Saako lapsi karmeat traumat jos ei saa ikinä omaa huonetta vaan nukkuu vanhempien makkarissa

Vanhemmat voivat traumatisoitua teinin öisistä litsutusäänistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taloonhan on mahdollisuuksia tehdä lapselle oma soppi sinne vintille.

Aloittakaa asuminen niin että nukutte kaikki samassa makkarissa, ja vaikka ensi kesänä alkaa vintin remppa. Ne tukiparrut ei ole mikään este, niitähän on joka vintillä ullakolla, ja hyvin saadaan laitettua asumiskuntoon.

Tsekatkaa kuitenkin onko rakennusoikeutta sinne vintille, tai saako sinne poikkeusluvan, ennen kuin ostatte.

Siis niiden parrujen välissä on hyvin kapea kävelyväylä, muuten saa kulkea kaksinkerroin parrujen alta.

Ap

Tukirakenteita, erkkeri-ikkunoita (jos kaava sallii) jne. Parruja voi siis korvata erlaisilla tukirakenteilla. Kannattaa kysyä vanhalta kunnon rakennusmestarilta. Ja samalla tehdä tilat kahdelle lapselle sinne ylös.

Kyllä minulla on pari ahdistavaa muistoa siitä, kun havahduin yöllä äidin ja isän ähinään. En tajunnut, mistä on kyse, mutta jotakin ahdistavaa aistin siinä joka tapauksessa.

Minun oli myös todella vaikeaa uskaltaa myöhemmin siirtyä omaan huoneeseen ja nukkua siellä yksin, kun joskus esikouluiässä viimein oman huoneen sain. Helpompaa olisi varmasti ollut opetella yksinoloon jo ihan pienenä.

Meillä lapsi sai oman huoneen jo 6 kk ikäisenä ja ollut toimiva ja hyvä ratkaisu. Muistan omasta lapsuudestani kuinka vihasin jakaa huonettani sisarukseni kanssa, kadehdin muiden lapsien omia huoneita ja vanhempien seksiäänet yöllä seinän takaa tekivät olostani ahdistuneen. Muistan edelleenkin nuo hetket näin 32-vuotiaana, eli mieleen jäivät.

Kuinka korkealla poikkiparrut ovat?

Parvihan voi olla mataja ja ihan hyvä huone nuorellle. Oma "luola". Kunhan sen tekee kivaksi.

Pitäisi olla itsestään selvää, että jos ei ole mahdollista hankkia tarpeeksi makuuhuoneita, vanhemmat majoittuvat olkkariin.