Mies jättämässä parisuhteen ja perheensä
Olen viimeisilläni raskaana ja mies kertoi muutamia viikkoja sitten että hänestä tuntuu että meidän olisi tulevaisuudessa parempi jatkaa vain vanhempina ja lopettaa parisuhde. Tämä tuli minulle ihan puun takaa sillä lapsi on yhdessä toivottu ja olemme viime vuotena rakentaneet yhteistä elämää, mm. ostaneet omakotitalon. Takana on pitkä parisuhde, josta yli 10 vuotta olemme asuneet yhdessä. Syitä tuntemuksilleen mies ei osaa suoraan kertoa, sanoo vaan ettei tunnu oikealta jatkaa kun tuntuu että rakkaus on hävinnyt. Minä olen ollut siinä uskossa että elämme ihan normaalia parisuhdearkea eikä hän ole koskaan tällaista ottanut puheeksi aiemmin. Tietenkin epäilin heti toista naista, mutta sellaista ei ole. Miehellä on töissä ollut kovasti stressiä ja on joutunut auttamaan perhettään enemmän äitinsä vakavan sairastumisen vuoksi. Yhteinen aika on ollut kortilla, mutta olen ajatellut sen olevan vaan ohimenevä vaihe.
Mies haluaa ottaa lapsesta täyden vastuun ja toivoo että hoidetaan kaikki puoliksi ja lapsi olisi hänen luonaan myös puolet ajasta... hänen kuvitelmansa on että jatkamme ainakin alkuun elämää tässä saman katon alla kämppiksinä lasta hoitaen. Minusta se kuulostaa kamalalta, kun omat tunteeni eivät ole mihinkään kadonneet ja kaipaan sitä läheisyyttä ja menetettyä parisuhdetta joka päivä. Jos hän näin toivoo, niin miksei voisi samalla yrittää parantaa sitä parisuhdetta?? Mies sanoo haluavansa pitää minusta ja lapsesta huolen, mutta en tiedä miten siihen pitäisi suhtautua. En pärjää lapsen kanssa yksin, tukiverkkoa ei ole. Taloudellinen tilanne ei anna nyt myöten erilleen asumiselle. En kestä ajatusta että mahdollisessa erotilanteessa minun pitäisi tulevaisuudessa olla perheensä hyljänneen miehen kanssa tekemisissä päivittäin/viikottain. Tunnen oloni niin petetyksi ja hylätyksi.
Pienenä toiveena on että parisuhde voisi vielä pelastua, mutta yksin sitä on aika hankalaa saada aikaan. Olemme menossa perheneuvolaan, mutta en tiedä mitä odottaa siltä käynniltä. Kaikki ilo raskaudesta on viety ja mielessä on vain huoli tulevaisuudesta.
Kommentit (29)
Vierailija kirjoitti:
Tälläset ketjut saa kyllä naisten lisääntymishalut ennätysalhaiseks 😂
Miten paljon fiktiiviset sadut noin muuten ohjaa elämääsi?
Varmasti sinulla on rahaa muuttaa yksin pieneen asuntoon. Voit keskittyä vain vauvaan. Tukiverkkona on mies, kun tarvitset hoitopaikan.
Haha! :D Nyt mä tajusin mistä provo ammentaa! Siis täähän on ihan kuin se Tuomas Rajala! :D Nainen raskaana, mies yksinään pyörittelee ajatusta erosta ja pamauttaa sen sitten ihan puskista pari kuukautta ennen lapsen syntymää. Pakkaa kamat "mä menen nyt enkä tule enää takaisin". Pienenä twistinä tämä, että mies jääkin nurkkiin pyörimään, että kai sä nyt mieslapsesi hoidat vaikka mä sut jätän..? Huhhuh....
Lapsella yritettiin paikata jo aiemmin puuttuvia tunteita?
Sulla on paljon, kun sulla on vakityö. Saat lisäksi asumistukea jos täytät Kelan vaatimukset. Ja muita yh- tukia. Älä huolehdi taloudesta.
Miehellä on aivan liian ruusuinen kuva lastenhoidosta. Puentä lasta ei pompoteta viikko-viikko-systeemillä. Kukaan lastenvalvoja ei suostu siihen.
Kattele nyt halpaa asuntoa ja ala rakentaa kotia.
Kyllä se haluaa vaan ilmaisen talouden ja lapsen hoitajan siksi aikaa kun asiat vakiintuu uuden sutturan kans.
Lapsella menee joku vuosi ennenkun viikko-viikko-systeemiä voi ajatellakaan, mutta siihen astihan sulla on sut hoitajana ja sen jälkeen asuu jo uuden naisensa kanssa.
Aika kätevää!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tälläset ketjut saa kyllä naisten lisääntymishalut ennätysalhaiseks 😂
Miten paljon fiktiiviset sadut noin muuten ohjaa elämääsi?
Newsflash: näitä tapahtuu ihan oikeessa elämässäkin, hölmö 😊
Älä mene tuohon halpaan. Nainen on onnellisimmillaan kun on tajunnut että mies kusettaa ja eronnut siitä.
Kuulostaa kyllä vähän siltä, että epämääräisellä erosta puhumisen ulkoistetaan omaa vastuuta tulevassa elämäntilanteessa. Se kuva jossa ex-puoliso imettää ja hoitaa vauvaa kotona. Jonne voi tulla ja mennä miten huvittaa. Ja toisaalta ei ole menoistaan mitenkään vastuussa. Se voi vaikuttaa miehestä nyt helpolta. Todellisuudessa jos tuollaiseen lähtisi, se vaatisi juuri sitä vastuunkantoa koko tilanteesta. Mies ei eroa lapsestaan kuitenkaan. Kyllä se vaatisi kykyä joustaa ja suunnitella asioita etukäteen. Myös hienotunteisuutta. Sekä selkeät rajat. Hän voi luoda yhtähyvin hyvän suhteen vauvaan asuen omassa kodissaan. Mutta se vaatii juuri sitä kykyä sopia asioista, pitää kiinni niistä ja kunnioittaa kuitenkin toisen tarvetta esimerkiksi yksityisyyteen.