Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Nuorilla jyrkät mielipiteet perheen perustamisesta...
Ei morkata nuoria!
01.10.2019 |
https://www.is.fi/turun-seutu/art-2000006256883.html
Kuka muka yllättyi? Oma 25-vuotias hiljattain tältä erää opintonsa päätökseen saanut etsii itselleen edes lyhyttä työsuhdetta ja on muuttanut yhteen miesystävänsä kanssa Helsingissä. Heillä menee aikamoinen osa miehen palkasta jo silkkaan asunnon vuokraan. Nuorella miehelläkään ei ole vakituista työpaikkaa eli he eivät ainakaan nyt haaveile mistään oman asunnon ostamisesta. Helsingistä ei voi muuttaa pois koska naisen alan työpaikat ovat pääsääntöisesti Helsingissä, Turussa tai Tampereella.
Naisen vanhemmilla olisi kyllä työttöminä aikaa olla lastensa tukiverkkoina koska hekin asuvat Helsingissä. He ovat molemmat joutuneet työttömiksi hiljattain ja etsivät myös töitä. Vanhempien kohtalo ei anna kovin ruusuista kuvaa suomalaisesta työelämästä. Oma äiti ehti aikoinaan opiskella sekä korkeakoulututkinnon että saada kolme lasta.
Mikään ei tunnu riittävän nykyajan työnantajille kun on kyse naisista.
Viisikymppinen, jo lapsensa aikuisiksi kasvattanut, nainen ei kelpaa työnantajille koska hänen kuvitellaan ilmeisesti potevan kovia vaihdevuosivaivoja ja olevan niiden vuoksi pois töistä. Vaihdevuosivaivoihin saa kuitenkin apua gynekologilla kunhan menee sinne rohkeasti kertomaan vaivoistaan. Muuten viisikymppisellä naisella koulutus ja työkokemus vaikuttavat yhtäkkiä nollautuneen työnantajien silmissä!
Päättäjien kannattaisi muokata päätöksillään suomalaista yhteiskuntaa turvallisemmaksi kaiken ikäisten ihmisten suhteen. Nykyään jo lyhyeenkin työsuhteeseen pääsy omalla alalla vaikuttaa olevan lottovoitto niin nuorelle kuin vanhalle.
Työnantajajärjestöilläkin pitäisi olla kvartaalikapitalismissa sen verran tolkkua, että ymmärtäisivät etteivät työttömät nuoret tai varttuneemmat ihmiset kuluta mihinkään muuhun kuin pakollisiin asioihin koska ihmisillä on synkeä kuva omista vakituisista työllistymisistään.
Nuoret parit puolestaan eivät voi hankkia enää haluamiaan riittävän laadukkaita kodin perustarvikkeita jos työelämä on epävarmaa. Siitä huolimatta heillä menee enemmän rahaa etenkin riittävän edustavan ulkonäön ylläpitämiseen työelämän ulkonäkövaatimusten vuoksi. Rahat eivät riitä mihinkään asuntosäästämiseen. Lapsia ei voi heti valmistumisen jälkeen tehdä koska pitäisi päästä niihin oman alan töihin edes lyhyeen työsuhteeseen.
Nuori pari ei vihaa lapsia ja haluaisi jossain vaiheessa lapsia jos se olisi mahdollista. He ovat tietoisia siitä, että lastentarvikkeita ja -vaatteita voi ainakin pienille lapsille hankkia käytettyinä. Toki nuorta naista hirvittää omien vanhempien työttömyys ja suomalaisen työelämän etenkin naisiin kohdistuva ikärasismi.
On turhaa leimata kaikkia nuoria pareja hedonisteiksi, jotka kuluttavat kuin viimeistä päivää tai ilmastoahdistuneiksi. Vähätuloinen kun ei voi kuluttaa eikä lisätä siten CO2-päästöjä jos käyttää jo nyt julkista liikennettä, ostaa kirpputoreilta suurimman osan vaatteistaan sekä kodin tavaroistaan ja syö paljon kasviksia. Molemmilla naisilla on käynyt tuuri geenilotossa ja he ovat hoikkia. Se on etu kun ostaa vaatteensa kirpputoreilta koska valinnanvaraa on siten huomattavasti enemmän.
Edes kaikki nuoret miehetkään eivät pidä lapsiperhe-elämää kärsimyksenä, mutta ymmärtävät taloudelliset realiteetit lasten hankkimiseen liittyvien varusteiden ja mahdollisen pankkilainan suhteen. Kuinka teet lapsia jos vakituisesta oman alan työpaikasta ei ole tietoakaan? Nuorellaparilla on koulutus niin tuoretta kuin suinkin mahdollista eli he eivät ole edes valmistuneet menneisyyden aloille.
Kommentit (13)
Iso osa nuoristakin yhä perustaa perheen. Ihan vain meinaa näistä keskusteluista unohtua. Ensisynnyttäjien ikä on noussut ja lapsettomuus on yleistynyt, mutta on se edelleenkin harvinaisempaa kuin perheenperustaminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Iso osa nuoristakin yhä perustaa perheen. Ihan vain meinaa näistä keskusteluista unohtua. Ensisynnyttäjien ikä on noussut ja lapsettomuus on yleistynyt, mutta on se edelleenkin harvinaisempaa kuin perheenperustaminen.
Siitä huolimatta sen perheen perustaminen on pelottavakin projekti monelle jos seuraa muiden somepäivityksiä, joissa muut samanikäiset matkustelevat ja hankkivat merkkituotteita sekä itse kamppailee saadakseen edes jonkinlaisen pysyvän työsuhteen. Perheellisellä on harvemmin resursseja tai mahdollisuuksia ostaa halpoja äkkilähtöjä tai lähteä reppureissaamaan. Sen lisäksi perhellisyyttä koskeva uutisointi on lähinnä perheellisyyden ikävien puolien käsittelyä.
Avioituminenkin on viihteellistetty Ensitreffit alttarilla-tyyppisten ja hääaiheisten ohjelmien vuoksi. Häistä on tehty mieletön suoritus, joka pitää hoitaa kunnialla maaliin. Ilmankos moni masentuu sitten häiden jälkeen?
Myös keskustelupalstoilla viljelty negatiivinen puheenparsi perheellisistä, lapsen saaneiden naisten ulkonäöstä sekä synnytyspelottelut ovat internetin aikaansaannosta. Itse sanoin suoraan jo lapsen saaneille ystävilleni vuosituhannen alussa, että en halua kuulla yhtään synnytyspelottelukertomusta.
Oma ensimmäinen synnytykseni oli vaikea, mutta kohtelu synnytyslaitoksella oli huippua. Mies myös sitoutui perheellisyyteen ja niin sanotut poikien illat jäivät vähemmälle jo senkin vuoksi, ettei mies halunnut olla lapsestaan liikaa erossa.
Vuosituhannen vaihteessa ei ollut mieletöntä sosiaalista painetta hankkia lapselle merkkituotteita. Riitti, että oli kuivat vaatteet päällä. Ei olisi tullut mieleenkään hankkia mitään kalliita merkkihaalareita jne koska kirpputorilta sai sadalla markalla hyvät haalarit ja niitä raski ostaa vähintään kahdet, että lapsella oli kuivaa yllä ulos lähtiessä.
Merkkihämpötys oli pienemmän piirin harrastus. Olin hämmästynyt aikoinani kun hain lasta päiväkodista ja päiväkotikaverin äiti sanoi, ettei ilkeäisi pukea lapsille merkittömiä vaatteita kuten meidän lapsille puettiin. Jätin hänen sanansa omaan arvoonsa. Toki pidin kommenttia hieman omituisena.
Vierailija kirjoitti:
Iso osa nuoristakin yhä perustaa perheen. Ihan vain meinaa näistä keskusteluista unohtua. Ensisynnyttäjien ikä on noussut ja lapsettomuus on yleistynyt, mutta on se edelleenkin harvinaisempaa kuin perheenperustaminen.
Perhe-elämästä kerrotaan aina ne ikävät jutut kun ollaan tekemisissä oikeasti. Somepäivityksissä puolestaan ikäänkuin tuotteelliatetaan lapsen ja kaikki on yli-ihanaa. Todellinen rauhallinen onni löytyy noiden välistä ja sitä onnea riittää paljon jos vähäänkään on lapsistaan kiinnostunut.
Vierailija kirjoitti:
Iso osa nuoristakin yhä perustaa perheen. Ihan vain meinaa näistä keskusteluista unohtua. Ensisynnyttäjien ikä on noussut ja lapsettomuus on yleistynyt, mutta on se edelleenkin harvinaisempaa kuin perheenperustaminen.
Milloin hyväksyt sen tosiasian, että jossain vaiheessa (ellei olla jo menty), mennään siihen että enemmistö on todellakin lapsettomia ja vain vähemmistöllä on lapsia? Mikä normi se perheenperustaminen edes on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotenkin todella oudosti kirjoitettu avaus. Ensin annetaan kuva, että puhutaan omasta lapsesta, mutta sitten hän onkin ”nainen, jonka vanhemmilla kyllä olisi...”
Eli ap puhuu itsestään kolmannessa persoonassa?
Lasten teko on harmillista ilmastomuutoksen kannalta. Katso kiinaa, joka tuottaa 28% koko maailman ilmastopäästöistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lasten teko on harmillista ilmastomuutoksen kannalta. Katso kiinaa, joka tuottaa 28% koko maailman ilmastopäästöistä.
Mites sitten USAn päästöt ovat lähes samat huomattavasti pienemmällä väestöllä, kun taas Intian päästöt ovat huomattavasti pienemmät liki samalla väestöllä?
Perheen perustamisen vaatimukset ovat kasvaneet ja lapsilisän tulisi seurata perässä. Lapsilisän tulisi olla niin suuri, että kaikilla on varaa hankkia omakotitalo isolla pihalla uudelta asuinalueelta ja kaksi autoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten otsikko mielestäsi vastasi tyhjää lätinääsi? Missä kohtaa tässä oli ne jyrkät mielipiteet? Pelkkää lätinää olosuhteista?
Suomi on parhaita maita maailmassa saada lapsia. Psyykkiset ongelmat taitavat olla ne aidot kärkisyyt, jos ei lapsia uskalla tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pelkuruus ja yrittäjyyden puuttuminen.
Meistä on jalostunut kansakunta joka ei uskalla ottaa riskejä.
Sitten löytyy niitä jotka ottaa riskejä ja osa epäonnistuu ja jää lepäämään tukien varaan. He haluaisivat olla johtajia ja saada korkeaa "liksaa".
Eivät halua tehdä töitä alle 10e tuntipalkalla. Ajattelevat kapitalistisesti että oma aika on arvokkaampaa kuin työstä saatu korvaus.
Työväenluokka käy sitten töissä ja yrittää äänestää vasemmistoa siinä toivossa että asia parantuisi ja joskus palkat kohoaisi. Työväenluokka elättää sitten näitä ihmisiä joille ei normaalin ihmisen palkka kelpaa ja on muka koulutukset niin korkeat ettei siivoamaankaan jaksa.
Ei työväenluokan kansalaiselle tuet ole mikään vaihtoehto.
Kyllä työväenluokka lisääntyy, mutta porukka alkaa olemaan kehäraakkina, kun sitä väsyy elättämään oikeistolaisia loisia jotka eivät menestyneet ja ei heille kelpaa normaalin kansalaisen palkka tai elämä.
Menkää töihin siittä insinöörit ja tirehtöörit!
Työttömät pakkotöihin.
T: Kahvitunnilta huomenta
Alue: Aihe vapaa
Noin kärjistyneet lehtiotsikot eivät myöskään luo nuoriin, parhaassa synnytysiässä oleviin naisiin, tulevaisuudenuskoa. Kun kaveri- ja tuttavapiiristä kukaan ei uskalla tavallaan avata hanaa eli tehdä sitä ensimmäistä lasta niin vauvoja ei pääse edes koskemaan ikinä.
Myös sekin pelottaa monta, että lapsiperheellisenä jää oman aikaisemman kaveripiirin ulkopuolelle koska lapsen hankkineella on paljon velvotteita oman jälkikasvunsa suhteen. Myöskään elämä valkokaulusköyhälistön edustaja ei houkuttele. Toki moni nuori ymmärtää, ettei saa ikinä saavutettua samanlaista elintasoa kuin omat vanhempansa.
Tinder-kulttuurissa pelottaa omassa tai miehen kaveripiirissä epidemiana kulkeva eroaalto. Pelottaa joutuvansa jätetyksi jos toinen löytääkin Tinderistä jotain vieläkin parempaa. Tinder kulkee kätevästi mukana vaikka vessaan saakka jokaisella halukkaalla. Aiemmin ei sentään kilpailutettu sillä hetkellä olevaa seurustelukumppania tai avopuolisoa kuten Tinder-aikana vaan erot johtuivat lähinnä siitä, ettei sitä lopullista yhteistä säveltä löytynytkään tai nuoret muuttuivat aikuistuessaan erilaisiksi ihmisiksi kuin he olivat seurustelun alussa. Monihan löytää aikuisen identiteetin nykyään myöhemmin kuin aikaisempina vuosikymmeninä.
Voihan sitä ajatella ryhtyvänsä pirttiviljelijäksi jos töitä ei löydy, mutta mitä sen jälkeen kun lapset ovat aikuisia ja itsellä ei ole alan työkokemusta ja ikääkin on 50 vuotta mittarissa?