olekaan tarjolla, ei juuri erityisopettajia, ei apua läksyissä, ei tukiopetusta, kun suurin osa ei sitä tarvitse.
Kandee oikeasti miettiä, millainen nuori on. Onko enemmän tavis, jolloin tavislukio olisi parempi vaihtoehto. Vai onko enemmän neromallia (aika harva on). Ja voi myös miettiä sitä, että nuoruusajan on tarkoitus olla myös hauskaa, ei tuskaista raatamista pelkästään. Itse kävin normilukion, opiskelin kyllä pitkän fyssan ja matikan, mutta meno oli pääosin kumminkin aika rentoa. Ja kyllä: kirjoitin L:n molemmista noista :)
Sulla ei tota lukutaitoa sitten ole.
Helsingin ongelma on nimenomaan se että mitään normilukioita ei ole mihin panna se perustavis.
On vaan nuo 9-9,5 tai sitten 7 lukiot.
Alin keskiarvoraja ei tarkoita sitä, että paremmalla keskiarvolla ei saisi tulla lukioon. Ehkä tämän päivän lukioon pyrkivä perustavis on ysin oppilas?
13
Ei niitä numeroita helpommin saa kuin aiemmin. Päinvastoin. Itselläni oli esim kielistä kympit osaamisella, joka nykyään riittää nippa nappa kasiin.
Kukaan normaali lukiolainen ei halua noihin rupulukioihin. Kaupungin taitoon luoda kunnon kouluja kun ei luoteta enää pätkääkään. Sen jälkeen kun on peruskoulu katseltu sitä kaupungin opetusviraston osaamattomuutta. Koska onhan tuo karua kertomaa, että nimenomaan yksityiskouluihin ja kahteen valtion kouluun on se tunku. Kaupungin kouluihin joudutaan.
Helsingin muutamiin huippulukoihin tullaan noin 50 kilmetrin säteeltä ja sillä alueella asuu ainakin miljoona ihmistä. Kyllä se tuo "tunkua" ihan ilman että sinne haluaisivat kaikki kynnelle kykenevät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huippukouluihin tulee jo peruskouluihin oppilaita Oulun korkeudelta asti.
Ja hyvissä kouluissa on paljon ei-kantasuomalaisia. Esim Ksykissä 40 prossaa.
Vierailija kirjoitti:
Huonoin osa on niillä, jotka ovat saaneet arvosanat ilmaiseksi, eli olisivat jossain toisessa koulussa olleet seiskan tai kasin oppilaita. Kun semmoiset menevät sitten huippulukioon, koulumenestys romahtaa ja apua ei niissä lukioissa sitten olekaan tarjolla, ei juuri erityisopettajia, ei apua läksyissä, ei tukiopetusta, kun suurin osa ei sitä tarvitse.
Kandee oikeasti miettiä, millainen nuori on. Onko enemmän tavis, jolloin tavislukio olisi parempi vaihtoehto. Vai onko enemmän neromallia (aika harva on). Ja voi myös miettiä sitä, että nuoruusajan on tarkoitus olla myös hauskaa, ei tuskaista raatamista pelkästään. Itse kävin normilukion, opiskelin kyllä pitkän fyssan ja matikan, mutta meno oli pääosin kumminkin aika rentoa. Ja kyllä: kirjoitin L:n molemmista noista :)
Kun asiaa on tutkittu niin on osoittautunut että peruskoulun tasolla ei ole merkitystä sille kuinka hyvin oppilas pärjää lukiossa. Eli siis hyvän lukion tuoma etu johtuu siitä että se lukio on hyvä, ja huonommillakin papereilla sisäänotetut saisivat siellä ihan samat edut. Niin ei vaan tehdä koska pitäähän nyt koulutus eriarvoistaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huonoin osa on niillä, jotka ovat saaneet arvosanat ilmaiseksi, eli olisivat jossain toisessa koulussa olleet seiskan tai kasin oppilaita. Kun semmoiset menevät sitten huippulukioon, koulumenestys romahtaa ja apua ei niissä lukioissa sitten olekaan tarjolla, ei juuri erityisopettajia, ei apua läksyissä, ei tukiopetusta, kun suurin osa ei sitä tarvitse.
Kandee oikeasti miettiä, millainen nuori on. Onko enemmän tavis, jolloin tavislukio olisi parempi vaihtoehto. Vai onko enemmän neromallia (aika harva on). Ja voi myös miettiä sitä, että nuoruusajan on tarkoitus olla myös hauskaa, ei tuskaista raatamista pelkästään. Itse kävin normilukion, opiskelin kyllä pitkän fyssan ja matikan, mutta meno oli pääosin kumminkin aika rentoa. Ja kyllä: kirjoitin L:n molemmista noista :)
Sulla ei tota lukutaitoa sitten ole.
Helsingin ongelma on nimenomaan se että mitään normilukioita ei ole mihin panna se perustavis.
On vaan nuo 9-9,5 tai sitten 7 lukiot.
Alin keskiarvoraja ei tarkoita sitä, että paremmalla keskiarvolla ei saisi tulla lukioon. Ehkä tämän päivän lukioon pyrkivä perustavis on ysin oppilas?
13
Ei niitä numeroita helpommin saa kuin aiemmin. Päinvastoin. Itselläni oli esim kielistä kympit osaamisella, joka nykyään riittää nippa nappa kasiin.
Kukaan normaali lukiolainen ei halua noihin rupulukioihin. Kaupungin taitoon luoda kunnon kouluja kun ei luoteta enää pätkääkään. Sen jälkeen kun on peruskoulu katseltu sitä kaupungin opetusviraston osaamattomuutta. Koska onhan tuo karua kertomaa, että nimenomaan yksityiskouluihin ja kahteen valtion kouluun on se tunku. Kaupungin kouluihin joudutaan.
Helsingin muutamiin huippulukoihin tullaan noin 50 kilmetrin säteeltä ja sillä alueella asuu ainakin miljoona ihmistä. Kyllä se tuo "tunkua" ihan ilman että sinne haluaisivat kaikki kynnelle kykenevät.
Mutta heKIN tulevat nimenomaan noihin yksityislukioihin ja norsseihin, eivät kaupungin lukioihin.
Eivät jakaudu, on kolmas luokka, erikoislukiot. Sinne on samalla lailla valikoitunut oppilasaines kuin eliittikouluihin, mutta meno ei ole suorittamiskeskeistä vaan paljon inhimillisempää. Kivaakin niissä on, hyvä henki.
Vierailija kirjoitti:
Miten ysin lukiot eroavat toisistaan?
Onhan noissa vähän painotuksia siinä minkälaiset oppilaat hakeutuvat mihinkin huippulukioon. Oman käsitykseni mukaan esim. Sykki on se kaikkein eniten "hikarilukio" johon menevät pahimmat pänttääjät. Ressu on taas vähän enemmän "persoonallisuuksien lukio" jossa on aika monenlaisia mutta silti lahjakkaita oppilaita. Märskyyn (yleislinjalle) taas menee urheilullisesti suuntautuneita hyviä oppilaita joiden lajimenestys ei kuitenkaan ole riittänyt suoraan urheilulinjalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huonoin osa on niillä, jotka ovat saaneet arvosanat ilmaiseksi, eli olisivat jossain toisessa koulussa olleet seiskan tai kasin oppilaita. Kun semmoiset menevät sitten huippulukioon, koulumenestys romahtaa ja apua ei niissä lukioissa sitten olekaan tarjolla, ei juuri erityisopettajia, ei apua läksyissä, ei tukiopetusta, kun suurin osa ei sitä tarvitse.
Kandee oikeasti miettiä, millainen nuori on. Onko enemmän tavis, jolloin tavislukio olisi parempi vaihtoehto. Vai onko enemmän neromallia (aika harva on). Ja voi myös miettiä sitä, että nuoruusajan on tarkoitus olla myös hauskaa, ei tuskaista raatamista pelkästään. Itse kävin normilukion, opiskelin kyllä pitkän fyssan ja matikan, mutta meno oli pääosin kumminkin aika rentoa. Ja kyllä: kirjoitin L:n molemmista noista :)
Sulla ei tota lukutaitoa sitten ole.
Helsingin ongelma on nimenomaan se että mitään normilukioita ei ole mihin panna se perustavis.
On vaan nuo 9-9,5 tai sitten 7 lukiot.
Alin keskiarvoraja ei tarkoita sitä, että paremmalla keskiarvolla ei saisi tulla lukioon. Ehkä tämän päivän lukioon pyrkivä perustavis on ysin oppilas?
13
Ei niitä numeroita helpommin saa kuin aiemmin. Päinvastoin. Itselläni oli esim kielistä kympit osaamisella, joka nykyään riittää nippa nappa kasiin.
Kukaan normaali lukiolainen ei halua noihin rupulukioihin. Kaupungin taitoon luoda kunnon kouluja kun ei luoteta enää pätkääkään. Sen jälkeen kun on peruskoulu katseltu sitä kaupungin opetusviraston osaamattomuutta. Koska onhan tuo karua kertomaa, että nimenomaan yksityiskouluihin ja kahteen valtion kouluun on se tunku. Kaupungin kouluihin joudutaan.
Helsingin muutamiin huippulukoihin tullaan noin 50 kilmetrin säteeltä ja sillä alueella asuu ainakin miljoona ihmistä. Kyllä se tuo "tunkua" ihan ilman että sinne haluaisivat kaikki kynnelle kykenevät.
Mutta heKIN tulevat nimenomaan noihin yksityislukioihin ja norsseihin, eivät kaupungin lukioihin.
No Ressu on kaupungin lukio ja sinne keskiarvoraja noin 9.3 ja kova tunku joka vuosi ympäri pääkaupunkiseutua. Samoin Esim. Helsingin luonnontiedelukio (ka 9.0).
Ainakin Ressussa on varsin paljon muita kuin kantasuomalaisia. Ja ihan omalla keskiarvollaan sisään päässeitä.
Tiedän koska oma lapseni on siellä.