Voiko psykiatri pakottaa verikokeisiin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne testaa, onko lääkeainepitoisuus oikea. Ei ole kyse väärinkäyttöepäilystä, vaan siitä että metabolia on kullakin omanlaisensa eikä ketään haluta myrkyttää. On myös seurattava, kestääkö maksa. Voit joutua sydänfilmiinkin, koska esim. Lito voi vaikuttaa sydämen sähkökemialliseen toimintaan.

Tuo epäilysi kertoo, että lääkitys on enemmän kuin tarpeen.

Älä tule neuvomaan. Minulla on niin paljon kokemusta painostuksesta, että on syytäkin epäillä, että sitä on luvassa, jos veressä ei näy lääkettä. Lito ei ole lääkkeeni.

Vaan jokin antipsykootti, jonka olet jättänyt pois ja nyt luistelet jyrkkää alamäkeä ihan tämän keskustelun aikana jo.

Jyrkkää alamäkeä? Heh heh. En pyytänyt diagnoosia, vaan kysyin ihan muuta. Olen lukenut aiemmin, että ihmisiä nimenomaan testataan, jotta selviää että onko lääkkeet otettu. Eli ei ollut minun idea eikä harhaluulo, ei alunperin minun päästäni. Helpottiko?

Sinä siinä hulluna hillut. Mulla on oikein hyvä olo, kiitos kysymästä.

Vierailija kirjoitti:

On syynsä siihen, miksi moni mielenterveysongelmainen paranee ja tämä yksi ei. Ne muut ottivat vastuun itsestään, mutta tämä on kuin 3-vuotias: "mä en haluu, mä en tee, mä vien lääkkeet apteekkiin ja juoksen karkuun ja te painostatte mua."

Psykoterapia auttaa fiksua ja oppimiskykyistä. Tyhmää ja vaikeaa auttaa nappi. Itse olen siltä väliltä ja olen käyttänyt kumpaakin. Elämä ja tunteet hyvin hallinnassa, enää pienin mahdollinen lääkeannos nukahtamista helpottamassa.

Näistä paranee itseään hoitaen, mutta karkuun näitä ei pääse kuin hautaan.

Kyllä sinä olet mielenterveysongelmainen holhottava lammas aina ja siksi et ymmärrä sitä, että jotkut ymmärtävät itse oman parhaansa.

Noin aggressiivisen ihmisen kuuluukin syödä niitä lääkkeitä. Kuuleehan sen jo tekstistä ettei pää ole kunnossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kukaan voi pakottaa sua sinne psykiatrillekaan, eikä syömään mitään lääkkeitä. Jokainen saa itse päättää hoitaako terveyttään vai ei.

Väärin, jokainen lapseton saa päättää. Jos perheessä on alaikäisiä, puuttuu jo sossu sun muut asiaan. Sitten ei ole kellään kivaa.

Ei sossukaan voi ihmistä pakkohoitoon määrätä.

Eibtietenkään. Mutta lapset voidaan sijoittaa muualle.

Ai jos äiti voi hyvin ja huolehtii itsestä ja lapsesta muutoin kuin turruttavilla lääkkeillä. Perheessä on myös toinen vanhempi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ketään ei pakoteta lääkehoitoon eikä verikokeisiin. Osastolle voidaan ottaa tarkkailuun ja siellä ottaa verinäyte väkisin omaksi parhaaksesi epäiltäessä myrkytystä. Lasu taas tehdään, ellet hoida itseäsi ja olet epävakaa.

Tuo epäluuloisuus ja harhakuvitelmat viittaavat siihen, ettet ole kunnossa.

Älä osta äläkä syö lääkkeitä ellet halua, mutta ellet kykene huolehtimaan itsestäsikään, on lasten paras päästä luotasi parempaan kotiin.

Äläpä yritä ärsyttää ja pelotella. Mikä sinä olet sanomaan miten hoidan itseäni ja lastani. On muitakin hoitomuotoja kuin lääkkeet ja hoitaja on sanonut minun vointiani hyväksi. En ole ollenkaan epävakaa. Suotta provota ja asetut yläpuolelkeni. Me olemme perhe. En hoida jo teini-ikäistä lasta yksin, on hänellä isäkin. Meidän lapset, joista osa täysi-ikäisiä, voivat hyvin ja ovat tasapainoisia, fiksuja nuoria.

Hyvä niin. Toivottavasti perheesi on samaa mieltä voinnistasi.

Miksi labra on vastenmielinen ja mitä pelkäät, jos kerran voit hyvin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ketään ei pakoteta lääkehoitoon eikä verikokeisiin. Osastolle voidaan ottaa tarkkailuun ja siellä ottaa verinäyte väkisin omaksi parhaaksesi epäiltäessä myrkytystä. Lasu taas tehdään, ellet hoida itseäsi ja olet epävakaa.

Tuo epäluuloisuus ja harhakuvitelmat viittaavat siihen, ettet ole kunnossa.

Älä osta äläkä syö lääkkeitä ellet halua, mutta ellet kykene huolehtimaan itsestäsikään, on lasten paras päästä luotasi parempaan kotiin.

Äläpä yritä ärsyttää ja pelotella. Mikä sinä olet sanomaan miten hoidan itseäni ja lastani. On muitakin hoitomuotoja kuin lääkkeet ja hoitaja on sanonut minun vointiani hyväksi. En ole ollenkaan epävakaa. Suotta provota ja asetut yläpuolelkeni. Me olemme perhe. En hoida jo teini-ikäistä lasta yksin, on hänellä isäkin. Meidän lapset, joista osa täysi-ikäisiä, voivat hyvin ja ovat tasapainoisia, fiksuja nuoria.

Jos olet terve niin miksi olet sairauseläkkeellä? Pura koko systeemi ja mene töihin.

Tämä minuakin ihmetyttää. Selkeästi terve ihminen kun ei mitään lääkkeitä tarvitse. Töissä käy ihmisiä joilla hurja lääkearsenaali (mm. monet syöpää sairastavat), sinulla suurin huoli ettei verikokeissa näy ettet lääkkeitä tarvitse?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kukaan voi pakottaa sua sinne psykiatrillekaan, eikä syömään mitään lääkkeitä. Jokainen saa itse päättää hoitaako terveyttään vai ei.

Väärin, jokainen lapseton saa päättää. Jos perheessä on alaikäisiä, puuttuu jo sossu sun muut asiaan. Sitten ei ole kellään kivaa.

Ei sossukaan voi ihmistä pakkohoitoon määrätä.

Eibtietenkään. Mutta lapset voidaan sijoittaa muualle.

Ai jos äiti voi hyvin ja huolehtii itsestä ja lapsesta muutoin kuin turruttavilla lääkkeillä. Perheessä on myös toinen vanhempi.

Oliko niitä lapsia nyt 1 vai 7, milloin laskit ne viimeksi?

Onko täällä jotain psykiatrisen osaston hoitajia trollailemassa, kun on niin asiattomia vastauksia? Menkää töihin!

Vierailija kirjoitti:

Noin aggressiivisen ihmisen kuuluukin syödä niitä lääkkeitä. Kuuleehan sen jo tekstistä ettei pää ole kunnossa.

Äläpä taas yritä. En ole tippaakaan aggressiivinen. Puran tunteita kirjoittamiseen, musiikkiin, liikuntaan ja joogaan. Työkykyinen en ole, mutten myöskään aggressiivinen enkä psykoottinen. Ajoittain lievästi masentunut, jos nyt joku diagnoosi pitää keksiä. Olen liian herkkä työelämään, siinäpä se.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kukaan voi pakottaa sua sinne psykiatrillekaan, eikä syömään mitään lääkkeitä. Jokainen saa itse päättää hoitaako terveyttään vai ei.

Väärin, jokainen lapseton saa päättää. Jos perheessä on alaikäisiä, puuttuu jo sossu sun muut asiaan. Sitten ei ole kellään kivaa.

Ei sossukaan voi ihmistä pakkohoitoon määrätä.

Eibtietenkään. Mutta lapset voidaan sijoittaa muualle.

Ai jos äiti voi hyvin ja huolehtii itsestä ja lapsesta muutoin kuin turruttavilla lääkkeillä. Perheessä on myös toinen vanhempi.

Voidaan sijoittaa tai vaatia vanhempia asumaan erillään.

Jos et ole pakkohoidossa, ei voi pakottaa. Lääkettä et toki saa välttämättä ilman uutta reseptiä, jos et suostu verikokeisiin joista testataan lääkkeen pitoisuus, mahdolliset maksa- tai munuaishaitat tms. 

Ei sinun kyllä lasun pelossa tarvitse todellakaan syödä väkisin lääkettä, mitä et koe tarvitsevasi. Kyllä siitä voi selvittelyjä tulla, niin että varmistetaan oletko tarpeeksi ok kunnossa nyt ilman lääkettä lapsesta huolehtimaan, mutta jos olet, niin ei se lasu mihinkään dramaattiseen kuten huostaanottoon johda.

Ap on terve kuin pukki, loisii vain kotona saikuttamassa ja pelkää nyt jäävänsä kiinni etuushuijauksesta.

Tai sitten sekoamassa oleva hoitovastainen aggressiivinen ja epävakaa ihminen, joka tänttäröi kotona ja puutarhassa, kun jätti omin luvin antipsykootit ottamatta. Voi perheparka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Noin aggressiivisen ihmisen kuuluukin syödä niitä lääkkeitä. Kuuleehan sen jo tekstistä ettei pää ole kunnossa.

Äläpä taas yritä. En ole tippaakaan aggressiivinen. Puran tunteita kirjoittamiseen, musiikkiin, liikuntaan ja joogaan. Työkykyinen en ole, mutten myöskään aggressiivinen enkä psykoottinen. Ajoittain lievästi masentunut, jos nyt joku diagnoosi pitää keksiä. Olen liian herkkä työelämään, siinäpä se.

Uuno Turhapuro on myös liian herkkä työelämään. Työelämää on monenlaista, voi valita paikkansa, vaikka sitten kotonaolemisen, mutta tuskin veronmaksajien sitä tarvitsee kustantaa. Päätä nyt oletko terve vai sairas.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ketään ei pakoteta lääkehoitoon eikä verikokeisiin. Osastolle voidaan ottaa tarkkailuun ja siellä ottaa verinäyte väkisin omaksi parhaaksesi epäiltäessä myrkytystä. Lasu taas tehdään, ellet hoida itseäsi ja olet epävakaa.

Tuo epäluuloisuus ja harhakuvitelmat viittaavat siihen, ettet ole kunnossa.

Älä osta äläkä syö lääkkeitä ellet halua, mutta ellet kykene huolehtimaan itsestäsikään, on lasten paras päästä luotasi parempaan kotiin.

Äläpä yritä ärsyttää ja pelotella. Mikä sinä olet sanomaan miten hoidan itseäni ja lastani. On muitakin hoitomuotoja kuin lääkkeet ja hoitaja on sanonut minun vointiani hyväksi. En ole ollenkaan epävakaa. Suotta provota ja asetut yläpuolelkeni. Me olemme perhe. En hoida jo teini-ikäistä lasta yksin, on hänellä isäkin. Meidän lapset, joista osa täysi-ikäisiä, voivat hyvin ja ovat tasapainoisia, fiksuja nuoria.

Hyvä niin. Toivottavasti perheesi on samaa mieltä voinnistasi.

Miksi labra on vastenmielinen ja mitä pelkäät, jos kerran voit hyvin?

Perheeni on samaa mieltä. Labra on vastenmielinen, koska siinä näkyy lääke pitoisuus ja minua on uhkailtu hoitotaholta päin aiemmin, että sossu puuttuu asiaan, jos lääkkeitä en syö. Tulee stressiä ihan turhasta, jos alkavat ravaamaan kotona jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lääkäri on luultavasti syystä määrännyt lääkkeet ja se on sinun vastuullasi miten asian hoidat. Lääkäri voi kehottaa ja suositella, mutta ei sitä loppujen lopuksi kiinnosta pätkääkään syötkö lääkkeesi vai et.

Ei ole ihan noin yksinkertaista, kun on vielä alaikäinen huollettava. Laskulla ovat uhanneet ennenkin, jos en lääkkeitä nauti. Onkohan se niiden velvollisuuskin tehdä lasu, en tiedä. Lääkkeet on määrätty osastolla ja siitähän se jatkuu loppuelämän, jos ei itse uskalla lopettaa. Yksikään lekuri tai hoitsu tuskin kannustaa kokeilemaan lääkkeetöntä elämää. Päinvastoin, he pelottelevat että joudut osastolle jos lopetat. Minä taas voin henkisesti paljon paremmin lääkkeettä.

Mitä ihmettä? Mun miehellä on bipolaarihäiriö eikä ole yli 10 vuoteen syönyt mitään lääkkeitä enää, koska ei vaan halua. Menneisyydessä on osastojaksojakin hurjimpina maniakausina, eikä silti mitään lasuja ole tehty. Onko se nyt niin, että jos ÄIDILLÄ on mt-ongelmia niin on kauhea kyttääminen ja valvonta, mutta ISÄ saa olla ihan mikä vaan sekopää ja luotetaan että onhan niillä lapsilla äiti, kyllä se äiti hoitaa? Jos näin on, niin aikamoinen sukupuoliroolittunut, vanhanaikainen käsitys vanhempien rooleista.

Jos olet kunnossa, mene saatana töihin. Jos et ole, hoida itsesi. Nämä ovat vaihtoehdot.

Et ihan ilmeisesti kykene analysoimaan omaa tilaasi, lääkehoidon tarvetta tai edes sitä, miten perheesi jakselee. Toki ne ovat sinulle mielin kielin, ettet räjähdä silmille. Kertovat, mitä iskä/ äippä haluaa kuulla.

Ja tämä on NIIN hyvinvoiva ilman lääkkeitään, että sen huomaa valheeksi kirjoitetusta tekstistäkin minuutissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Noin aggressiivisen ihmisen kuuluukin syödä niitä lääkkeitä. Kuuleehan sen jo tekstistä ettei pää ole kunnossa.

Äläpä taas yritä. En ole tippaakaan aggressiivinen. Puran tunteita kirjoittamiseen, musiikkiin, liikuntaan ja joogaan. Työkykyinen en ole, mutten myöskään aggressiivinen enkä psykoottinen. Ajoittain lievästi masentunut, jos nyt joku diagnoosi pitää keksiä. Olen liian herkkä työelämään, siinäpä se.

Uuno Turhapuro on myös liian herkkä työelämään. Työelämää on monenlaista, voi valita paikkansa, vaikka sitten kotonaolemisen, mutta tuskin veronmaksajien sitä tarvitsee kustantaa. Päätä nyt oletko terve vai sairas.

Olen niin sairas etten kykene työelämään, herkkis jolla olematon stressinsietokyky. Kotona voin hyvin, kun voin tehdä asioita omaan tahtiini eikä ole suurta kuormitusta. Muiden seurassa stressaannun jos joudun olemaan pidempiä aikoja. Lapsuuden traumat ovat muovanneet persoonaani väärään suuntaan eikä tällä persoonalla tehdä töitä kuin ehkä osa-aikaisena.

Eiköhän ne lääkkeet ole sitä varten että ne tukevat sinun terveyttäsi. He haluavat että pystyt itse hoitamaan lapsesi,  oireet pysyvät taka-alalla. Suomessa psykiatrit ovat erikoislääkäreitä ja todellakin voi vaatia jotain verikoetta. Jos ei tottele hoitavaa  erikoislääkäriä voi seurata sitten ikävyyksiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lääkäri on luultavasti syystä määrännyt lääkkeet ja se on sinun vastuullasi miten asian hoidat. Lääkäri voi kehottaa ja suositella, mutta ei sitä loppujen lopuksi kiinnosta pätkääkään syötkö lääkkeesi vai et.

Ei ole ihan noin yksinkertaista, kun on vielä alaikäinen huollettava. Laskulla ovat uhanneet ennenkin, jos en lääkkeitä nauti. Onkohan se niiden velvollisuuskin tehdä lasu, en tiedä. Lääkkeet on määrätty osastolla ja siitähän se jatkuu loppuelämän, jos ei itse uskalla lopettaa. Yksikään lekuri tai hoitsu tuskin kannustaa kokeilemaan lääkkeetöntä elämää. Päinvastoin, he pelottelevat että joudut osastolle jos lopetat. Minä taas voin henkisesti paljon paremmin lääkkeettä.

Mitä ihmettä? Mun miehellä on bipolaarihäiriö eikä ole yli 10 vuoteen syönyt mitään lääkkeitä enää, koska ei vaan halua. Menneisyydessä on osastojaksojakin hurjimpina maniakausina, eikä silti mitään lasuja ole tehty. Onko se nyt niin, että jos ÄIDILLÄ on mt-ongelmia niin on kauhea kyttääminen ja valvonta, mutta ISÄ saa olla ihan mikä vaan sekopää ja luotetaan että onhan niillä lapsilla äiti, kyllä se äiti hoitaa? Jos näin on, niin aikamoinen sukupuoliroolittunut, vanhanaikainen käsitys vanhempien rooleista.

Ei ole sukupuolikysymys. Monilla bipo lievittyy ja helpottaa neljän, viiden kympin kieppeillä. Syytä ei tunneta. Ehkä liittyy siihen, että oppii elämään säännöllistä elämää ja välttämään laukaisevia tekijöitä. Ehkä hormonitoiminta rauhoittuu, ehkä päähän kasvaa järki. Mene tiedä, mutta mulla kävi niin. Terapiakin auttoi ja sanoutuminen irti haitallisista ihmissuhteista.

Vierailija kirjoitti:

Jos olet kunnossa, mene saatana töihin. Jos et ole, hoida itsesi. Nämä ovat vaihtoehdot.

Et ihan ilmeisesti kykene analysoimaan omaa tilaasi, lääkehoidon tarvetta tai edes sitä, miten perheesi jakselee. Toki ne ovat sinulle mielin kielin, ettet räjähdä silmille. Kertovat, mitä iskä/ äippä haluaa kuulla.

Ja tämä on NIIN hyvinvoiva ilman lääkkeitään, että sen huomaa valheeksi kirjoitetusta tekstistäkin minuutissa.

Voin niin hyvin, etten ole narun jatkona sekä lääkkeillä että ilman. Lääkkeillä olin huomattavasti synkempi ja masentuneempi. Minulla ei ole tapana räjähtää kenenkään silmille. Minun tapani on vetäytyä yksinäisyyteen, kun maailma murjoo. Et saa minusta leivottua aggressiivista vaikka kovasti yrität.