Harmittaa todella paljon etten älynnyt nuorempana etsiä itselleni rikasta miestä - elämä olis niin paljon helpompaa nyt

Niinpä. Ei varmaan saa kannatusta tämä ajatus, koska kun sen ääneen sanoo niin jokainenhan on kilvan kuuluttamassa miten vain se sisäinen kauneus ja henkinen yhteys merkitsee.

Silti harmittaa, nyt kun lapsia on kaksi ja itse olen 39.v ja voisin elää hyvässä taloudellisessa tilanteessa olevassa suhteessa unelmieni elämää. Ei siinä mitään, kyllä tämäkin ihan mukavaa on tienata itse omat rahat ja tuoda rahaa taloon, että selvitään elämästä mutta kyllä sitä välillä miettii millaista se elämä olisi jos olisi mies joka pystyisi tarjoamaan taloudellisen ja henkisen turvan tässä vaiheessa elämää. Se olis niin ihanan vapauttavaa tämän oravanpyörän keskellä.

Nytkin olen maksanut koko perheen menot, lasten harrastukset ja perheen lomamatkat omasta pussistani huhtikuusta lähtien. Mies siipeilee ihan todenteolla ja suutahtelee tuon tuosta kun kyselen että mitenkäs näitä menoja jaetaan. Tappelu pystyssä alta aikayksikön ja olen sitten mielessäni todennut että niin kauan kun oma tili on plussan puolella menköön, maksan sen minkä pystyn koska en jaksa tapella.

Miehen maksuhalut loppuivat keväällä kun aloin tienata omalla työlläni projektilisinä melko huomattavaa palkkaa ja alkoi suorastaan vittuilla minulle että senkun maksat kun nyt kerran rahoissasi olet. Ikäänkuin mikään rahahana olisi helppo, joudun tekemään todella paljon töitä että saan ylläpidettyä kyseisen palkkatason enkä todennäköisesti enää saakaan, sillä en pysty ponnistelemaan sekä töissä että kotona kuin orja pelkän rahan takia.

Sanomatta selvää kuka kuskaa lapsia harrastuksiin saatikka maksaa niiden kaikki kulut... omat treenit teen yöllä, miehellä tietenkin on omia tärkeitä hommia illalla että ajoissa pääsisin treenamaan.

Olen itse vielä ihan edustava nainen enkä niinkään koe ettei minulla olisi mahdollisuuksia parempaan. Ottaa päähän vaan se etten nuorempana oikeasti älynnyt tarkemmin katsoa millaisten valintojen kanssa sitä joutuu vanhemmiten elämään, varsinkaan perheellisenä.

Hyvätuloinen, kohtelias ja hyväntuoksuinen mies olisi unelmieni täyttymys, olen valmis vieläkin tienaamaan omia rahojani mutta se että joku ottaisi suuren vastuun ja taakan pois harteiltani ja sanoisi välillä että kulta minä maksan. Ota ihan rennosti, olet tehnyt jo tarpeeksi. Ja oikeasti välillä ostaisi jotakin yllättävää ekstraa vaikka arkeen, palveluita ja asioita joilla elämä helpottuisi huomattavasti.

Unelmien elämääni en tule enää saamaan näillä korteilla. Nuoret, valitkaa fiksummin.