Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Läheisimpinä kavereina omat sisarukset - säälittävääkö?
28.09.2019 |
Olen tässä alkanut miettimään, että elämässäni läheisimmät ihmiset on omat sisarukset. Mulla on kolme nuorempaa siskoa (ikähaarukka 18-24). On ihan kavereitakin joiden kanssa nähdä ja jutella, mutta eniten tulee pidettyä yhteyttä siskoihin. Viestitellään paljon ja tavataan usein. Tuntuu, että heidän kanssa on helpoin olla, koska voin olla täysin oma itseni eikä ole pelkoa siitä, että pieni sanaharkka katkaisisi välit. Koen, että siskot ymmärtävät mua kaikkein parhaiten, pitkän yhteisen historian ja lapsuuden kokemusten myötä tietenkin.
Mietinkin, onko muilla vastaavia kokemuksia? Pidättekö sitä positiivisena asiana, vai säälittävänä, lapsuuden perheessä roikkumisena? Pitäisikö sisarista lopulta "itsenäistyä" ja alkaa elää omaa elämää (koska tälläistäkin olen kuullut)?
En siis hae mitään erityistä neuvoa, lähinnä mietin onko vastaavia kokemuksia muilla, ja mitä asiasta ajatellaan. :)
Kommentit (23)
Pidän positiivisena. Mulla nyt ikää 58 v ja siskollani 64 v. Eiköhän me mennä parhaina ystävinä hautaan asti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla kans sisarukset ovat lähimmät ystävät! Kaikista eniten heidän kanssaan tulee viestiteltyä. En ymmärrä miksi heistä pitäisi päästää irti, elinikäisistä ystävistä.
Tuo on parasta! Mietihän normaaleja ystävyyssuhteita. Saatetaan tehdä toisille hirveitä temppuja, kun välien katkaisu ei sitten haittaa.
Tuossa on jatkuvuutta ja jos jollekin teistä lapsia siunaantuu, voi tädeistä olla apua tiukoissa vaiheissa.
Eihän tämmöiseen ole mitään vastausta, paitsi jos on jo varhain päättänyt elää elämänsä jonkun tietyn (muiden laatiman) kaavan mukaan.
Siskoni on paras ystäväni. Suosittelemme lähes joka päivä, ymmärrä toisiamme puolesta sanasta ja yhdessä ollessamme koko ilta on pelkkää naurua. Hän on minulle rakkain ja tärkein ihminen.
Kiva kuulla, että on muitakin joilla on läheiset välit sisaruksiinsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen kade! Minulla ei ole yhtään siskoa. Välillä ystävät kyllästyttää ja ärsyttää niin älyttömästi, mutta tiedän että jos heidän kanssa en ole tekemisissä niin sitten jään yksin. Niin ei kävisi siskojen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei siinä mitään, jos sisarukset pysyvät hyvinä ystävinä koko ikänsä. Mutta koen ja näen, että jokaisella pitäisi olla muutama ulkopuolinen ystävä.
Ulkopuolisen kanssa voi keskustella mistä tahansa jos on tosiystävä. Mielestäni sisaren kanssa ei voi. Itseni kohdalla esim sisarten kanssa ei voi keskustella tunteista, rakkauksista, seksistä täysin avoimesti , mutta minulla on ainakin kaksi hyvää ystävää joiden kanssa ei ole mitään tabuja mistään aiheesta. Toinen on ollut ystävä lapsuudesta saakka.
Mielestäni ihminen menettää jotain jos ei ole saanut yhtään ulkopuolista ystävää.
Vierailija kirjoitti:
Noinhan se ideaalitilanteessa on.
Miksi sua ylipäätään kiinnostaa, mitä ulkopuoliset asiasta ajattelevat? :D
Ihan mielenkiinnosta! Vajavaisena ihmisenä oon myös aina vähän kiinnostunut, mitä muut minusta ajattelevat.
Ja mulla on oikeesti tosi vähän kavereita perheen ulkopuolelta. Kai sitä voisi joskus vähän yrittää laajentaa kaveripiiriä :D
Mutta kiva kuulla että on muitakin, joilla on samanlaiset kuviot!
-AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pidän todennäköisesti todella säälittävänä. Ainoastaan säälittävänäpä voisi pitää että vanhemmat on parhaat ystävät. Toki voi olla mahdollista että nämä ovat sielumkumppanisi, kuitenkin uskon että tutkimalla maailmaa enemmän ja tutustumalla ihmisin löytyy vielä parempia ihmisiä. Ehkä olet onnekas, mutta yleisesti tämä on erittän epäilyttävää ja vaikuttaa sisäänpäin kääntyneeltä. Tämä näyttää valtasuhteelta jossa kaikki eivät ole tasa-arvoisia.
Ongelma tuosta tulee siinä vaiheessa, jos vaadit mahdollista kumppaniasi viettämään aikaa siskojesi kanssa ja pitämän heitä täekeimpinä ihmisinä koko maailmassa, vaikka ei haluaisi. Muuten ei ole ongelmaa. Sinä saat kaveerata kenen kanssa haluat, mutta mahdollisen kumppanisi ei tarvitse kaveerata sinun läheistesi kanssa, jos hän ei itse halua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tuo kamalalta kuullosta.
Mullon etäinen sisko ja veli. Kaunainen suku muutenki. Ainoa ystävä on aviomies.
Aina välillä yritän viettää siskon kanssa aikaa ja joka kerta muistan miksi se on niin vaikeaa.
Vierailija kirjoitti:
Olen kade! Minulla ei ole yhtään siskoa. Välillä ystävät kyllästyttää ja ärsyttää niin älyttömästi, mutta tiedän että jos heidän kanssa en ole tekemisissä niin sitten jään yksin. Niin ei kävisi siskojen kanssa.
Eikö kävisi? Sisarukset voivat olla luonteiltaan kovin erilaiset, lisäksi heidän saamansa kohtelu perheessä kovin erilaista. Lisäksi monet asuvat suvuistaan satojen kilomterien päässä töiden ja opiskelujen perässä muuttaneina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on sama! Siskojen kanssa pidän eniten yhteyttä ja vietäm eniten aikaa, vaikka ystäviäkim on. En ajattele, että se olisi säälittävää.
Kuulostaa mahtavalta! Mun äiti on 65v, sillä on kaks siskoa, ikäeroa niihin noin 10v. Ovat parhaita ystäviä, soittelevat lähes päivittäin, lisäksi tavallaan pitävät meidän (muutenkin tosi aktiivisen) suvun "kasassa". Eli jos esim juhlat järjestetään niin tämä kolmikko usein ottaa ohjat. Mun miehellä on myös siskoonsa tosi hyvät välit, musta se on van hyvä juttu :)
Vierailija kirjoitti:
Ei siinä mitään, jos sisarukset pysyvät hyvinä ystävinä koko ikänsä. Mutta koen ja näen, että jokaisella pitäisi olla muutama ulkopuolinen ystävä.
Ulkopuolisen kanssa voi keskustella mistä tahansa jos on tosiystävä. Mielestäni sisaren kanssa ei voi. Itseni kohdalla esim sisarten kanssa ei voi keskustella tunteista, rakkauksista, seksistä täysin avoimesti , mutta minulla on ainakin kaksi hyvää ystävää joiden kanssa ei ole mitään tabuja mistään aiheesta. Toinen on ollut ystävä lapsuudesta saakka.
Mielestäni ihminen menettää jotain jos ei ole saanut yhtään ulkopuolista ystävää.
Allekirjoitan. Perhe ja sisarukset eivät korvaa kavereita. Niin todetaan tuossa jutussa.
https://www.iltalehti.fi/perhe/a/2015020419143749
Pitkän iän jo eläneenä totean, että vaikka on ollut hyvät välit sisaruksiin, niin lapsuudesta/nuoruudesta saakka olleita ystävyyssuhteita ei korvaa mikään.
Osa ystävistä on tullut elämän aikana opiskeluajoilta tai työelämästä. Mutta hyvät ystävät ovat elämän rikkaus. Ystäviä ei tarvitse olla paljon. Jo muutama voi täyttää koko tilan. Ystävyys muuhun, kun sukulaiseen on antoisinta mitä olen ihmissuhteissa kokenut.
Kun jo mainitsin, ikää on jo ja työeläke juoksee. Yksi ystävistäni lapsuuden ajalta, jonka kanssa leikimme nukkeleikit ym kääntyi puoleeni muutama vuosi sitten. Miehellä oli ongelma tai heillä oli ongelma seksin kanssa. Miehen tietyistä sairauksista johtuen. Niinpä ystäväni pyysi minua mukaan seksikauppaan kysymään välineitä ongelmaan. Totta kai lähdin ja kävimme yhdessä ja apua löytyi ja se oli toiminut hyvin. Sellaista on todellinen ystävyys. Kaikesta voi puhua ja auttaa ja neuvoa jos toinen kysyy neuvoa.
Ap on jo oivaltanut, että ulkopuolisten mielipidettä on hyvä kysyä. Siksi teki aloituksen huomaamattaan. Eli eläköön ystävyyssuhteet myös sisarusten lisäksi.
Vierailija kirjoitti:
Ongelma tuosta tulee siinä vaiheessa, jos vaadit mahdollista kumppaniasi viettämään aikaa siskojesi kanssa ja pitämän heitä täekeimpinä ihmisinä koko maailmassa, vaikka ei haluaisi. Muuten ei ole ongelmaa. Sinä saat kaveerata kenen kanssa haluat, mutta mahdollisen kumppanisi ei tarvitse kaveerata sinun läheistesi kanssa, jos hän ei itse halua.
Miksi tuo olisi sen suurempi ongelma kuin vaatia kumppaniaan viettämään aikaa parhaiden ystäviensä kanssa ja pitämään heitä kaikista tärkeimpinä ihmisinä maailmassa, vaikka ei haluaisi?
Vierailija kirjoitti:
Mulla on sama! Siskojen kanssa pidän eniten yhteyttä ja vietäm eniten aikaa, vaikka ystäviäkim on. En ajattele, että se olisi säälittävää.
No eipä tietenkään ole säälittävää jos sinulla on muitakin ystäviä. Mutta itsekin ajattelen, että silloin on säälittävää jos ei ole ketään muita, kuin lähisukua ystävinä.
Ihminen kaipaa tai monissa asioissa jonkun ulkopuolisen mielipidettä. Sen tarpeesta nämäkin palstat ovat täynnä. Kysytään yhtä sun toista asiaan kuin asiaan.
Alue: Aihe vapaa
Noinhan se ideaalitilanteessa on.
Miksi sua ylipäätään kiinnostaa, mitä ulkopuoliset asiasta ajattelevat? :D