Lue keskustelun säännöt.
Ihastuin mieheen ja sitten ahdistuin hänen seurassaan.
Ahdistunut
05.10.2019 |
Muutin reilu kuukausi sitten uudelle paikkakunnalle opiskelemaan ja heti opintojen alussa tapasin mielenkiintoisen miehen, johon ihastuin. Epäröin kuitenkin tunteideni ilmaisemista pitkään, sillä en heti opintojen alussa halunnut suhdetta tai mitään muutakaan. Halusin myös tutustua kunnolla ensin. Viime viikonloppuna kävimme yhdessä drinkeillä ja kerroin hänelle tunteistani ja hän vastasi pitävänsä myös minusta. Vietin viikonlopun hänen luonaan ja meillä oli oikein mukavaa. Sovimme viettävämme enemmän aikaa yhdessä. Kuitenkin maanantaina palattuani kouluun ja arkeen, alkoi hirveä ahdistus. Kaikki ihastuksen tunteet olivat hävinneet ja yritin vältellä miestä parhaani mukaan. Olimme sopineet näkevämme huomenna ja minua ahdistaa ajatus siitä ihan hirveästi.
Mistä tämä voisi johtua? Olin varma tunteistani, mutta nyt yhtäkkiä ahdistaa. Minulla on aiemmin ollut hyviä parisuhteita, joten mitään sitoutumiskammoa tämän ei pitäisi olla. Yritän nyt ryhdistäytyä ja nähdä häntä huomenna kuten sovittu, mutta todellisuudessa haluaisin vaan unohtaa koko miehen. Ensin kerroin miehelle, että olen ihastunut häneen ja nyt täytyisi kertoa, että en pidäkään ja hänen seuransa ahdistaa minua?
Tuntuu ihan hirveältä sillä tiedän, että han on todella ihastunut minuun ja odottaa tapaamistamme. Yritän elää päivän kerrallaan ja olla miettimättä liikaa. Kenelläkään samanlaisia kokemuksia? Neuvoja?
Kommentit (40)
Ilman syytäkö? Eikö hän tehnyt tai sanonut mitään, mikä olisi saanut mielesi muuttumaan? Kuulostaa kummalliselta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaisi ettet ole aidosti ihastunut, vaan ihastuit jonkinlaisen pakon vuoksi (uusi paikka ja uudet piirit, yksinäisyyden tunne?). Siksi välttelet seuraansa ja jos jatkaisitte tapailua, alkaiset mahdollisesti äksyilemään ja kiukkuilemaan hänelle, tavallaan kai kostaen sitä että olet hänen kanssaan. Olit viivytellyt pitkään tunteiden ilmaisun kanssa, joten ehkäpä kävi se klassinen että ehdit sinä aikana muodostaa hänestä tietynlaisen haavekuvan ja ihastuit siihen, etkä itse mieheen.
Tuommoisiin olen ainakin itse törmännyt. Tunteet eivät vaan ole aidosti sillä tasolla, kuin niiden toivoisi tai luulisi olevan.
Iso penis tällä kakkosen kirjoittajalla ainakin on siis miehellä. t/2.
Vierailija kirjoitti:
Iso penis tällä kakkosen kirjoittajalla ainakin on siis miehellä. t/2.
Sekään ei aina riitä, etenkään jos signaloi naiselle, että on laittanut tämän jalustalle itsensä yläpuolelle epäitsevarmuutta ja epätoivoa ilmentäen. Tämä on taivahan tosi.
Kenenkään ei ole pakko pitää kenestäkään jos ei pidä. Pienet ihastuksentunteet voivat olla hyvin lyhytaikaisia, tulevat ja menevät. Ei ap:n tarvitse etsiä syitä sille miksi ei pidä. Kun ei pidä niin ei pidä. Ahdistuksen tunnehan jo kertoo sen, ettei ole oikea mies ap:lle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaisi ettet ole aidosti ihastunut, vaan ihastuit jonkinlaisen pakon vuoksi (uusi paikka ja uudet piirit, yksinäisyyden tunne?). Siksi välttelet seuraansa ja jos jatkaisitte tapailua, alkaiset mahdollisesti äksyilemään ja kiukkuilemaan hänelle, tavallaan kai kostaen sitä että olet hänen kanssaan. Olit viivytellyt pitkään tunteiden ilmaisun kanssa, joten ehkäpä kävi se klassinen että ehdit sinä aikana muodostaa hänestä tietynlaisen haavekuvan ja ihastuit siihen, etkä itse mieheen.
Tuommoisiin olen ainakin itse törmännyt. Tunteet eivät vaan ole aidosti sillä tasolla, kuin niiden toivoisi tai luulisi olevan.
Tätä itsekin vähän pelkään. Ajattelin, että parempi odottaa hetki ennenkun kerron tunteistani, että varmistun itsekin että pidän hänestä oikeasti eikä kyseessä ole vaan mikään ohimenevä tunne. En ole tuntenut oloani yksinäiseksi, sillä olen saanut uusia kavereita, mutta kai tässä jotain muutakin taustalla on kuin oikea ihastuminen. Kun vain tietäisi mitä.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tapaa hänet vielä ja kuulostele vielä miltä tuntuu. Liian nopea eteneminenkin voi ahdistaa.
"Missä ne kaikki kunnon miehet on?"
"Yhyy , mua ahdistaa"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se ole mitään peliä, jos ei pidä niin ei pidä. Itse en toista kertaa tapaisi miestä jos ahdistaa. Eihän miehetkään tekisi niin, yleensä häviävät selittelemättä mitään. Minä seurustelen vai semmoisen kanssa jonka haluan nähdä ja näkeminen on kivaa.
Varmaan vaan sisäinen ristiriita, kun olit ajatellut pysyväsi sinkkuna jonkin aikaa. Alitajuntaisesti et ole varma, haluatko olla vapaa vai sitoutua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toivon, että tämä johtuu vain jännityksestä. Aion nähdä miestä nyt jonkin aikaa ja seurailla tunteitani. Mikäli oloni ei muutu, niin ei kai se auta kuin olla rehellinen ja kertoa hänelle, että ei toimi. Parhaassa tapauksessa jännitys menee ohi ja tunnen taas samoin kuin aiemmin. Haluaisin kovasti ymmärtää, että mistä nämä tunteet kumpuavat. Meillä oli niin mukava viime viikonloppu.
AP
ahdistunut kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaisi ettet ole aidosti ihastunut, vaan ihastuit jonkinlaisen pakon vuoksi (uusi paikka ja uudet piirit, yksinäisyyden tunne?). Siksi välttelet seuraansa ja jos jatkaisitte tapailua, alkaiset mahdollisesti äksyilemään ja kiukkuilemaan hänelle, tavallaan kai kostaen sitä että olet hänen kanssaan. Olit viivytellyt pitkään tunteiden ilmaisun kanssa, joten ehkäpä kävi se klassinen että ehdit sinä aikana muodostaa hänestä tietynlaisen haavekuvan ja ihastuit siihen, etkä itse mieheen.
Tuommoisiin olen ainakin itse törmännyt. Tunteet eivät vaan ole aidosti sillä tasolla, kuin niiden toivoisi tai luulisi olevan.
Tätä itsekin vähän pelkään. Ajattelin, että parempi odottaa hetki ennenkun kerron tunteistani, että varmistun itsekin että pidän hänestä oikeasti eikä kyseessä ole vaan mikään ohimenevä tunne. En ole tuntenut oloani yksinäiseksi, sillä olen saanut uusia kavereita, mutta kai tässä jotain muutakin taustalla on kuin oikea ihastuminen. Kun vain tietäisi mitä.
AP
Haluat olla nyt vapaa? Ei tarvi olla sitoutumiskammo, vaan väärä hetki juuri nyt elämässä seurusteluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei se ole mitään peliä, jos ei pidä niin ei pidä. Itse en toista kertaa tapaisi miestä jos ahdistaa. Eihän miehetkään tekisi niin, yleensä häviävät selittelemättä mitään. Minä seurustelen vai semmoisen kanssa jonka haluan nähdä ja näkeminen on kivaa.
Näin itsekin ensin mietin, mutta ongelma on tosiaan se, että opiskelemme samassa paikassa ja näemme toisiamme lähes päivitäin. Niin mielelläni haluaisin vain kadota tilanteesta, mutta pakko kertoa ja olla rehellinen, mikäli fiilikset eivät muutamien tapaamisten jälkeen muutu.
AP
Ei kannata alkaa seurustelua. Itse aloitan vain jos olen todella innoissani ja minulla hyvä olo aina kun ajattelen miestä.
Veikkaisin syyksi samaa kuin jokunen muukin täällä eli jännitys. Varsinkin jos ei ole tapahtunut mitään selkeää, mikä olisi saanut tunteesi muuttumaan.
Todennäköisesti et pidä miehen hajusta. Jos pitäisit ni ei ahdistaisi.
Taidat olla jonkinlaisessa käännekohdassa elämässäsi. Olet ahdistunut, koska et tiedä, mitä tulee tapahtumaan. Ylianalysointi lisää ahdistusta. Ehkä olet oikeasti ahdistunut jonkin muun asian takia mutta ahdistus nyt vain kulminoituu sinulla jostain syystä tämän uuden ihmissuhteen miettimisessä?
Ota ihan rauhallisesti ja anna itsellesi aikaa.
Haju ei tarkoita siis hygieniaa. Mies voi pestä vaikka kuinka ja silti et pidä hänen hajustaan. Haju ei lähde pesemällä, feronomit ja ne ei haise millekkään, nainen haistaa ne, ominaishajun. Nainen ei yleensä pidä miehen hajusta. jos on paljon yhteisiä geenejä. Komeus ei auta jos haju ei miellytä.
Kuulostaa tutulta. Älä tee samaa virhettä kuin minä aikoinaan. Ole rohkea ja tapaa mies. Asuin nimittäin ihastukseni kohteen kanssa samalla kadulla aikoinaan, opiskeltiin samaa alaa ja mies aina tuli juttelemaan kanssani. Mä niin ujostelin häntä ettei tajuaisi kuinka ihastunut olen. Nyt myöhemmin aikuisena ollaan harrastettu seksiä ja tavattu ja nyt toivon että vielä sama jatkuisi. Miehellä kova virka. Mieletön tapaus.