Lue keskustelun säännöt.
Miksi lapset ovat kranttuja ruoan suhteen?
14.10.2019 |
Ei sellaista juhlakattausta, etteikö herne menisi jostain ruoasta nenään vaikka sitä ei tarvisi edes maistaa. Lapsia on kyllä vauvasta lähtien totutettu eri makuihin ja siitä huolimatta he ovat aina enemmän tai vähemmän kranttuja tai puolustuskannalla ruoan suhteen. Sitten puoli tuntia tiskaamisen jälkeen hiipivät keittiöön tekemään juustovoileipää.
Kommentit (8)
Siksi kun ne on opetettu siihen. Jos ei ruoka kelpaa niin olkoot syömättä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannetaan heti hamppareita tai nugetteja eteen. Oppivat manipuloimaan vanhempia.
Kun en syö, saan hampparin.
Ei se ole niin vakavaa. Kunhan jotain syövät. Se menee ohi aikanaan.
Meillä ruoka on vain ruokaa, siihen ei liity muuta kuin ravintoarvoa. Minulle ihan se ja sama, mitä syödään tai syödäänkö mitään. En itsekään pidä kaikesta.
Meillä ei riidellä ruokapöydässä ja lapset saavat syödä vaikka pelkkää leipää viikkotolkulla. He tietävät tämän ja siksi maistavat melkein kaikkea. Ei pakosta vaan uteliaisuudesta.
Sillä on varmasti jotain tekemistä selviytymisen ja sen kanssa että pitää varoa voimakkaita makuja koska suolisto ei ole vielä niin kehittynyt tai pitää välttää syömästä mitään myrkyllistä.
Miedon makuiset eivät yleensä ole haitallisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse asiassa lapsen krattuus johtuu siitä, että se on ollut ihmisen keino jäädä eloon. Jos olet syönyt mitä vain, olet voinut syödä siinä sivussa jotakin syömäkelvotonta.
Ihminen oppii syömään jotakin nruokaa vasta useita, useita, kertoja sitä maistelemalla ja toteamalla, että se on syömäkelpoista.
Myös jos olet syönyt paljon vaikka appelsiinejä ja sitten saat oksennustaudin, voi olla, ettei voi syödä kyseisiä hedelmiä vuosiin. Evoluutiomuisti muistuttaa sinulle, miten kävi kun niitä viimeisi söit. Ihminen on oppinut varovaiseksi ruokien suhteen. Perimämuisti on meissä kaikissa ja varoittaa.
Mun eka lapsi oli taaperona sellainen joka söi kaikkea. Olinpa jopa vähän liian ylpeä kun oli viety ravintoloihin vauvasta saakka ja opetettu syömään kaikkea. Toisen kans ei mennykkää sitten niin vaan sille ei kelvannut juuri mikään. Toi ensimmäinenkin on nyt 5v ja on sekin nykyään nirsompi kuin ennen. Lemppariruoka on pizza ja hampurilainen vaikka luulin kasvattaneeni pienen kulinaristin. Jotkut syö paremmin kuin toiset ja ei siihen niin vaan voi vaikuttaa.
Sellaisia ne vaan on. Ovat aina olleet.