Lue keskustelun säännöt.
Kouluissa on melko laajasti hiljaisuudessa otettu käyttöön seuraava menetelmä:
29.09.2019 |
Oppilas saa itse määritellä tavoittelemansa numeron joistakin kokonaisuuksista jo etukäteen ja tekee sen mukaan tehtävät. Myös kokeita pidetään tämän menetelmän mukaan. Minusta se on aika outoa ja kannustaa joitakin menemään sieltä, mistä rima on matalin. Onko tässä mitään järkeä?
Kommentit (46)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esimerkiksi matematiikan opiskelussa ylemmillä luokilla/lukiossa tiedän että jotkut käyttää tätä tapaa. Oppilas saa edetä itse omaan tahtiin niillä tavoitteilla mitä on itse valinnut. Jos tavoittelee kymppiä, tekee sen tason mukaisia tehtäviä, jos tavoittelee kasia nhiin sen tason mukaisia juttuja jne.
Mikä tässä on huonoa? Iät ja ajat oppilaat ovat itse tehneet itselleen kurssitavoitteita, vaikka opetus ja kokeet ovatkin olleet samat. Tällä tavalla oikeasti voi eriyttää niin ylös kuin alaspäin oppilaan omien tavoitteiden mukaisesti. Tämähän juuri ehkäisee tasapäistämistä!
En tiedä missä piireissä on jotenkin hienoa ja tavoiteltavaa edetä koulussa alimman mahdollisen mukaan, ja noloa tavoitella parempia arvosanoja?
Ongelmaksi tulee se, että ne ylöspäin eriyttävien tehtävien teoriaa ei opeteta vaan lapsi pistetään itseopiskelemaan. Opettjan aika menee niiden kanssa, jotka eivät ymmärrä kertaalleen opetettua teoriaa.
En kyllä tajua. Olen itse pärjännyt hyvin koulussa eikä yläkoulu tai lukio vaatinut mitään etityislahjakkuutta. Miten toi oppiminen voi olla joillekin noin vaikeaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esimerkiksi matematiikan opiskelussa ylemmillä luokilla/lukiossa tiedän että jotkut käyttää tätä tapaa. Oppilas saa edetä itse omaan tahtiin niillä tavoitteilla mitä on itse valinnut. Jos tavoittelee kymppiä, tekee sen tason mukaisia tehtäviä, jos tavoittelee kasia nhiin sen tason mukaisia juttuja jne.
Mikä tässä on huonoa? Iät ja ajat oppilaat ovat itse tehneet itselleen kurssitavoitteita, vaikka opetus ja kokeet ovatkin olleet samat. Tällä tavalla oikeasti voi eriyttää niin ylös kuin alaspäin oppilaan omien tavoitteiden mukaisesti. Tämähän juuri ehkäisee tasapäistämistä!
En tiedä missä piireissä on jotenkin hienoa ja tavoiteltavaa edetä koulussa alimman mahdollisen mukaan, ja noloa tavoitella parempia arvosanoja?
Ongelmaksi tulee se, että ne ylöspäin eriyttävien tehtävien teoriaa ei opeteta vaan lapsi pistetään itseopiskelemaan. Opettjan aika menee niiden kanssa, jotka eivät ymmärrä kertaalleen opetettua teoriaa.
En kyllä tajua. Olen itse pärjännyt hyvin koulussa eikä yläkoulu tai lukio vaatinut mitään etityislahjakkuutta. Miten toi oppiminen voi olla joillekin noin vaikeaa?
Lisäys ja olen aina pitänyt itseäni tyhmänkönä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esimerkiksi matematiikan opiskelussa ylemmillä luokilla/lukiossa tiedän että jotkut käyttää tätä tapaa. Oppilas saa edetä itse omaan tahtiin niillä tavoitteilla mitä on itse valinnut. Jos tavoittelee kymppiä, tekee sen tason mukaisia tehtäviä, jos tavoittelee kasia nhiin sen tason mukaisia juttuja jne.
Mikä tässä on huonoa? Iät ja ajat oppilaat ovat itse tehneet itselleen kurssitavoitteita, vaikka opetus ja kokeet ovatkin olleet samat. Tällä tavalla oikeasti voi eriyttää niin ylös
kuin alaspäin oppilaan omien tavoitteiden mukaisesti. Tämähän juuri ehkäisee tasapäistämistä!En tiedä missä piireissä on jotenkin hienoa ja tavoiteltavaa edetä koulussa alimman mahdollisen mukaan, ja noloa tavoitella parempia arvosanoja?
Ongelmaksi tulee se, että ne ylöspäin eriyttävien tehtävien teoriaa ei opeteta vaan lapsi pistetään itseopiskelemaan. Opettjan aika menee niiden kanssa, jotka eivät ymmärrä kertaalleen opetettua teoriaa.
En kyllä tajua. Olen itse pärjännyt hyvin koulussa eikä yläkoulu tai lukio vaatinut mitään etityislahjakkuutta. Miten toi oppiminen voi olla joillekin noin vaikeaa?
Lisäys ja olen aina pitänyt itseäni tyhmänkönä.
Olet oikeasti tyhmä, kun et ole tajunnut, että oppilailla voi olla monenlaisia oppimisen ongelmia.
Peruskoulun opetussuunnitelma (2014 alkaen) ei ole vaatinut, että opetusta pitäisi eriyttää niin, että oppilas itse määrittelee numeronsa jo etukäteen eri suorituksista tai peräti todistukseen. Se on siis täyttä puppua! T. Ope yläkoulusta
Menetelmä on hiljaista, lainsäädännön yli menevää piilo-opetussuunnitelmaa, jossa tasokurssit onkin luokan sisäisiä. Sampin erilaiset painotusluokat peruskoulussa ovat tosiasiassa tasokursseja, koska niihin hakeutuu ns.paremman tasoiset oppilaat, joiden vanhemmat ovat valveutuneita tästä systeemistä. Ns. tavallisiin luokkaan ajautuvat koko muu porukka. Huonoa tässä on, että systeemiä ei myönnetä ääneen, että se erottelee hyvin vahvasti oppilaita jo peruskoulussa. Hiljaisen, piilossa pysyvän tiedon avulla lapsia ohjautuu ns.parempiin luokkiin ja kouluihin ja ns.rupusakki ajautuu ja kerääntyy tietyille luokille. Jos tätä halutaankin, sanottaisiin se ääneen Opetushallituksessakin. Luovutaan tasa-arvon ideasta eikä puhuta siitä enää opetussuunnitelmissa, kun sitä ei oikeasti haluta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja joka oppilaalle muka personoidut erikseen tehdyt kokeet. On siinä opettajalla hommaa.
Höpö, höpö.
Todennäköisesti kirjasarjoihin on valmiit eri tasoiset kokeet.
Ei tietenkään voi olla jokaiselle tasolle sopivaa eri koetta. Jokaiselle sama koe kuin ennenkin ja joku saa vitosen, joku kympin. Eikö se kerro osaamisesta selkeästi sillä osa-alueella?! Tämän hömpötyksen pohjalla on se, että ei tulisi kenellekään paha mieli. Keinotekoinen rakenne eikä palvele oikeasti ketään.
Sekavat arviointikäytännöt ja aloituksen kaltaiset viritykset ovat aiheuttaneet sen, että opetushallitus julkaisee uudet peruskoulun päättöarvosanat ensi vuonna numeroille 5,6,8 ja 9 kaikissa oppiaineissa. Toimeenpano luultavasti vasta ensi vuoden syksystä alkaen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sekavat arviointikäytännöt ja aloituksen kaltaiset viritykset ovat aiheuttaneet sen, että opetushallitus julkaisee uudet peruskoulun päättöarvosanat ensi vuonna numeroille 5,6,8 ja 9 kaikissa oppiaineissa. Toimeenpano luultavasti vasta ensi vuoden syksystä alkaen.
Tarkoitan päättöarviointien kriteereitä. Lisäksi numero pitää olla eri oppiaineista lukuvuositodistuksessa 4. luokasta alkaen.
Vierailija kirjoitti:
Tuossahan vaikuttaa hurjasti itsetunto ja perhetausta asiaan. Joku vähempiosaisen perheen lapsi voi valita huonomman tason edes tietämättä että pystyisikin parempaan tasoon. Kyvyt voivat jäädä piiloon.
Etkö tajua! Tämä on oikeistolaista politiikkaa ja piilossa toteutettua lasten jakamista jo petuskoulussa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esimerkiksi matematiikan opiskelussa ylemmillä luokilla/lukiossa tiedän että jotkut käyttää tätä tapaa. Oppilas saa edetä itse omaan tahtiin niillä tavoitteilla mitä on itse valinnut. Jos tavoittelee kymppiä, tekee sen tason mukaisia tehtäviä, jos tavoittelee kasia nhiin sen tason mukaisia juttuja jne.
Mikä tässä on huonoa? Iät ja ajat oppilaat ovat itse tehneet itselleen kurssitavoitteita, vaikka opetus ja kokeet ovatkin olleet samat. Tällä tavalla oikeasti voi eriyttää niin ylös kuin alaspäin oppilaan omien tavoitteiden mukaisesti. Tämähän juuri ehkäisee tasapäistämistä!
En tiedä missä piireissä on jotenkin hienoa ja tavoiteltavaa edetä koulussa alimman mahdollisen mukaan, ja noloa tavoitella parempia arvosanoja?
Ongelmaksi tulee se, että ne ylöspäin eriyttävien tehtävien teoriaa ei opeteta vaan lapsi pistetään itseopiskelemaan. Opettjan aika menee niiden kanssa, jotka eivät ymmärrä kertaalleen opetettua teoriaa.
Näinhän tämä menee melkein kaikissa luokissa joka tapauksessa.
Täällä ko. systeemi otettiin käyttöön nelosluokkalaisilla. Totta kai omakin halusi matematiikasta apukoulutason kokeen, koska opettajan mukaan siitä saa helposti kympin. Toistaiseksi olemme onnistuneet keskustelemaan ja perustelemaan lapselle, miksi valita kuitenkin se vaativa taso, silloinkin kun numero on "vain" 8. Olin aika järkyttynyt kun ensimmäisen kerran kuulin tästä metodista. Kaverit tosiaan jakautuvat siten, että niitä hikkejä sorsitaan, jotka valitsevat vaikean kokeen, ja tietysti irvaillaan jos omasta apukoulukokeesta tuli 9 ja vaikeasta toiselle 8.
Oma lapseni on akateemisilta taidoiltaan hyvää tasoa, enkä pelkää sanoa sitä. Sitä sen sijaan pelkään, että 9-vuotiaalle lapselle luonnollisen mukavuudenhalun takia jatko-opinnot vaikeutuvat, kun ne sanellaan jo tässä vaiheessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aikuislukiossa oli tuollaista ja mielestäni se oli ihan hyvä. Siinä oikeastaan näki kuinka paljon tulee opiskella ja tehdä läksyjä, että saa tavoittelemansa numeron. En tosin tiedä toimiiko todella nuorilla lapsilla, jotka eivät välttämättä ymmärrä miten tärkeitä todistuksien numerot voivat olla.
Erityispainotukset luokilta ja kouluista pitäisi poistaa.
Olisin halunnut lapseni menevän erityispainotetulle luokalle, kun havaitsin, että niissä on parhaat oppilaat ja paras kuri ja parhaat tulokset.
Mutta ei: lapseni halusi rupuiseen lähimpään kouluun yläasteelle tavalliselle luokalle, kun sinne menivät (huonommin menestyneet) kaveritkin.
Siellä sitä sitten opiskeli kaikenlaisten häiriköiden keskellä.
Oppikoulu oli paras. Siinä putos Häiriköt pois ja jäivät kansalaiskouluun.
Oppikouluun siivilöitiin jo neljänneltä luokalta, josta seurasi se, että vanhemmilla oli enemmän sananvaltaa vielä niin pieneen lapseen. Ja lisäksi Oppikoulu oli yleinen tavoite.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oli tuota jo omana kouluaikana 15 vuotta sitten, joskin tosi paljon rajatummin eli koski vain tiettyjä tehtäviä, ei koko ainetta saati vuotta.
Esim seiska luokan jälkeisenä kesänä tehtävänä oli kerätä kasvio. Sai valita mihin numeroon tähtää ja sen mukaan tuli kerättyjen kasvien lukumäärä, kasia tavottelevalle riitti muistaakseni 30 kasvia ja kymppiä tavottelevan oli kerättävä 50 kasvia. Toki siihen numeroon vaikutti muukin kuin lukumäärä, mutta tuo antoi osviittaa ja sai valittua mihin tähtää.
Täälläkin palstalla on iät ajat vaadittu tasokursseja takaisin peruskouluihin. Nyt kun niin käytännössä tehdään, sekään ei miellytä.
Okei, varmaan eri ihmiset kyseessä.
Vierailija kirjoitti:
Aikuislukiossa oli tuollaista ja mielestäni se oli ihan hyvä. Siinä oikeastaan näki kuinka paljon tulee opiskella ja tehdä läksyjä, että saa tavoittelemansa numeron. En tosin tiedä toimiiko todella nuorilla lapsilla, jotka eivät välttämättä ymmärrä miten tärkeitä todistuksien numerot voivat olla.
Olet oikeassa. Lapsia vastuutetaan aivan älyttömissä asioissa kuten oppimäärän valinnassa peruskoulutasolla! Se on älyvapaata ja erottelevaa. Ylöspäin on aina voitu eriyttää, se ei oikeasti ole mikään suurta joukkoa koskeva ongelma kuten nyt väitetään puolustukseksi tuolle menetelmälle. Jokainen lapsi on oiketettu saman oppimäärän saantiin joka aineessa peruskoulussa ellei häntä ole siirretty erityiskouluun ja tehty HOJKS.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikuislukiossa oli tuollaista ja mielestäni se oli ihan hyvä. Siinä oikeastaan näki kuinka paljon tulee opiskella ja tehdä läksyjä, että saa tavoittelemansa numeron. En tosin tiedä toimiiko todella nuorilla lapsilla, jotka eivät välttämättä ymmärrä miten tärkeitä todistuksien numerot voivat olla.
Olet oikeassa. Lapsia vastuutetaan aivan älyttömissä asioissa kuten oppimäärän valinnassa peruskoulutasolla! Se on älyvapaata ja erottelevaa. Ylöspäin on aina voitu eriyttää, se ei oikeasti ole mikään suurta joukkoa koskeva ongelma kuten nyt väitetään puolustukseksi tuolle menetelmälle. Jokainen lapsi on oiketettu saman oppimäärän saantiin joka aineessa peruskoulussa ellei häntä ole siirretty erityiskouluun ja tehty HOJKS.
Jokainen lapsi on myös oikeutettu kehittymään. Jos jokaiselle tarjotaan sama oppimäärä, osa ei opi mitään uutta suurien tasoerojen vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikuislukiossa oli tuollaista ja mielestäni se oli ihan hyvä. Siinä oikeastaan näki kuinka paljon tulee opiskella ja tehdä läksyjä, että saa tavoittelemansa numeron. En tosin tiedä toimiiko todella nuorilla lapsilla, jotka eivät välttämättä ymmärrä miten tärkeitä todistuksien numerot voivat olla.
Olet oikeassa. Lapsia vastuutetaan aivan älyttömissä asioissa kuten oppimäärän valinnassa peruskoulutasolla! Se on älyvapaata ja erottelevaa. Ylöspäin on aina voitu eriyttää, se ei oikeasti ole mikään suurta joukkoa koskeva ongelma kuten nyt väitetään puolustukseksi tuolle menetelmälle. Jokainen lapsi on oiketettu saman oppimäärän saantiin joka aineessa peruskoulussa ellei häntä ole siirretty erityiskouluun ja tehty HOJKS.
Jokainen lapsi on myös oikeutettu kehittymään. Jos jokaiselle tarjotaan sama oppimäärä, osa ei opi mitään uutta suurien tasoerojen vuoksi.
Miten niin? Itse ainakin opin peruskoulussa aikoinaan, ei tasokursseja eikä nykyistä hömpötystä painotuksista, tarvittavasti, jotta pääsin lukioon ja kirjoitin hyvät paperit ja pääsin yliopistoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikuislukiossa oli tuollaista ja mielestäni se oli ihan hyvä. Siinä oikeastaan näki kuinka paljon tulee opiskella ja tehdä läksyjä, että saa tavoittelemansa numeron. En tosin tiedä toimiiko todella nuorilla lapsilla, jotka eivät välttämättä ymmärrä miten tärkeitä todistuksien numerot voivat olla.
Olet oikeassa. Lapsia vastuutetaan aivan älyttömissä asioissa kuten oppimäärän valinnassa peruskoulutasolla! Se on älyvapaata ja erottelevaa. Ylöspäin on aina voitu eriyttää, se ei oikeasti ole mikään suurta joukkoa koskeva ongelma kuten nyt väitetään puolustukseksi tuolle menetelmälle. Jokainen lapsi on oiketettu saman oppimäärän saantiin joka aineessa peruskoulussa ellei häntä ole siirretty erityiskouluun ja tehty HOJKS.
Jokainen lapsi on myös oikeutettu kehittymään. Jos jokaiselle tarjotaan sama oppimäärä, osa ei opi mitään uutta suurien tasoerojen vuoksi.
Miten niin? Itse ainakin opin peruskoulussa aikoinaan, ei tasokursseja eikä nykyistä hömpötystä painotuksista, tarvittavasti, jotta pääsin lukioon ja kirjoitin hyvät paperit ja pääsin yliopistoon.
Itse olen sitä mieltä, että on ihan hyvä että myös niille, jotka oppivat nopeammin saavat enemmän tehtäviä, mutta väärin mennään silloin jos lapsille annetaan liikaa vastuuta ja päätösvaltaa tälläisissä asioissa. Toisaalta ehkä tässä olisi hyvä myös lapsien vanhempien tulla mukaan päättämisessä.
Tuossahan vaikuttaa hurjasti itsetunto ja perhetausta asiaan. Joku vähempiosaisen perheen lapsi voi valita huonomman tason edes tietämättä että pystyisikin parempaan tasoon. Kyvyt voivat jäädä piiloon.