Lue keskustelun säännöt.
Mitä olet joutunut muuttamaan/piilottamaan itsestäsi kuuluaksesi joukkoon tai saadaksesi yhteisön hyväksynnän?
05.10.2019 |
Kysymys otsikossa.
AP on homo ja aloittaa: Olen aina joutunut miessukupuolisena piilottelemaan naismaisia piirteitäni, kuten:
Olin lapsena kiinnostunut paljon tyttöjen jutuista. Tykkäsin leikkiä kotia sekä barbeilla. Lisäksi oli hirmu hauskaa pukeutua tytöksi.
En muista tarkasti, mutta varmasti jossain ekan luokan ja eskarin välissä ymmärsin, etten voisi jatkaa näitä, mikäli haluan säästyä kiusaamiselta.
Kommentit (73)
Naisvaltaisella työpaikalla koen että minut otettaisiin enemmän osaksi ryhmää jos olisin vähemmän hoikka, lopettaisin meikkaamisen ja pukeutuisin huonommin. Se varmasti on jostain näkökulmasta turhaakin koska kyse on tehdastyöstä, mutta se nyt vaan on osa minua. Mutta voitte kuvitella millaista on olla työpaikan ainut joka käyttää muutakin kuin ehkä ripsiväriä. Osalla ämm.istä on hirveä tarve arvostella laittautuvia naisia, ja julistaa aika ajoin kuinka itse "saavat kelvata sellaisina kuin ovat". Kai siinä on tavallaan jotain huvittavaakin, enimmäkseen kuitenkin aiheuttaa minussa naispelkoa. Näitä nyt vaan on tullut elämässä aika paljon vastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun maailmankatsomus on vähän semmoinen new age-henkinen omalla tvistillä.
Lisäksi olen tosi kiinnostunut astrologiasta.
Tykkään tutkia unien merkityksiä ja tykkään ajatella, että meillä on voimaeläimiä ja niin edelleen.
Olen entinen normaali kristitty, enkä halveksi kristillisyyttä. Vaikka kyseenalaistan nykyään enemmän.
En tosiaan sano näistä yhtään kellekään. Joillekin läheisille kavereille olen avoimemmin hörhö. Niille keistä tiedän, ettei heitä haittaa. Enkä usein puhu kavereillekaan noita juttuja, kun ei heitä kiinnosta kuunnella.
Muutama ystävä on, joita kiinnostaa eniten, ja heidän kanssa sitten jauhetaan hehe.
Nykyäänkään vaikka astrologia-harrastus on yleisempää ja on kiva kun voi joskus keskustella jonkun kanssa.
En halua mitään hullun leimaa, Enkä halua menettää ystäviä tai muita sen takia että he eivät vaan ajattele samalla tavalla. Siksi pysyn hiljaa näistä ajatuksista.
Vierailija kirjoitti:
Tykkäisin japanilaisesta katumuodista mutta en kehtaa enää näin lähemmäs 30-vuotiaana pukeutua polvisukkiin ja pastellisävyisiin röyhelömekkoihin :/
Ehkä voisit alkaa pukeutumaan aikuismaisempaan loliin, esim classic-lolitaan. =)
Joudun piilottelemaan kiinnostustani luonnontieteisiin ja matematiikkaan. Juttelen kyllä sujuvasti ihmisten kanssa monistakin aiheista (kohteliaisuudesta), vaikka moni keskustelu ei mua kiinnostakaan.
Olen huomannut, että elämä on paljon helpompaa, jos yrittää näytellä keskivertoa naista. Mies ei halua kuulla tippaakaan minkään asian analysointia ja on kieltänyt multa joihinkin aiheisiin perehtymisen, koska mulla se kiinnostus menee monesti överiksi ja haluan tietää jostain aiheesta ihan kaiken. Olisi ihana, jos olisi joku "soul-mate" samalla aaltopituudella...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tykkäisin japanilaisesta katumuodista mutta en kehtaa enää näin lähemmäs 30-vuotiaana pukeutua polvisukkiin ja pastellisävyisiin röyhelömekkoihin :/
Ehkä voisit alkaa pukeutumaan aikuismaisempaan loliin, esim classic-lolitaan. =)
Joo ja vaikka johonkin Coldplay-tapahtumaan kunnon Lolita-tällingit. Niissä näkee jos minkälaista viritystä.
Olen itse 29 ja moni mun kaveri käy noissa tapahtumissa, Iältään 25-33v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen aina ollut tiedonhaluinen ja siitä syystä myös omannut melko nuoresta saakka laajat tiedot esimerkiksi historiasta. Arkielämässä tulee päivittäin vastaan tilanteita, joissa joku väittää jotain aivan naurettavaa asiaa historiallisena faktana tai on selkeästi ymmärtänyt jotain väärin/asian vierestä. Silloin en korjaa, vaan nyökytän vaan että elämä olisi helpompaa ja etten alkaisi vaikuttaa sietämättömältä. Sen vuoksi moni yllättyy jos joskus vaikka kysyy jotain aiheeseen liittyvää ja pääsen hänelle siitä luennoimaan. Selitin varmaan vähän huonosti mutta toivottavasti joku tajusi mitä haen takaa
Ymmärrän täysin.
Jostain syystä mielipiteiden heittely faktoina on sallittua, mutta lukeneisuus ja aito tietämys koetaan pätemisenä ja ärsyttävänä. Tuttua juttua monille, jotka ovat lukeneet jostain aiheesta paljon.
Minä olin mukana poliittisessa toiminnassa pienimuotoisesti. Eihän siitä mitään loppujen lopuksi tullut kun perustelin väitteitäni eri tutkimuksiin perustuen ja sitähän ei voida sietää kun ei jakseta edes lukea lähettämääni linkkiä. Sen vuoksi moni saman ryhmän sisällä oleva alkoi suhtautua minuun jopa vihamielisesti ja eristämälläkin ryhmästä. Itsestäänselvää lienee kaikille, että kun on vaikuttamismahdollisuuksia tiedossa niin sitten nämä mutu-ihmiset ovat etusijalla ehdokkaiksi koska äänestävät eivät äänestäisi kuitenkaan liian tutkimuspainotteiseen tietoon suuntautuvaa ihmistä vaan mieluummin mutuilijaa.
Mutuilija voi tiukan paikan tullen sanoa olleensa tietämätön asiasta x tai y. Vaikeassa tilanteessa mutuilja voi jopa pyytää tutkimusreferaatteja eri asioista. Päätin, etten ala kenenkään palvelijaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tykkäisin japanilaisesta katumuodista mutta en kehtaa enää näin lähemmäs 30-vuotiaana pukeutua polvisukkiin ja pastellisävyisiin röyhelömekkoihin :/
Ehkä voisit alkaa pukeutumaan aikuismaisempaan loliin, esim classic-lolitaan. =)
Joo ja vaikka johonkin Coldplay-tapahtumaan kunnon Lolita-tällingit. Niissä näkee jos minkälaista viritystä.
Olen itse 29 ja moni mun kaveri käy noissa tapahtumissa, Iältään 25-33v.
Niin siis Cosplay 😅
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse en oikeastaan pysty kertomaan muille elämästäni. Olen ollut kiusattu ja minulla ei edelleenkään ole ystäviä sekä olen yksinäinen. Pelkään monia asioita, jännitän sosiaalisia tilanteita sekä muutenkin epäilen muita ja en pysty luottamaan. Oikeastaan olen nyt melko syrjäytynyt nuori nainen ja minulla ei ole muille kerrottavaa elämästäni. Olen toisaalta iloinen, että minulle ei ole edes pelkoa nyt, että paljastuisin jollekin koska ei ole niitä läheisiä ja suku etäinen nini on hyvä olla piilossa. Muuten tämäkin silti todella ikäväkin asia, mutta en kyllä oikeasti pysty muille paljon itsestäni puhumaan. Töitä en ole saanut, opiskelut menivät huonosti, ei ystäviä tai rahaa jne. Eli oikeasti vaikeaa puhua itsestään, kun tulee jokin ikävä asia mieleen ja miettii, että nyt toinen tietää jo liikaa eikä halua ikäviä asioita muutenkaan paljastaa.
Toistaiseksi on riittänyt ihan normaalit käytöstavat. Ja se, että ajattelen ensin ja sanon vasta sitten eikä toisinpäin. Ainoa yhteisö tai porukka, johon olen koskaan halunnutkaan kuulua, on perheeni. Ja perheeni seurassa voin olla ihan oma itseni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kerro kenellekään (paitsi nyt täällä palstalla), että joskus rukoilen ja toivon, että joku hyväntahtoinen korkeampi voima kuulee ja välittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tykkäisin japanilaisesta katumuodista mutta en kehtaa enää näin lähemmäs 30-vuotiaana pukeutua polvisukkiin ja pastellisävyisiin röyhelömekkoihin :/
Ehkä voisit alkaa pukeutumaan aikuismaisempaan loliin, esim classic-lolitaan. =)
Joo ja vaikka johonkin Coldplay-tapahtumaan kunnon Lolita-tällingit. Niissä näkee jos minkälaista viritystä.
Olen itse 29 ja moni mun kaveri käy noissa tapahtumissa, Iältään 25-33v.Niin siis Cosplay 😅
Mä hetken mietin että 1) eikö Coldplay-tapahtuma ole konsertti ja 2) miksi siellä olisi erityisen paljon japanihenkisyyttä 😂.
Itse piilottelen uskoani. Olen kristitty mutta jo lapsesta tiennyt ettei sitä hyväksytä. 90-luvulla (feikki) saatananpalvonta oli muotia ja se tarkoitti minulle yksinäisyyttä ja kiusaamista. Nyt aikuisena muutin 7v. sitten uuteen kaupunkiin eikä kukaan kaveri edelleenkään tiedä että käyn hengellisissä tilaisuuksissa. Olen aika liberaali joten eivät kai arvaa mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen nelikymppinen nainen, lapseton, miehetön. Kavereita ei ole paljon. En kehtaa muille valittaa yksinäisyyttäni, esim. töissä.
Se käy noiden tyhmien miesten arvolle, kun joku on heitä älykkäämpi (ja siihen ei paljoa edes tarvita, niin tollukoita on suurin osa väestöstä) ja vielä pahempi isku se on jos kyseinen joku on nainen. Tämä oli siis miehen mielipide, mutta en viihdy noiden tyhmien miesten seurassa, eräs fiksuimmista tuntemistani ihmisistä on nainen ja hän on erittäin mainiota seuraa.