Mitä ruokia teillä ei syöyty lapsuudenkodissa? Syöttekö niitä muutettuanne omillenne?
Meillä ei koskaan syöty maksalaatikkoa tai muita sisäelimistä tehtyä ruokaa. Ei myöskään syöty kasvisruokaa kaupan pinaattilettuja -ja keittoa lukuunottamatta. Lisukkeena kyllä meni vähän kasviksia, mutta ei pääruokana em. ruokia lukuunottamatta. Ylipäänsä kasvisvalikoima oli aika suppea, kurkkua, tomaattia, porkkanaa, herneitä, perunoita ja näin. Linssejä ja papujakaan ei syöty ikinä, herneitä meni hernekeitossa ja tuoreena. Pähkinöitä syötiin todella harvoin ja silloinkin vain maapähkinöitä joko sellaisenaan tai suolattuina. Näin meillä mentiin kasarilta ysärin loppuun, kun asuin lapsuudenkodissani.
Sisäelinruokia en koskaan aloittanut syödä, kasvisruokia kylläkin. Siinä olikin savottaa ottaa haltuun kaikki missaamani kasvikset, ja ensi kertaa syödä niinkin "eksoottisia" kasviksia kuin munakoiso ja kesäkurpitsa. Linssit ja pavut kuuluu nykyään myös jokapäiväiseen ruokavalioon, samoin erilaiset pähkinät.
Kommentit (29)
Meilläkään ei syöty sisäelimistä tehtyä ruokaa. Koulussa opin inhoamaan niitä, siellä tarjottiin säännöllisesti maksakastiketta ja -pihvejä. Joskus oli tarjolla myös kieltä. Munuaisia olen joskus aikuisena maistanut, juu ei. Ei mun ruokiani.
Olisi nopeampaa luetella, mitä meillä syötiin kuin mitä ei. Ruoka oli tosi yksinkertaista ja edullista, ei koskaan valmisruokaa tai edes puolivalmisteita. Erityisiä inhokkeja äidilleni olivat halvasta hinnasta huolimatta sienet ja sisäelimet. Mausteita olivat suola ja pippuri.
Olin lapsi 1980-luvulla.
Omassa kodissani syödään hyvin monipuolisesti etnistä ruokaa ja jopa gourmetia lapsuuteeni verrattuna.
80-90 luvuilla kaupan tarjontakin oli ihan eri maailmasta kuin nykyään, muttei myöskään äitini tehnyt kovin erikoista ruokaa. Nyt paljon laajemmalla valikoimalla aineksia ja reseptejä käytössä.
Onhan noita vaikka kuinka paljon, ihan siksikin että valikoima on nyt varsin erilainen kuin 80-luvulla. Ei meillä syöty kotona esim avokadoa, sushia tai edes linssejä. Osin kyse myös tottumuksista ja makueroista. Isoin ero on varmaan se, että nykyisin syödään etupäässä kasvisruokaa, lapsuudenkodissa ei koskaan.
No ei linssit ja pavut nyt niin eksoottisia olleet kasarilla ja ysärillä. Kasvissyöjiä oli jo silloinkin.
Jos isä teki ruokaa, niin se oli monesti makarooni velli tai hirvenlihakäristys. Teki kyllä muutakin.
Makaroonivelliä omassa kodissani ei ole tehty koskaan, käristystä kyllä sillon tällöin.
Vierailija kirjoitti:
No ei linssit ja pavut nyt niin eksoottisia olleet kasarilla ja ysärillä. Kasvissyöjiä oli jo silloinkin.
Kasarilla syötiin pavut papuina. Nykyisin kasvissyöjille pitää olla teollisesti lihaa muistuttavaksi prosessoituja kasviksia.
Meillä ei lapsena varmaan paistettu pannulla juuri muita kuin lättyjä. Kun äiti teki ruokaa, niin se keitetiin. Varmaan se olisi keittänyt lätytkin, jos se olisi ollut mahdolista.
Ma en kanssa tuohon usko, ja osittain ihan tan av-palstan perusteella. Taalla tosi monet kirjoittelee arkiruokaketjuissa, miten tyypillisia on just jotkut makaronilaatikot, kastikkeet ja kanaa riisipedilla -ruuat. Tai joku uunilohi, mitka siis kaikki on taysin tyypillisia kasariruokia mutta nakojaan porukka niita syo hyvalla ruokahalulla edelleen.
Ja koska ko. ketjuissa mainitaan usein myos pienet lapset, olettaisin etta nama kotikokit eivat ole ainakaan yli viisikymppisia.
Itse olen 44-vuotias lapseton ja miesystava on kolmekymppinen, eika ikina laiteta noita yllamainittuja. Aika paljon syodaan valimeren ja lahi-idan ruokia, tai vaihtoehtoisesti intialaista/thai/korealaista ym. Tykataan hyvin maustetusta ruuasta (seka tulisesta etta miedommasta, kunhan on maustettua), ja nimenomaan tuoreista yrteista. Ja valkosipulia, inkivaaria, chilipippuria ja sahramia menee kanssa aika reilusti. :)
Niin ja syodaan kasvispainotteisesti, lihaa vain muutama sata grammaa viikossa yhteensa.