Lue keskustelun säännöt.
Painostettiinko lastasi osallistumaan ilmastolakkoon?
27.09.2019 |
Mun 7-luokkalainen ei olisi halunnut mennä ilmastolakkoon tänään, mutta koulusta tuli niin kovaa painostusta, että lopulta sitten päätti lähteä. Painostusta tuli sekä oppilaiden että opettajien taholta. Tuon ikäiselle ryhmäpaineen vaikutus on niin iso, että oma kantti ei enää kestänyt. Oli aamulla ihan nyreissään, kun pakko mennä lakkoilemaan.
Kommentit (44)
WIKIPEDIA ;)) voi jessus, tämä tiivistää kyllä kaiken TYHMYYDEN tämän aiheen ympärillä, ehkä on kuule ihan hyvä juttu että tulisi niin järkyttävä kaaos tällä pallolla niin tulee vähän harvennusta tähän laumaan, fiksut ja älykkäät kun tuppaa selviämään ja ei, sitä et löydä wikipediasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oikeesti, vähän nyt yritystä näihin porvoon juttuihin:(
Ei ole provo kyseessä vaan ihan oikea tapaus eräässä yläkoulussa Helsingissä.
Vierailija kirjoitti:
WIKIPEDIA ;)) voi jessus, tämä tiivistää kyllä kaiken TYHMYYDEN tämän aiheen ympärillä, ehkä on kuule ihan hyvä juttu että tulisi niin järkyttävä kaaos tällä pallolla niin tulee vähän harvennusta tähän laumaan, fiksut ja älykkäät kun tuppaa selviämään ja ei, sitä et löydä wikipediasta.
Jos vauvapalstan ”omilla aivoillaan ajattelija” kertoo Grönlannin nimen tulevan englannin kielestä ja Wikipedia kertoo ihan muuta, niin luotat automaattisesti ”omilla aivoillaan ajattelijaan”?
Ilmasto on vaihdellut koko maapallon olemassaolon ajan. Esimerkiksi viime jääkauden kylmimpinä aikoina 20 000 vuotta sitten maapallon keskilämpötila oli arviolta 6°C nykyistä alhaisempi. Hirmuliskojen valtakaudella noin 80-100 miljoona vuotta sitten ilmasto taas oli tavattoman lämmin eikä jäätiköitä juurikaan esiintynyt. Etelänavan lähialueitakin peitti tuolloin metsä.
Elämän synnyn aikoihin lähes 4 miljardia vuotta sitten ilmakehän koostumus oli hyvin erilainen nykyiseen verrattuna. Hiilidioksidi oli typen jälkeen toiseksi runsain ilmakehän kaasu. Vaikka aurinko lämmitti maapalloa huomattavasti nykyistä pienemmällä teholla, piti voimakas kasvihuoneilmiö muiden tekijöiden ohella maapallon pintalämpötilan korkeana. Happea tuottavien eliöiden yleistyminen ja hiilidioksidin määrän väheneminen vei maapallon ilmaston ensimmäiseen kylmään jäätikkövaiheeseen runsaat 2 miljardia vuotta sitten.
Ensimmäisen jäätiköitymisen jälkeen elämä jatkoi kehitystään lämpimissä oloissa. Viimeisen miljardin vuoden aikana maapallo on ajautunut useita kertoja jäätiköitymisvaiheisiin, joista viimeisin on parhaillaan menossa. Jäätiköitymisvaiheella tässä tarkoitetaan aikakautta, jolloin maapallolla esiintyy mannerjäätiköitä - ne voivat olla vaihtelevasti laajempia, kuten 20 000 vuotta sitten, tai suppeampia, kuten tällä hetkellä. Näiden hitaimpien, miljoonien vuosien kuluessa tapahtuneitten ilmaston muutoksien alkuunpanijoina ovat yleensä olleet erilaiset geologiset muutokset, kuten mannerten hidas liikkuminen ja vuoristojen synty ja häviäminen. Miljardejakin vuosia vanhat muutokset näkyvät edelleen kivissä sekä maaperän kerrostumissa eri puolilla maapalloa. Yksityiskohtaisempi esitys maapallon ilmaston vaiheista, mannerlaattojen liikkeistä ja elämän kehityksestä sekä niiden välisistä vuorovaikutuksista on oheisessa "Maapallon ilmastohistoria" -oppimismoduulissa.
Odotan edelleen vastausta. Mitä hyvin opetetut lapsenne, jotka tietävät että ihminen lähtee tältä planeetalta kohtapuoliin, aikovat tehdä omalla elämällään? Meinaavat perustaa perheen, vai odottelevatko vaan loppuaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Etelämantereen jäätiköityminen kylmensi ilmastoa edelleen.Viimeisten noin 50 miljoonan vuoden aikana maapallon ilmasto on muuttunut jälleen kylmempään suuntaan. Viilentyminen on ollut erityisen voimakasta eteläisillä napa-alueilla. Mannerten liikkuminen jätti vuosimiljoonien saatossa Etelämantereen napaseudulle eristyksiin muista maa-alueista. Tällöin eteläisille merille muodostui Etelämannerta kiertävä kylmä merivirta. Merivirran kylmyys jäähdytti Etelämantereella lämpötiloja entisestään, jolloin lumipeite ei enää kesällä sulanut vaan alkoi muodostaa mannerjäätiköitä n. 34. miljoonaa vuotta sitten. 10-20 miljoonaa vuotta sitten vihdoin lähes koko Etelämanner jäi jään alle.
Laaja mannerjäätikkö heijastaa valtaosan siihen osuvasta auringon säteilystä takaisin avaruuteen ja täten olemassaolollaan kykenee jäähdyttämään ilmastoa yhä lisää. Merivirrat levittivät jäätiköityvien eteläisten napaseutujen kylmyyttä eri puolille maapalloa.
Himalaja söi hiilidioksidia
Myös ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on viimeksi kuluneitten miljoonien vuosien aikana alentunut. Suuri hiilidioksidiahmatti on ollut Tiibetin - Himalajan ylänkö, joka on koko ajan kohonnut korkeammaksi Intian ja Aasian mannerlaattojen törmätessä toisiinsa. Vuoriston kohoaminen on tuonut maan pinnalle runsaasti sellaisia mineraaleja, jotka rapautuessaan sitovat hiilidioksidia ilmakehästä.
Nykyisen kaltaisia kylmiä ilmastojaksoja, jolloin jomman kumman tai molempien napojen lähellä on ollut laajoja mannerjäätikköjä, on maapallolla esiintynyt useita kertoja aikaisemminkin. Edellisen kerran tällainen kylmä jakso, kestoltaan noin 60 miljoonaa vuotta, sattui kivihiilikauden ja permikauden vaihteessa 300 miljoonaa vuotta sitten.
Elämme jääkausien välistä aikaa
Ilmaston alati viilentyessä mannerjäätiköitä alkoi vähitellen ilmestyä pohjoiselle pallonpuoliskollekin, aluksi Grönlantiin vajaat 3 miljoonaa vuotta sitten. Pohjois-Amerikka ja Eurooppa joutuivat jääkauden kynsiin ensimmäisen kerran noin 700 000 vuotta sitten, ja siitä edespäin hyisen kylmät jääkaudet ja leudommat välivaiheet ovat vuorotellen seuranneet toisiaan.
Jääkausien välisiä, tyypillisesti joidenkin kymmenien tuhansien vuosien mittaisia ilmastoltaan lauhkeampia ajanjaksoja kutsutaan interglasiaaleiksi. Parhaillaan elämme yhtä tällaista jääkausien väliin sijoittuvaa lämpimämpää aikaa. Luonnollisen järjestyksen mukaan nykyisen interglasiaalikauden lämpöhuippu olisi jo ohitettu 5000-7000 vuotta sitten. Ilman ihmisten kasvihuonekaasupäästöjä ilmaston pitäisi olla hitaasti viilenemässä kohti seuraavaa jääkautta, joka kuitenkin täysivoimaisena vaanisi vasta muutaman kymmenen tuhannen vuoden kuluttua.
Maapallon jääpeitteen määrässä on havaittu esiintyneen selkeää jaksollisuutta. Jaksojen pituudet ovat noin 100 000, 41 000, 23 000 ja 19 000 vuotta. Päätelmä perustuu hapen isotooppien määrien vaihteluihin, joita on voitu tutkia sekä mannerjäätiköitä että valtamerien pohjakerroksia kairaamalla.
Jääkausivaihtelun perimmäisenä syynä pidetään maan kiertoradan ja pyörimisakselin kallistuskulman vaihteluita, jotka muuttavat auringon säteilyn jakautumista eri vuodenajoille ja leveyspiireille.
Ilmasto vaihtelee myös lyhytaikaisemmin
Lyhytkestoisempia ilmastonmuutoksia maapallolla on aiheutunut auringon säteilyn muutoksista. Myös voimakkaat tulivuorenpurkaukset häiritsevät planeettamme lämpötasapainoa. Purkauksen yhteydessä ilmakehään pääsee suuria määriä rikkidioksidia, joka muodostaa ilmaan rikkihappo- ja sulfaattihiukkasia. Nämä hiukkaset jäähdyttävät maapalloa sirottamalla auringon säteilyä takaisin avaruuteen. Viime vuosien voimakkain, vuonna 1991 Filippiineillä sattunut Pinatubo-tulivuoren purkaus pysäytti maapallon lämpenemisen useammaksi vuodeksi. Vastaavantyyppinen hiukkasten aiheuttama jäähdytys syntyy ilmakehään myös suuren meteoriitin törmätessä maahan. Näin todennäköisesti tapahtui noin 65 miljoonaa vuotta sitten, jolloin suuri meteoriitti törmäsi nykyiselle Jukatanin niemimaalle aiheuttaen äkillisen, mutta lyhytaikaisen ilmastonmuutoksen ja suuren eliölajien sukupuuttoaallon.
Ilmasto voi myös jonkin verran heilahdella aivan luonnostaankin, ilman mitään ulkoista pakotetta. Tämäntyyppinen vaihtelu saa alkunsa ilmastojärjestelmän eri osien, erityisesti ilmakehän, valtamerien ja jäätikköjen, keskinäisestä vuorovaikutuksesta. Ilmaston vaihtelua viimeisten vuosituhansien aikana tutkitaan mm. puiden vuosirenkaista ja meri- ja vesialueiden pohjakerrostumista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
WIKIPEDIA ;)) voi jessus, tämä tiivistää kyllä kaiken TYHMYYDEN tämän aiheen ympärillä, ehkä on kuule ihan hyvä juttu että tulisi niin järkyttävä kaaos tällä pallolla niin tulee vähän harvennusta tähän laumaan, fiksut ja älykkäät kun tuppaa selviämään ja ei, sitä et löydä wikipediasta.
Kävisikö lähteeksi sitten National Geographic?
https://www.nationalgeographic.com/news/2016/06/iceland-greenland-name-…
26, elävät elämäänsä, nauttivat, matkustelevat ja rakastavat ja tekevät asioita mistä pitävät, eivätkä ahdistu ja pasaa muille ja rajoita omaa elämäänsä muiden typerien mietteiden takia. Toki pitävät luonnosta huolen, ja roskat menee sinne mihin kuuluu kun täällä ei luonnon pilaaminen ja ilmastonmuutos ole sekoittunut niin kuin etelän kouluissa joissa ei opeteta mitään nykyään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Grönlanti ennen:
Grönlannin pohjoisrannikko on tänä päivänä ikijäässä. Viisituhatta vuotta sitten siellä olisi voinut kesäisin uittaa varpaitaan rantahiekassa ympärivuorokautisessa auringonpaisteessa.
Kööpenhaminan yliopiston tutkimus on julkaistu tänään Science-lehdessä.
Merijään määrän vaihtelusta tiedettiin vähän, ennenkuin jäätiköitä alettiin seurata satelliittien, lentokoneiden ja laivojen avulla.
Nyt Kööpenhaminan yliopiston tutkijat ovat onnistuneet arvioimaan jään määrän vaihteluita tuhansia vuosia taaksepäin.
Aineisto kerättiin Pohjois-Grönlannin rannikolta, missä tutkijat uskovat arktisen kesäjään säilyvän viimeisenä lämpötilan noustessa, jos maapallon lämpötila jatkaa nousuaan.
Tutkimusryhmää johti Svend Funder. Artikkelin kirjoittajina olivat hänen lisäkseen Eske Willerslev ja Kurt Kjaer.
Grönlanti suli, Kanada jäätyi
Niin sanotulla holoseenin lämpökaudella noin 8 000–5 000 vuotta sitten lämpötila oli jonkin verran nykyistä korkeampi. Funderin mukaan arktisen jään pinta-ala oli tuolloin todennäköisesti jopa puolet pienempi kuin kesällä 2007, jolloin on mitattu toistaiseksi pienin jään alue.
”Toisaalta vaikka jää häviää yhdestä paikasta, sitä saattaa kertyä entistä enemmän jonnekin muualle. Tämän huomasimme, kun vertasimme omaa tutkimusaineistoamme Pohjois-Kanadasta saatuihin tuloksiin”, Funder toteaa artikkelissa.
Samaan aikaan kun jäätikkö hävisi Pohjois-Grönlannista, Pohjois-Kanadan jäätiköt kasvoivat. Funder arvelee syyksi vallitsevien tuulten vaihtelun.
Tuulten osuutta jäätikön koon muutoksiin ei ole hänen mielestään huomioitu riittävästi tähänastisissa ennusteissa jäätikön kutistumisesta.
Ihan noin vierestä.... toi grönlanti juttukin on opetettu jo ala-asteella koulussa...... se on ollut joskus ihan lämmin paikka. ja VIHREÄ!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
”Ilmastonmuutos on ihmisen aiheuttamaa.”
Ei pidä paikkaansa, vaan muutos on ilmaston luonnollinen olotila. Tämä väite perustuu itse asiassa siihen, että hiilidioksidi on kasvihuonekaasu, ja jos mikään muu ei muutu, ihmisen aiheuttama hiilidioksidimäärän lisääntyminen ilmakehässä aiheuttaa maailmanlaajuisesti keskilämpötilojen nousua.
Ilmasto on kuitenkin huomattavasti tätä monimutkaisempi järjestelmä, jonka lukuisat muuttujat elävät koko ajan. Lisäksi hiilidioksidimäärän kasvu on historiallisesti seurannut lämpötilan nousua 500-800 vuoden viiveellä eikä päinvastoin, joten ainakaan menneisyydessä hiilidioksidi ei ole toiminut pääasiallisena ilmaston muuttajana.
On myös hyvä huomata, että yli 95% maailman hiilidioksidipäästöistä syntyy ilman ihmisen vaikutusta, nimittäin vapautumalla luonnosta ja meristä, mistä pääosin johtuukin tuo lämpötilojen nousua viiveellä seuraava hiilidioksidimäärän nousu.
Hiilidioksidin aiheuttamaa kasvihuoneilmiötä kuvaavat tietokonemallit, jotka ovat keskeinen osa argumenttia, ovat myöskin varsin puutteellisia. Ne eivät esimerkiksi luotettavasti ole kyenneet ”ennustamaan” menneitä lämpötiloja. Lisäksi niiden mukaan lämpenemisen pitäisi olla voimakkaampaa ylempänä ilmakehässä, eivätkä satelliittimittaukset tue tätäkään väitettä.
”Ilmastonmuutoksen seuraukset ovat yksinomaan haitallisia.”
Katastrofiskenaariot tunnetaan hyvin. Ne myös unohdetaan nopeasti niiden osoittauduttua vääriksi. Esimerkiksi vuoden 2005 Katrina-hurrikaanin jälkimainingeissa kaikki äärimmäiset sääilmiöt on laitettu ilmastonmuutoksen piikkiin. Voimistuvan ilmastonmuutoksen väitettiin aiheuttavan kaikkien aikojen pahimman hurrikaanikauden vuonna 2006. Toisin kävi, kausi oli hiljaisimmasta päästä. Sama ennuste tehtiin tälle vuodelle. Toistaiseksi on kuitenkin ollut selvästi vuotta 2005 vaisumpaa.
Positiivisista seurauksista ei kuitenkaan puhuta mitään. Vaikka kuumuuden aiheuttamia kuolemia uutisoidaan näkyvästi, unohdetaan, että kylmyys on huomattavasti pahempi tappaja, ja lauhtuneiden talvien myötä kylmyyskuolemat ovat vähentyneet. Afrikan (ja muun maailman) aavikoiden laajenemisella on peloteltu 1970-luvulta lähtien näihin päiviin asti, vaikka ainakin 1980-luvulta lähtien aavikot ovat alkaneet jopa kutistua. Monin paikoin esimerkiksi Saharassa ja Sahelissa on nyt puita ja pensaita siellä missä vielä pari kymmentä vuotta sitten oli hiekkadyynejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
”Nykyään eletään maapallon historian lämpimintä aikaa.”
Maapallolla on usein ollut yhtä lämmintä kuin nykyisin ja jopa lämpimämpää, myös verrattain lähihistoriassa. Esimerkiksi nk. keskiajan lämpimällä jaksolla viime vuosituhannen alussa keskilämpötilat olivat vähintäänkin nykyisellä tasolla — joidenkin tutkimusten mukaan ainakin pohjoisella pallonpuoliskolla 0,5-1,0 astetta nykyistä korkeampia — satojen vuosien ajan.
Tämä jakso olikin yksi ihmiskunnan historian kulta-ajoista, kun muunmuassa Keski-Euroopassa lämmön tuoman vaurauden turvin rakennettiin valtavia katedraaleja ja viikingit asuttivat ja viljelivät tuolloin vehreää Grönlantia. Olet varmaan joskus ihmetellytkin, miksi kartalla yhdeltä suurelta jäätiköltä näyttävää aluetta kutsutaan Vihreäksi maaksi. Juuri siksi. Grönlannin keskilämpötilat keskiajan lämpimällä jaksolla saattoivat olla jopa useita asteita nykyistä korkeammat.
Ihmistä ilmaston lämpenemisestä syyttävien tahojen näkee usein väittävän historiallisia lämpimämpiä jaksoja paikalliseksi vaihteluksi ja kulloistakin globaalia keskilämpötilaa silti nykyistä alemmaksi. Näissä väitteissä onkin selvä trendi: aina kun osoitetaan jossain päin maailmaa olleen menneisyydessä nykyistä kylmempää, tämä nähdään todisteena globaalista lämpenemisestä, mutta jokainen havainto menneistä korkeammista lämpötiloista mitätöidään paikallisena vaihteluna. Silti jokainen tutkimus menneistä lämpötiloista koskee nimenomaan alueellisia lämpötiloja, esimerkiksi tietyn alueen puiden vuosirenkaista tehdyt päätelmät.
”Ainakin merenpinnat nousevat ja rannikkokaupungit hukkuvat!”
Vain Al Goren mielestä. Edes YK:n ilmastopaneelin tieteellinen osuus ei usko merenpinnan nousun nopeutumiseen. (Viimeisimmän raportin poliitikoille [ja toimittajille] tarkoitettu tiivistelmäosuus puhuu hieman eri kieltä, mutta se onkin poliittinen dokumentti eikä tieteellinen.) Historiallisesti merenpinta on noussut hitaasti mutta varmasti jo useita tuhansia vuosia. Saman trendin jatkuessa useiden satojen vuosienkin ajan puhutaan edelleen vain senttien noususta. ”Melkein USA:n presidentin” väitteet useiden metrien noususta tällä vuosisadalla ovat niin tuulesta temmattuja kuin olla voi.
Merenpinta voisi nousta metritolkulla ainoastaan jos Grönlannin tai Etelänapamantereen maanpäälliset valtavat jäätiköt sulaisivat. Pohjoisnavan jääthän ovat kokonaisuudessaan meressä, jolloin niiden sulaminen ei nostaisi merenpintaa. Grönlannin jäätiköt eivät kuitenkaan ole sulaneet kokonaan, vaikka Grönlannin keskilämpötila on historiassa ollut jopa viisi astetta nykyistä korkeampi. Myöskään valtaosa Etelänapamantereesta ei osoita sulamisen merkkejä.
Lue lisää aiheesta:
Oldest DNA ever recovered shows warmer planet
Researchers: Antarctica Ice Sheet Stable
Antarctic Research Centre
ympäristöyst.persu kirjoitti:
Ilmastohörhöiltö voi kysyä millainen lämpötila oli joskus 900 - 1300-luvulla?
Miksi grönlannin nimi on grönlanti (GREENland)?
Ja miksi ihmeessä lapissa kasvoi ennen viljaa vaan ei nykyään?
Ja miksi minulle (29 v.) opetettiin vielä koulussa, että elämme jääkauden loppua?
Huolissani olisin ympäristön yleisestä turmelemisesta ja kaiken maailman myrkyistä. Ihminen on vaaraksi itselleen ja elimille, mutta LÄMPENEMISEN kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.
Nuoret jotka ovat huolissaan eivät osta uutta puhelinta ennen kuin vanha on rikki, eivät osta uusia (edes kierrätettyä) vaatetta kuin edellinen on rikki, ostaa kotimaista ruokaa (ei eksoottisia hedelmiä) jne.. nämäkin vain sen takia, että saastutamme ympäristön tällä (ilmasto lämpiää joka tapauksessa ja näin on käynyt monta kertaa maapallon historiassa)
Grönlannin nimi on mikä on koska sen löytänyt norjalainen kunkku koetti nimellä hypettämällä mainostaa sitä mukavammaksi paikaksi muuttaa, kuin mitä se todellisuudesta oli. Toki tuolloin oli lämpimämpi kausi mutta Grönlanti oli siitä huolimatta suurimmaksi osaksi jäätikön peittämä saari.
Vierailija kirjoitti:
Ihan noin vierestä.... toi grönlanti juttukin on opetettu jo ala-asteella koulussa...... se on ollut joskus ihan lämmin paikka. ja VIHREÄ!!
Etelärannikko on nytkin vihreä. Suurin osa Grönlannista oli jäätä viikinkiaikanakin.
38, väärin ei suurin osa vaan osa, lämpimillä kausilla pieni osa. Siinä on ero.
Meillä Helsingin keskustan koululla alakoululainen ei halunnut lähteä ilmastolakkoon, vaikka koulu kyselikin ja olin ihan tyytyväinen. Koululla järjestettiin opetusta ihan normaalisti ja minusta se on tärkeintä.
Mietin, miltä tuntuisi asua sellaisella asuinalueella (esim. Kumpula, Käpylä, Kallio), jossa kaikki luokkatovereiden perheet ja koulutkin opettajineen hihhuloisivat tällä ilmastolakkoilulla... joukkopaine olisi aika kova. Kieltäytyjät varmaan listittäisiin henkisesti.
Minua hirvittää tuollaiset joukkokokoontumiset: miten virkavalta pystyy estämään, ettei mitään ikävää satu kenellekään tai kukaan pikkukoululainen jää isompien jalkoihin tai eksy.
Pelottavaa jos minkä tahansa aineen opettajan tietämys tuota tasoa..