Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Mitä tehdä, kun omaa miestä ei enää rakasta?

Vierailija
08.10.2019 |

Ollaan oltu naimisissa 6 vuotta, yhdessä melkein 10 vuotta. Kaksi lasta. Arki toimii periaatteessa ihan hyvin ja hyvän elämän edellytykset kunnossa, mutta tunteeni miestä kohtaan ovat aivan kuolleet. Minua ei haittaisi vaikka hänellä olisi sivusuhde. Suoraan sanottuna ei kiinnostaisi. Itse haaveilen rakkaudesta ja oloni on yksinäinen, olen kuin henkisesti sinkku. Pari vuotta sitten kävimme pariterapiassa, mutta ei se oikein muuttanut mitään. Meidän ongelma on se, ettei meillä ole mitään yhteisiä mielenkiinnonkohteita, emmekä siis viihdy yhdessä. Miestä kiinnostaa lähinnä työ ja kuntosaliharrastus. Itse nautin muista jutuista. Meillä ei ole leffailtoja tai mitään sellaista. Joskus käymme ns. treffeillä jossakin syömässä tai vastaavaa ja tunnelma on silloin lähinnä vaivaantunut. Ei mitään juteltavaa.

Olen pohtinut eroa jo aika kauan, mutta lapset ja yhteinen velka ovat pitäneet yhdessä. Onko muita samassa tilanteessa olevia? Voiko rakkaus syttyä uudelleen? Muistan, että olen ollut mieheeni joskus ihan oikeasti todella rakastunut, mutta siitä tuntuu olevan ikuisuus ja en koe olevani enää se nainen joka rakasti, eikä puolisonikaan ole enää sama.

Kommentit (2)

Vierailija
1/2 |
08.10.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mieti millaisen parisuhdemallin annatte lapsillenne. Erotkaa. Kämppäkaverisuhde on aika kuluttava sekin, jos haluaa tunnetasolla jotain muuta. Yhteinen velka on huono syy jäädä huonoon suhteeseen. Pankin kanssa voi keskustella mahdollisuuksista.

Vierailija
2/2 |
08.10.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mieti millaisen parisuhdemallin annatte lapsillenne. Erotkaa. Kämppäkaverisuhde on aika kuluttava sekin, jos haluaa tunnetasolla jotain muuta. Yhteinen velka on huono syy jäädä huonoon suhteeseen. Pankin kanssa voi keskustella mahdollisuuksista.

Olen miettinyt tuota parisuhdemallia ja koen, ettei siinä ole varsinaisesti vikaa. Kekustelemme ystävällisesti toistemme kanssa, vedämme tätä roolia, aamupusut, iltapusut, halit... mutta niin, se on sisäänrakennettu rooli jota toistaa vaikkei sisältöä enää ole. En tiedä millaisissa parisuhteissa muut elää. Käykö näin lopulta kaikille? 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla