Koska hyviä miehiä ei ole vapaana, taidan alkaa katsella varattuja.

Päässä vikaa molemmilla. Varatulla, joka on niin saamaton, että tarvitsee toisen ihmisen, jotta saa erottua. Ja varattuun kyntensä iskevä, joka hyvin naiivisti luulee olevansa niin löytö, ettei vastaavaa voi hänelle tehdä.

Kyllä 50-70 -vuotias mies (ap:n iän mukaisesti) voi rakastajattaren ottaa, mutta ei hän vaimoaan sen takia jätä. Miksi luulette, että ihmiset tekevät sopimuksen suhteestaan eli avioituvat? Siitä ei noin vain lähdetä! Seksiin voit kyllä kelvata, ja voihan sekin olla antoisa suhde.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän suhteissakin on kaikenlaisia väkivaltaisia hulluja.

Iske joku palstan kilttis.

En luottaisi mieheen joka ei ole koskaan seurustellut.

Onko tämä selitys sille miksi yhä useampi on sinkkuna nykyisin? - Kukaan ei uskalla seurustella kuin varattujen kanssa, eiku... 

Joitain kertoja olen kokenut pienen kateuden piston sisälläni kun samassa ajassa missä itse olen porhaltanu ja elänyt sinkkuna, niin nopeimmat ja onnekkaimmat "hmm." ja jonkun mielestä ilm. myös luotettavimmat ovat ennätäneet olla parisuheessa useamman vuoden,  erota pitkäsä suhteestaan -ja löytääkseen verraten pian ja nopeasti itselleen uuden rakkaan ja erinomasien arvokkaan ihmisen, jonka kanssa on voinut luonevan oloisesti muodostaa rakasavan parisuhteen.

Tokihan osa on sellaisia, jotka eivät varmasti oiken hallitse yksinelämistä vaan ovat valmiita parisuhteeseen melken kenen hyvänsä kanssa ja joille on (ts.) aivan sama kestääkö tuo suhde päivän (/"yhden yön) vai loppuelämän. - Meidän muiden pudistellasi päätämme.

 Mutta ei asia aina näin yksinkertaine ole.  - Kun sitten o heitäkin, jotka onnsituvat jollain ihmeellsiellä tavalla verraen lyhyen sinkkuajan jälkeen löytämään uudelleen sen oikeasi hyvän ja välittävän, etten sanosi täysipäisen kumppanin, suhteen mutkattomuutta ja luontevuutta saattaa vain hieman kadehtien katsella; samalla kun yritää itse kokea iloa siitä että kaveri (tai muu läheinen) on löytänyt rinnalleen uuden ilm välittävan ja rakkaan ihmise, jota rakasaa ja jolta todennäköisemmin saa vastarakkautta

Vaan miksei rakkaan kumppanin löytämisessä ei onnisu itse, vaan sinkkuuden ihanuus ja kurjuus. kuinka vain jatkuu ja pysyy omana osana. - Kyllä, kuulen jo korvissani, että kuinka siä omaa asoaan pitäsi laskea rimaa ja valita iselle "vähemmän asokas" kumppani. Vaan kenelle minä olin kumppania olin haluamassa ja toivomassa?  Joo en ole täydellien itse mutta sen verran "tasokas" ai sitten vain nirso ettei minulla ole tarve muodosaa parisuhdetta vain siksi, että voisin sanoa eläväni parisuhteessa....         

Mun miehestä ainakin pysyt erossa, biaatch. : D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan se looogillista, että huonot miehet eivät ole varattuja, mutta eikö sama päde naiseenkin n 48

Tekeekö naisesta huonon, jos hän on potkaissut huonon miehen pihalle?

Ei tee, toisin kuin mies, nainen ei voi koskaan olla huono.

Pidä hyvänäs, ja saat vielä kolme alle kouluikäistä lasta joka toinen viikko huollettavaksesi. Mies ei nimittäin pärjää niiden kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Varattu mies, joka lähtee keski-ikäisen haarojaan levittelevän tyrkyn matkaan EI OLE hyvä mies. Se hyvä mies kun osaa erota siitä huonosta liitosta  ennen seuraavaa naista. Hyvä mies ei tee törkeintä mahdollista temppua, mikä puolisolle voi tehdä. 

Seksi on henkisesti terveen ihmisen perustarve, vaikkei toki sinun, sinä jalkasi ristivä katkera ja hapan korppu.

Kovasti kuumeni mammojen pelkokeskukset 😂

Miksi pitäisi pyrkiä avioon, oi te kaiken tietävät seksittömät lehmät?

Se on win-win, kun puutteessa pidetty ukkonne ja minä yhdymme. Mulle riittää se, enkä kaipaa ukkelin pyykkejä pestäväksi, te voitte hoitaa ne.

Mitäs muutakaan virkaa teillä on?

Kyllä niitä varattuja miehiä on jotka mukaan lähtisi. Silmät vaan vilkkuu kun kyylätään sinkkuja. Itselle päiväkodissa yhden lapsen isä aina juttelee ja tervehtii, silmät kiiluu. vaimonsa on kuivan kesän orava, meikkiä ja hajuvettä niin että koko päiväkoti haisee mutta ylpeänä kävelee ohi, ja kun on miehensä kanssa niin mies ei katsokaan minuun.

Yh kirjoitti:

Kyllä niitä varattuja miehiä on jotka mukaan lähtisi. Silmät vaan vilkkuu kun kyylätään sinkkuja. Itselle päiväkodissa yhden lapsen isä aina juttelee ja tervehtii, silmät kiiluu. vaimonsa on kuivan kesän orava, meikkiä ja hajuvettä niin että koko päiväkoti haisee mutta ylpeänä kävelee ohi, ja kun on miehensä kanssa niin mies ei katsokaan minuun.

Taidan tuntea pariskunnan :)

Aloittajalle sen verran, että et saa niitä hyviä miehiä, jotka on varattu. Jos jonkun varatun saat, voit lähteä siitä, että se ei ole hyvä. Nimittäin; niitä huonojakin on naimisissa. 

Olen naimisissa ja meillä on kolme lasta. Mieheni ei ole hoitanut osaansa perheen eikä parisuhteen eteen enkä usko, että hän edes rakastaa minua (lapsia kyllä vaikkei mikään loistoisä olekaan eikä ole huolehtinut itsestään saati lapsista moneen vuoteen). Pari kuukautta sitten yhden keskustelun jälkeen tajusin sen - että mies ei oikeasti välitä, teot kertovat sen tai ennemminkin tekemättömyydet.

Silloin se iski minuunkin se ajatus: Ei h e lvetti, minulla on vain yksi elämä, en halua tätä mikä miehestä on ok, aika ottaa ero. Tosin en ole vielä tehnyt 100 % varmaa päätöstä. Samalla tulin pohtineeksi, että onko tämä tässä, olenko sitten tuomittu olemaan yksin loppu elämäni? Kun katselee ympärilleen niin kaikki vähänkään varteenotettavat kumppaniehdokkaathan ovat varattuja!

Tulin lopputulokseen, ettei vamppaaninen ehkä olekaan niin paha. Jos törmäisin mieheen, jonka vaimo on yhtä hirveä kuin oma puolisoni niin kokeilisin kyllä onneani. En usko, että aloittaisin suhdetta varatun miehen kanssa, sen verran pitää olla kunnioitusta kanssasisaria kohtaan. En kuitenkaan usko, että jos suhde on hyvä niin siihen oikeasti mahtuu kolmatta väliin, hyvä suhde ja aito välittäminen selviää kriiseistäkin. Toisaalta jos rakkaus ja välittäminen ei riitä jäämiseen niin siinä ei paljon menetä kukaan. Turhaa satuttamista kyllä välttäisin vaikkei esim. oma mieheni ole sitä vältellyt suhteemme aikana.

Hyvin siis saattaisin itsekin katsella varattuja miehiä, sellaisia jotka oikeasti ansaitsevat parempaa ja ehkä meidän suhteemme voisi olla parempi. Jos jonkin ongelman ratkaisemiseen menee ihmisikä ja enemmän niin joskus voi olla parempi vain siirtyä eteenpäin/seuraavaan. Toki pyrkisin siihen, että tämä siirto aiheuttaisi mahdollisimman vähän kärsimystä kellekään eli hoitaisin eroni ennen suhteen aloittamista ja odottaisin mieheltä samaa. Enkä yhteenmuuttoa tms. kiirehtisi sillä tilanteen pitää olla sellaiseen aika vakaa lasten vuoksi, ehkä vasta kun lapset muuttavat omilleen. Tai sitten ei, ehkä nopeamminkin voisi edetä jos se ei ole vahingollista. Mutta kyllä hyvät miehet ovat lähes kaikki varattuja, joten vaihtoehtoja ei niin paljon ole. Tietenkin lapseton sinkkumies olisi paras.

Ensimmäisenä työstän nyt sitä, että eroanko ja miten/milloin. Kyllä minä varmaan uutta miestäkin alan etsimään ellen törmää sattumalta. Miehen tilanteestahan se sitten riippuu kiinnostaako häntä vai ei. Toivon tietysti, että löydän vastuullisen ja vapaan, ihanan miehen sitten harrastuksista, mutta kuinka todennäköistä se on.. Toisaalta ajatus perheen rikkomisesta ei huvita, toisaalta jos perhe on onneton muutenkin niin ei se toisen naisen syy ole. Korostan vielä, että salailemaan en ala.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varattu mies, joka lähtee keski-ikäisen haarojaan levittelevän tyrkyn matkaan EI OLE hyvä mies. Se hyvä mies kun osaa erota siitä huonosta liitosta  ennen seuraavaa naista. Hyvä mies ei tee törkeintä mahdollista temppua, mikä puolisolle voi tehdä. 

Seksi on henkisesti terveen ihmisen perustarve, vaikkei toki sinun, sinä jalkasi ristivä katkera ja hapan korppu.

Katkera kakkonen taas vinkuu , kun ei saanutkaan haluamaansa -ohis-

Vierailija kirjoitti:

Mikset vaan kirjoita "kun tarpeeksi varakkaita ja hyvin tienaavia miehiä ei ole vapaana, niin yritän varattuja"? Kun sitä tällä kuitenkin tarkoitetaan.

Voi hyvä päivää taas...Esim.minä en haluaisi varakasta miestä koska mulla ei olisi varaa mennä mihinkään hänen kanssaan.

Varattua en halua sentään.

No jos sulle kelpaa seksuaalisesti täysin kehityskyvytön mieslahna, niin ole hyvä vaan :) Sille on syynsä, miksen halua seksiä. Ja se syy on se mies. Meillä on enää platoninen pystyyn kuihtunut parisuhde, joka ei tyydytä kumpaakaan. Tee palvelus ja ota se, kun ei avioeroonkaan suostu.

hah,hah..viiskymppinen rupsahtanut ja vaihdevuodet niin ei houkuttele varattuja miehiä. 

Juna on mennyt ohi jo :D

Olen ap:n kanssa samaa ikäluokkaa ja saman havainnut, että mukavimmat miehet ovat varattuja.

Viime kesäksi löysin seuraa eräästä erittäin mukavasta ja komeasta varatusta miehestä. Vaimonsa oli innostunut vaan pullanleipomisesta ja itsensä lihottamisesta, joten miehellä kotona ei enää oikein homma luistanut niissä asioissa. Niinpä sitten pidimme kesäkivaa miehen kanssa. Oikein antoisa kesä oli. Sitä muistellessa. Kiitos pullantuoksuiselle rouvalle miehensä lainasta!

Onko ap:n tarkoitus saada

1. panoseuraa

vai

2. saada itselleen vakiseuraa jonkun toisen miehestä?

Kohta 1. on ihan ok, kunhan pelisäännöt ovat selvät.

Kohta 2. jättää ikävän jälkimaun, joten kehottaisin välttämään sitä.

Tsemppiä.

Vierailija kirjoitti:

No jos sulle kelpaa seksuaalisesti täysin kehityskyvytön mieslahna, niin ole hyvä vaan :) Sille on syynsä, miksen halua seksiä. Ja se syy on se mies. Meillä on enää platoninen pystyyn kuihtunut parisuhde, joka ei tyydytä kumpaakaan. Tee palvelus ja ota se, kun ei avioeroonkaan suostu.

"Huoh" En tiedä missä maassa ja kultuurissa eläte, mutta onneksi itse asun Suomessa ja kultuurissa, jossa ei ole enää vuosiin tarvinnut perustella kenellekään haluaa hakea ja myös saada toisesta ero. - Ei se aina helppoa ole, mutta ei myöskään täysin mahdotonta. - Toivottavasi teillä ei ole lapsia rinnalla elämässä ja hoidettavana, koska lapset imevät ja saava niin hyvääs kuin pahassa paljossa vanhemmiltaan  mallin siitä miten parisuhde toimii; tai on toimimatta...  Aina ei tarvitse olla fyysistä väkivaltaa, jotta malli olisi haavoitava.