Seitsemän uutisissa kerrotiin, että yksi keskeisimmistä syistä ettei lapsia tehdä on asuntojen pienuus. Silti rakennetaan jatkuvasti yhä pienempiä asuntoja.

Faith kirjoitti:

Tuskin kukaan joka oikeasti haluaa perustaa perheen jättää sen sen takia perustamatta, että ei kerta kaikkiaan löydä kaksiota isompaa asuntoa. Ison kaupungin keskustasta sitä voi olla vaikea löytää, mutta se taas on eri asia. Ei kaikkea voi saada. 

Meinasin kirjoittaa jotain samansuuntaista, mutta sitten tajusin, että tuskin tämä ratkaiseekaan päätöstä nollan ja yhden lapsen välillä. Yhden lapsen kanssahan mahtuu vaikka kaksioon. Tämä voi sen sijaan olla oleellinen kysymys joillekin niille perheille, jotka miettivät toista tai kolmatta lasta.

Vierailija kirjoitti:

Ennen asui koko suku jossain 40-50 nelilön savupirteissä ja syntyvyys oli suurempi kuin nykyään. Että se siitä.

Fossiili.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli pitäisi olla puoli-ilmaisia, isoja asuntoja, keskusta-alueelta perheille?

Ei, vaan kuten muissa länsimaissa on, kohtuuhintaisia kohtuullisen kokoisia asuntoja riittävän läheltä. Suomessa oikeasti asutaan poikkeuksellisen ahtaasti.

Tavallaan totta. Suomessa on per lärvi vähemmän neliöitä keskimäärin asunnoissa, mutta laatutaso on korkeampi (varustelu, lämmitys, sauna jne). Mm. saunan rakentaminen maksaa paljon enemmän kuin saman kokoisen tyhjän huoneen. Suomalaisilla on myös epätavallisen suuri määrä kesämökkejä verrattuna muihin maihin, ne mukaan laskemalla neliöero tasottuu kummasti.

Vierailija kirjoitti:

Ennen asui koko suku jossain 40-50 nelilön savupirteissä ja syntyvyys oli suurempi kuin nykyään. Että se siitä.

Tuoko on jotenkin vaiikea käsittää?

Minäpä selitän sinulle: silloin ei ollut ehkäisyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen asui koko suku jossain 40-50 nelilön savupirteissä ja syntyvyys oli suurempi kuin nykyään. Että se siitä.

Fossiili.

Oletko oppinut uuden sanan? Osaatko käyttää sitä oikein?

Vierailija kirjoitti:

Rakennusliikkeiden ahneutta. Pienten asuntojen neliöhinta on suurempi kuin isojen, eli niistä saa suuremmat voitot. Oikeasti jokainen asuisi mieluummin 100 neliön asunnossa kuin 40, eikä se Suomen kaltaisessa varakkaassa harvaan asutussa maassa pitäisi olla mahdotonta. Mutta rakennusliikkeet varsinkin Helsingissä vääristävät tarjontaa työntämällä kalliita ja pieniä asuntoja, ja jarruttamalla uusia projekteja, etteivät hinnat laskisi.

Kyllä raksafirmat tuuppaa markkinoille niin paljon uusia kämppiä kun niitä ostetaan ja kunnat kaavoittaa tontteja. Kaavoitus se suurin ongelma on. Tontit kaavoitetaan joihinkin neliömetrimääriin eikä asuntojen lukumääriin. Asuntopohjaisella kaavoituksella raksafirmat voisikin tehdä isompia kämppiä, kun tyhjien makkaroiden tekeminen on paljon halvempaa kuin kylppäreiden ja keittiöiden.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen asui koko suku jossain 40-50 nelilön savupirteissä ja syntyvyys oli suurempi kuin nykyään. Että se siitä.

Tuoko on jotenkin vaiikea käsittää?

Minäpä selitän sinulle: silloin ei ollut ehkäisyä.

Ei meilläkään ole ollut mitään muuta ehkäisyä käytössä kuin keskeytetty yhdyntä ja varmat päivät. Ei ole pettänyt kertaakaan melkein viiteen vuoteen. Tai sanotaan neljään, sitä ennen ole sitten 9kk toisenlaista luonnonmukaista ehkäisyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen asui koko suku jossain 40-50 nelilön savupirteissä ja syntyvyys oli suurempi kuin nykyään. Että se siitä.

Fossiili.

Oletko oppinut uuden sanan? Osaatko käyttää sitä oikein?

Joo, muinaisjäänne. Mitä vanhemmista fossiileista on kyse, sitä enemmän ne eroavat toisistaan. Myös ihmisiä voi kutsua fossiileiksi kun he ovat jämähtäneet menneisyyteen. Me eletään nykyään toisin kuin ne ihmiset savupirteissä, vai mitä?

Miksi edes tuoda tuota näkökulmaa näihin keskusteluihin? Kaikki me tiedetään, että ennen oli köyhää ja ahdasta ja kouluun hiihdettiin kesättalvet. Nyt meillä on mahdollista elää toisin. Olisi rahaa ostaa isompia asuntoja, mutta kun niitä ei tehdä. En aio alkaa rakentamaan itse, enkä muuta maalle. Enkä aio ahtautua savupirttiin 10:n lapsen kanssa ja mummo mukana. Jätän vain lapset tekemättä.

Get it?

Asuntojen omistajat ovat valtion suojeluksessa, siksi asuntojen hinnat nousevat. 

Pieni asuntoja rakennetaan että ihmisillä olisi varaa ostaa edes jonkunlainen asunto. Jos asumisen kustannukset saataisiin järkevälle alhaiselle tasolle, niin moni ongelma poistuisi maastamme. Asuminen vie liian suuren osan palkoistamme, mutta valtio ei ole kykenevä/halukas muuttamaan sitä.

Vierailija kirjoitti:

Asunto jonka parvekkeella on satelliittilautanen tarkoittaa yleensä myös isoa perhettä. Onkohan tälle jokin tieteellinen selitys?

Ruotsiksi termi on barabolområde.

Hyvä uutinen.

On siis toivoa, että white trashit lakkaavat porsimasta ja yhteiskunnan keskimääräinen älykkyysosamäärä nousee.

Tässä sitä pyöritään taas kuin kissa kuuman puuron ympärillä. Mistä se asuntojen pienuus johtuisikaan? Johtuisiko liian korkeista hinnoista?

Asumisen hinta on jo niin korkea paikkapaikoin, ettei riitä maksukykyisiä asiakkaita. Pitää kuitenkin repiä samat katteet, yli myydään sitten miniatyyriasuntoja. Neliöhinnat jopa normia isommat.

Eli tästä päästään siihen alkuperäiseen syyhyn - hinnat ovat Suomessa kuin Sveitsissä, mutta palkkataso kuin Virossa. Ei tuohon yhtälöön mitenkään perhe sovi. Tämän tietävät myös asuntosijoittajat ja tarjoavat sellaista asuntoa, mihin sentään sinkku pääsee, vaikka family size jää haaveeksi.

Nyt ollaan siis ongelman alkujuurilla. Ei ole varaa. Kansa on köyhää. Suomessa ajetaan Euroopan vanhimmalla autokannalla. Asuntojen koko on tässä oire, ei syy.

Vierailija kirjoitti:

Ongelma ei ole asuntojen koko vaan nykypäivän kulttuuri joka edellyttää, että perheellä on iso asunto tai kaikkein mieluimmin omakotitalo.

Sellaista elämää missä asutaan kerrostalossa eikä kaikilla lapsilla edes ole omaa huonetta ei pidetä elämisen arvoisena, minkä vuoksi lapset jätetään tekemättä.

Huoneet on niin pieniä ettei niihin nykyään voi asuttaa montaa lasta. Ei yksinkertaisesti mahdu kahta sänkyä ja kahta koulupöytää, kaksia leluja ja vaatteita. 70-luvun asunnoissa makuuhuoneisiin mahtuu kaikki nämä.

Vierailija kirjoitti:

Asuntojen omistajat ovat valtion suojeluksessa, siksi asuntojen hinnat nousevat. 

Pieni asuntoja rakennetaan että ihmisillä olisi varaa ostaa edes jonkunlainen asunto. Jos asumisen kustannukset saataisiin järkevälle alhaiselle tasolle, niin moni ongelma poistuisi maastamme. Asuminen vie liian suuren osan palkoistamme, mutta valtio ei ole kykenevä/halukas muuttamaan sitä.

Eräs lehti tuli kertoneeksi totuuden Suomen asuntokuplasta. Totuus on se, että jos valtio alkaisi itse rakentamaan tai sallisi rakentamisen ilman rajoituksia, asuntoa pukkaisi siihen malliin, ettei niitä 70-luvun homeisia bunkkereita (hyvillä sijainneilla) kukaan ei enää ostaisi.

Politiikot siis nollaisivat halvan asumisen nimissä satojen tuhansien suomalaisten asuntosäästäjien kiinteistöomaisuuden ja 20 vuoden säästämiset. Pankitkaan eivät pitäisi tällaisesta suunnasta. Ain't gonna happen.

Vierailija kirjoitti:

Rakennusliikkeiden ahneutta. Pienten asuntojen neliöhinta on suurempi kuin isojen, eli niistä saa suuremmat voitot. Oikeasti jokainen asuisi mieluummin 100 neliön asunnossa kuin 40, eikä se Suomen kaltaisessa varakkaassa harvaan asutussa maassa pitäisi olla mahdotonta. Mutta rakennusliikkeet varsinkin Helsingissä vääristävät tarjontaa työntämällä kalliita ja pieniä asuntoja, ja jarruttamalla uusia projekteja, etteivät hinnat laskisi.

Öö, vaikka pieneten asuntojen neliöhinta onkin pienempi, niin kyllä isommasta saa suuremman katteen...

Onhan siinä dilemma, että työt on isoissa kaupungeissa, joissa taas eläminen ja asuminen on kallista. Siinä sitten nuoret tasapainoilee tämän epävarmuuden keskellä miettien tätä kokonaisuutta, eli että työllistyminen muualla kuin isoissa kaupungeissa on epävarmaa, mutta isojen kaupunkien ulkopuolella olisi halvempi asua ja elää niin, että perheellisenäkään ei olisi niin tiukkaa.

Eihän sitä kaikilla tarvikaan olla isoja omakotitaloja, mutta nykyaikaisissa asunnoissa oikeesti reiluun 60:een neliöön tungetaan kaksi makkaria ja olkkaria, kun ennen kolmiot oli sen 70-80 neliötä. Eli kuten joku sanoikin, nykyaikaisten asuntojen huonekokokin on vedetty niin äärimmilleen pieneksi, että hyvä kun sinne saa yhden lapsen mahtumaan, saatika sitten kaksi.

Niitä pieniä asuntoja haluavat ovat järkiään opiskelijoita tai eläkeläisiä. Useampaa lasta suunnitteleville kerrostalokolmiokin näyttäisi olevan lähinnä välietappi matkalla omakotitaloon.

Rakennusliikkeet rakentavat sitä mille on kysyntää. Kun sijoittajille on helpompaa löytää vuokralaisia pienille asunnoille kaupunkien keskustoissa, silloin rakennetaan ja saneerataan kaupunkien keskustoihin pieniä asuntoja.

Lapsiperheet taas rakennuttavat/rakentavat talonsa itse, aidosti omien mieltymyksiensä mukaan. Rakennusliikkeille on kustannustehokkaampaa lykätä liukuhihnalta perustasoisia kerrostaloasuntoja kloonatuilla pohjaratkaisuilla kuin suunnata resurssit aidosti monimuotoisiin lähiöihin.

Eli raha se on mikä puhuu, niin kysynnän kuin tarjonnankin puolella. Sijoittajilla on suurin tukku riihikuivaa käytössään kun puhutaan rakennuttajien edustajista, ja se tukku kasvaa vain jos rakennutetaan sellaisia asuntoja jotka saadaan nopeasti myytyä/vuokrattua eteenpäin.

Vierailija kirjoitti:

Rakennusliikkeiden ahneutta. Pienten asuntojen neliöhinta on suurempi kuin isojen, eli niistä saa suuremmat voitot. Oikeasti jokainen asuisi mieluummin 100 neliön asunnossa kuin 40, eikä se Suomen kaltaisessa varakkaassa harvaan asutussa maassa pitäisi olla mahdotonta. Mutta rakennusliikkeet varsinkin Helsingissä vääristävät tarjontaa työntämällä kalliita ja pieniä asuntoja, ja jarruttamalla uusia projekteja, etteivät hinnat laskisi.

Höpö höpö. Kyllä nykyisin halutaan asua järkevästi eikä maksaa turhista neliöistä. Yhä suurempi osa ihmisistä haluaa asua nykyisin yksin ja siihen 40 neliön kaksio riittää varsin hyvin. Ihmiset eivät halua ylimääräistä painolastia elämäänsä häiritsemään.

Vierailija kirjoitti:

Niitä pieniä asuntoja haluavat ovat järkiään opiskelijoita tai eläkeläisiä. Useampaa lasta suunnitteleville kerrostalokolmiokin näyttäisi olevan lähinnä välietappi matkalla omakotitaloon.

Rakennusliikkeet rakentavat sitä mille on kysyntää. Kun sijoittajille on helpompaa löytää vuokralaisia pienille asunnoille kaupunkien keskustoissa, silloin rakennetaan ja saneerataan kaupunkien keskustoihin pieniä asuntoja.

Lapsiperheet taas rakennuttavat/rakentavat talonsa itse, aidosti omien mieltymyksiensä mukaan. Rakennusliikkeille on kustannustehokkaampaa lykätä liukuhihnalta perustasoisia kerrostaloasuntoja kloonatuilla pohjaratkaisuilla kuin suunnata resurssit aidosti monimuotoisiin lähiöihin.

Eli raha se on mikä puhuu, niin kysynnän kuin tarjonnankin puolella. Sijoittajilla on suurin tukku riihikuivaa käytössään kun puhutaan rakennuttajien edustajista, ja se tukku kasvaa vain jos rakennutetaan sellaisia asuntoja jotka saadaan nopeasti myytyä/vuokrattua eteenpäin.

Sanokaapa vielä, mitä järkeä olisi rakennuttaa asuntoja , joille ei ole kysyntää ja joihin ei löydy asukkaita?

Yksi keskeisimpiä syitä on hedonismi. Ajatellaan, että elämä on ennenkaikkea nautintoa, ei muuta. Sen oman nautinnon eteen voidaan toki vähän raataakin, vaikka opiskella vuosikausia. Lapset eivät edistä omaa nautintoa, näin ajatellaan. Nimittäin, on sitä ennenkin tehty lapsia, vaikka raha-, työ- tai opiskelutilanne ei ole se paras mahdollinen, silti perheen perustaminen on nähty arvokkaaksi. Nykyään keksitään vaikka mitä syitä ja yritetään peittää todelliset syyt lapsettomuudelle eli hedonismi. Toki löytyy niitäkin, jotka sanovat sen suoraan, rehellisyyttä sekin. Toisaalta toivoisi, että nämä ihmiset itse kokisivat sen, että kun joskus ovat avun tarpeessa, ei niitä ihmisiä auttamaan ja hoivaamaan löydy, koska tärkeintähän on vain nauttia elämästä.