Miksi puolison kanssa on käytävä yhtä aikaa nukkumaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän se mikään pakko ole. Itselleni on helpointa kun mennään yhtäaikaa nukkumaan, vierestä kuuluva tuhina rauhoittaa minutkin uneen :D jos puoliso ei ole yötä kotona nukun tosi katkonaisesti. Tottumiskysymys.

Sama täällä. En koe että tämä olisi mikään "pakko" mutta 20 vuoden aikana ollaan vaan totuttu menemään samaan aikaan nukkumaan. Jutellaan vähän aikaa sängyssä, päivän tapahtumista ja mitä nyt tulee mieleen. Meillä on aina sama iltarutiini, eli mies silittää minun selkääni ja pakaroita jonkun aikaa, sitten kääntyy ja minä silitän häntä. Lähes aina hän nukahtaa silitykseeni ja minä nukahdan käsi hänen selässään.

Hän matkustelee työn takia jonkun verran;  enimmillään 10 päivää poissa peräkkäin, ja silloin nukun aina todella huonosti. Kestää kauan päästä uneen ja heräilen yön aikana. Mieheni vieressä ei juuri koskaan ole vaikeuksia nukahtaa, ja nukun hyvin.

Ite en ainakaan tykkäisi että ainakaan joka ilta pakaroihin koskisi. Ei välttämättä ole joka ilta edes sillä tuulella, etenkään kuukautisten aikaan. Jotkut miehet ei ajattele muuta kuin seksiä ensimmäisenä! Eikö voisi hellästi silitellä pelkästään selkää?

Mitä tekemistä pepun hiplauksella on sekin kanssa? Minä rakastan olla hiveltävänä / hiplattavana juuri ennen nukahtamista ja onneksi mies tykkää sitä mulle tehdä. Ei pepun koskeminen meillä tarkoita automaationa sitä että sitten pitäisi harrastaa seksiä. (Toki harrastetaan seksiä ennen nukkumaan menoakin toisinaan, mutta siihen on sitten eri hetket kun nää hipluuhetket.. =

Se onkin sitten varmaan maailmanloppu, jos näiltä " yhdessä pitää mennä nysväämään ja takapuolta silittämään, että uni tulee ihmisisiltä" , kun toinen vaikka menehtyy ensin. Harvoin sitä kuitenkaan se kuolo sylikkäin korjaa. Kannattaisi ehkä oikeasti opetella myös yksin nukahtamaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän se mikään pakko ole. Itselleni on helpointa kun mennään yhtäaikaa nukkumaan, vierestä kuuluva tuhina rauhoittaa minutkin uneen :D jos puoliso ei ole yötä kotona nukun tosi katkonaisesti. Tottumiskysymys.

Sama täällä. En koe että tämä olisi mikään "pakko" mutta 20 vuoden aikana ollaan vaan totuttu menemään samaan aikaan nukkumaan. Jutellaan vähän aikaa sängyssä, päivän tapahtumista ja mitä nyt tulee mieleen. Meillä on aina sama iltarutiini, eli mies silittää minun selkääni ja pakaroita jonkun aikaa, sitten kääntyy ja minä silitän häntä. Lähes aina hän nukahtaa silitykseeni ja minä nukahdan käsi hänen selässään.

Hän matkustelee työn takia jonkun verran;  enimmillään 10 päivää poissa peräkkäin, ja silloin nukun aina todella huonosti. Kestää kauan päästä uneen ja heräilen yön aikana. Mieheni vieressä ei juuri koskaan ole vaikeuksia nukahtaa, ja nukun hyvin.

Ite en ainakaan tykkäisi että ainakaan joka ilta pakaroihin koskisi. Ei välttämättä ole joka ilta edes sillä tuulella, etenkään kuukautisten aikaan. Jotkut miehet ei ajattele muuta kuin seksiä ensimmäisenä! Eikö voisi hellästi silitellä pelkästään selkää?

Mitä tekemistä pepun hiplauksella on sekin kanssa? Minä rakastan olla hiveltävänä / hiplattavana juuri ennen nukahtamista ja onneksi mies tykkää sitä mulle tehdä. Ei pepun koskeminen meillä tarkoita automaationa sitä että sitten pitäisi harrastaa seksiä. (Toki harrastetaan seksiä ennen nukkumaan menoakin toisinaan, mutta siihen on sitten eri hetket kun nää hipluuhetket.. =

Lisään vielä, etten ollut se, joka tämän sivelyn ensimmäiseksi otti puheeksi ja että meillä mennään 95 % nukkumaan eri aikoihin. Silti mies hiplaa, sivelee tms. toisinaan mua hetken ennenkuin nukahdan ja lähtee sitten katsomaan tv:tä vielä. Ei toki joka ilta näin tapahdu, mutta silloin tällöin sopivasti.

Meillä mennään nukkumaan erikseen yleensä ihan käytännön syistä. Mies kuorsaa paljon, eikä se haittaa mua silloin kun ehdin nukahtaa ensin.

Onnellisesti 27 v yhdessä.

... Kiva muuten huomata, että on muitakin jotka tykkää tuosta kehon sivelemisestä. Mua se rauhoittaa..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos sänkyyn mennään nussimaan, niin eikös sen jälkeen mennä suihkuun? Vai jäättekö hikisenä eritteissänne nukkumaan?

En mä ainakaan yleensä kovin paljoa hikoile seksin aikana. Paitsi ehkä kesällä. Mutta ei meistä kumpikaan todellakaan rynni suihkuun, kun on juuri sekstailtu. Pyyhitään ylimääräiset mäiskeet johonkin vaatteeseen ja käydään nukkumaan. Aamulla ehtii kyllä käydä pesulla.

No hyi hitto, vai ei suihkuun.

Näin on, ollaan niin likaisia, ettei peseydytä heti seksin jälkeen. Eikös olekin hirveää. Melkein joka päivä ollaan jyystetty viimeisen 13 vuoden ajan, ei siinä nyt joka välissä mennä kylppäriin lotraamaan. Hulluahan sellainen on.

Ei meilläkään seksi ole sellaista, että hiki lentää, kun mies painelee katuporamaisella tahdilla. Taitaa kuulua sinne porno-osastolle tuollaiset.

Vierailija kirjoitti:

Se onkin sitten varmaan maailmanloppu, jos näiltä " yhdessä pitää mennä nysväämään ja takapuolta silittämään, että uni tulee ihmisisiltä" , kun toinen vaikka menehtyy ensin. Harvoin sitä kuitenkaan se kuolo sylikkäin korjaa. Kannattaisi ehkä oikeasti opetella myös yksin nukahtamaan.

Mietitkö itse asiat aina sen mukaan, että jos toinen menehtyy ensin. Silloin asia on vaan opeteltava, sellaisen joka sitä ei osaa. Hölmöä ajatella että ei voida mennä yhtäaikaa nukkumaan ettei totuta siihen jos jompikumpi kuoleekin.

Ja ei, meillä ei mennä yhtäaikaa nukkumaan, mutta mulle ihan fine jos joku pari niin haluaa tehdä.

Koska on ihana käpertyä kainaloon. Ja sekstata, jos on semmoinen fiilis. Meillä lapset häiritsee muulloin, joten käytännön syistä seksiä on lähinnä vain nukkumaan käydessä. Ja ei käydä siihen päälle suihkussa, vaan on ihana nukahtaa rentoutuneena seksin jälkeen.

Ja töiden takia nukumme myös yksin joitakin öitä viikosta. Eli kun ollaan molemmat kotona, on ihana nukahtaa yhdessä.

Jossain toisella palstalla oltiin sitä mieltä, että jos pari esim. nukkuu eri sängyissä, ollaan jo eron partaalla. Mitkään syyt eivät kelvanneet, vaikka toinen kuorsaisi katuporan äänellä, vieressä on "nukuttava" vaikka itku tulisi unenpuutteesta....

Vähän sama sävy tässä, yhdessä nukkumaan menevät oikein korostavat, miten kovasti he hellivät toisiaan. 

Rakkautta, hellyyttä, huomioimista ei siis olekaan, jos ei elä täydellisessä symbioosissa?  

Minusta on kaikkein suurinta rakkautta ja huomioimista toisen erilainen unirytmi,vuorokaudenrytmi, työvuorot.  Aamuihmisen ja iltaihmisen liitto on aikamoisen haastavaa, jos ollaan sillä linjalla, että yhdessä nukkumaan (ja heräämään), vaikka ei yhtään nappaisi. Mutta pitää päästä brassailemaan, että ME ollaan niin ihqu pari, että AINA hellitään ja AINA mennään YHDESSÄ nukkumaan.

Vierailija kirjoitti:

Me ollaan sovitettu unirytmimme niin, että joko menemme sänkyyn saman tunnin sisällä, tai sitten se valvomaan vielä jäävä kömpii sänkyyn selkeästi paljon myöhemmin.

Arvostamme unta emmekä halua herättää toista tulemalla sänkyyn juuri silloin, kun hän on juuri nukahtamassa tai nukahtanut. Silloin herää toisen saapumiseen, kun ei ole ehtinyt vielä syvään uneen. Uudestaan nukahtaminen vie aikaa. Myöhemmässä unen vaiheessa ei enää herää, kun toinen hiipii hiljaa viereen.

Joo meillä vähän sama, lähinnä minun puolelta. Mies nukahtaa niin helposti, ettei häntä tunnu haittaavan tulenko 10 minuuttia vai puolitoista tuntia hänen jälkeensä nukkumaan, mutta minulle nukahtaminen on joskus hankalaa. Joten joko mennään jotakuinkin samoihin aikoihin (jolloin nukahdan kun mies on rauhoittunut) tai sitten varmistan, että mies valvoo vielä jonkin aikaa. Jos käy niin, että olen vasta nukahtamassa, kun mies tulee makuuhuoneeseen, säpsähdän hereille ja nukahtaminen häiriintyy.

Me mennään liki aina yhdessä nukkumaan. Hetki silitellään ja jutellaan, pusutellaan. Meillä ei yleensä ole iltapäivällä/ illalla mahdollisuus vaihtaa kuulumisia muutakuin viikonloppuisin joten mukava jutella edes jossain välissä. Meillä on seksiäkin usein ennen nukkumaanmenoa, noin 3- 4 kertaa viikossa. Yhdessä 20 vuotta. Ja kyllä sitä seksiä voi muuallakin tai muulloinkin harrastaa, mutta meillä hieman rajoittaa tuo teini-ikäisten jatkuva läsnäolo. :)

Nukutaan, miten nukutaan. Vuorotyöperheessä nukutaan silloin, kun pystyy. Yksin tai yhdessä, kunhan saa nukkua. Naimisissa pysytty silti 28 v

Elämä tuntuu usein aika kiireiseltä ja on vaikea löytää kahdenkeskistä aikaa. Siksi on ihanaa mennä iltaisin yhtäaikaa nukkumaan. Mikään pakko se ei ole, mutta molemmat selvästi pidämme siitä. On päivän paras hetki, kun saan olla miehen kainalossa, hän silittää minua ja kertoo rakastavansa ja vähän jutellaan pimeässä jostakin asiasta. Sen jälkeen nukahdetaan yhdessä. Usein nukutaan todella lähekkäin. Ollaan vain molemmat sellaisia, että pidetään paljon läheisyydestä. Autollakin ajaessa pidetään usein kädestä kiinni jne, vaikka yhdessä olemme olleet 15 vuotta. 

Mies on paljon työmatkoilla, ja silloin itselläni on vaikeuksia mennä nukkumaan. Jotenkin vain kaipaan toista niin paljon. Sinänsä en koskaan voisi rajoittaa tai kieltää tai asettaa toiselle vaatimuksia nukkumaanmenon suhteen, mutta tämä sopii meille. Joskus minä valvon myöhempään, joskus mies. Aamulla mies herää aina aikaisemmin. 

Ihmiset ovat erilaisia, ja sen huomaa lapsista. Yksi lapsistamme tykkää vielä isonakin nukkua ahtaasti ja jonkun vieressä, saa sillä tavalla unenkin helpommin, yksi taas tykkää nukkua yksin eikä missään nimessä halua tulla viereen, ei halunnut edes pienenä. Onko niin väärin tykätä erilaisista asioista kuin toinen? Onko väärin, että joku tarvitsee enemmän läheisyyttä kuin toinen? 

Vierailija kirjoitti:

No siinä ennen nukahtamista on hieno ja kaunis herkkä hetki jonka moni haluaa jakaa rakastamansa ihmisen kanssa. Siinä voi jakaa kainalokkain päivän tapahtumia, mietteitä, huolia, iloja jne. Voi hyväillä rauhassa, rakastella, olla yhdessä puolison kanssa.

Mutta perkele, tietenkin jokainen on nykyään itsenäinen eikä tarvitse babysitteriä joten ihan turhaa koko yhtäaikaa nukkumaan meno,

Olen niin hyväuninen, että nukahdan puolessa minuutissa, kun sänkyyn pääsen eli minusta ei ole keskustelijaksi. Viikonloppuisin sen sijaan saatamme harrastaa seksiä ennen aamupalaa ja siinä tulee jutustelua seksin jälkeen parikin tuntia sängyssä. Lapset muuttaneet pois kotoa ja meillä on nyt mahdollista tällainen luxus.

Vierailija kirjoitti:

Me ei menty edes hääyönä hotellihuoneeseen yhtaikaa. Olin melkein 9. kuukaudella raskaana ja nukuttiin juhlapaikan vieressä. Tosin en nukkunut vielä kun mies tuli nukkumaan.

Tykkään kyllä nukahtaa miehen vieressä, usein pyydän häntä nukkumaan kun itse menen, etenkin jos kello on paljon ja hän on menossa töihin aamulla. Mies valvoo myöhään ja herää yleensä aikaisin, minä valvon yleensä vielä myöhempään ja nukun pitkään.

Hääyönä 9. kuulla raskaana?

Kääntyisin haudassani, jos en eläisi. Aika white trash!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitäisi?

Meillä on ihan eri rytmit. Olen illan virkku, mies menee nukkumaan viimeistään klo 22. Hän herää klo 06 viikonloppuisinkin, minä nukun mielelläni yhteentoista.

Olaan oltu yhdessä melkein 30 vuotta.

Samoin. Yhdessä 37 vuotta

Samoin. Yhdessä 44 vuotta.

Voi ei, missä näin on määrätty? Linkkiä? Täytyykin heti laittaa miesystävälle tiedoksi, me kun ei aina mennä yhtä aikaa nukkumaan, mutta ilmeisesti pitää sitten muuttaa tapaa.

Vierailija kirjoitti:

Jossain toisella palstalla oltiin sitä mieltä, että jos pari esim. nukkuu eri sängyissä, ollaan jo eron partaalla. Mitkään syyt eivät kelvanneet, vaikka toinen kuorsaisi katuporan äänellä, vieressä on "nukuttava" vaikka itku tulisi unenpuutteesta....

Vähän sama sävy tässä, yhdessä nukkumaan menevät oikein korostavat, miten kovasti he hellivät toisiaan. 

Rakkautta, hellyyttä, huomioimista ei siis olekaan, jos ei elä täydellisessä symbioosissa?  

Minusta on kaikkein suurinta rakkautta ja huomioimista toisen erilainen unirytmi,vuorokaudenrytmi, työvuorot.  Aamuihmisen ja iltaihmisen liitto on aikamoisen haastavaa, jos ollaan sillä linjalla, että yhdessä nukkumaan (ja heräämään), vaikka ei yhtään nappaisi. Mutta pitää päästä brassailemaan, että ME ollaan niin ihqu pari, että AINA hellitään ja AINA mennään YHDESSÄ nukkumaan.

Meillä on ihan eri unirytmi ja jopa omat makuuhuoneet. Kauheaa! Aviossa oltu jo 43 vuotta ja pusutellaan joka päivä. Kyllä siihen yhteistä valveillaolo- ja pusutteluaikaa silti jää. Kunnioitamme toisen ominaisuuksia. Annamme olla sellainen kuin on. Emme muuta toista.

Mun ex halusi samaan aikaan nukkumaan. Se oli ihan naurattavaa, mä olen muutenkin yöeläjä ja yksi sai raivarit jos en mennyt sänkyyn samaan aikaan.

Esim. Miehellä alkoi työpäivä klo. 07, mulla klo. 13. Mies meni nukkumaan joskus yhdentoista kieppeillä ja hirveä huuto sängystä miten en rakasta häntä kun en halua olla vieressä(??!) Itseä ei väsyttänyt pätkääkään, olipa kiva mennä viereen makaamaan ja tuijottamaan kattoa tuntikausiksi.

Onneksi erosin. Hullu mikä hullu.

Pitkän suhteen salaisuus taitaa olla ettei ole pakko mennä yhtä aikaa nukkumaan tai muutenkaan suorittaa elämää samassa rytmissä väkisin. Olemme olleet yhdessä 30 vuotta ja ei tosiaankaan mennä nukkumaan ja herätä samaan aikaan. Aikuinen ihminen nukkuu silloin kuin itse haluaa. Tosin naidaan aina päivällä joten siihenkään ei eri nukkumaanmenoaika vaikuta.

Vierailija kirjoitti:

Jos sänkyyn mennään nussimaan, niin eikös sen jälkeen mennä suihkuun? Vai jäättekö hikisenä eritteissänne nukkumaan?

Ihan mielenkiinnosta, päteekö tämä nimenomaan vain sängyssä nussimiseen? Olen tähän mennessä harrastanut seksiä ainakin junassa, ravintolan vessassa, bajamajassa(kyllä vain), teltassa, rannalla, hiekkatiellä, autossa.... jne. Ei siitä mihinkään suihkuun pääse. Nyt kun oikein mietin, niin hyvin harvoin olen ylipäätään singonnut suihkuun seksin jälkeen.

Bideetä käytän jos olen asunnossa, muuten vaan pyyhkinyt itseni puhtaaksi. Mitä pumppajumppaa teidän seksi on jos siinä hikoilee niin että on mentävä suihkuun?

Eihän tuo ole edes mitenkään mahdollista. Mies on 3-vuorotyössä, itse päivätyössä.