Lue keskustelun säännöt.
HS: Vain joka neljäs yli 30-vuotias suomalainen on enää normaalipainoinen
25.09.2019 |
Järkyttävää. Ja samaan aikaan lihavuuspositiivisuus on vain lisääntynyt. Lihavuus on sairaus ja sellaisena siihen pitäisi suhtautua.
Kommentit (649)
Vierailija kirjoitti:
Kehopositiivisissa piireissä katsotaan jopa nenänvartta pitkin niitä jotka onnistuvat laihduttamaan ja pitämään tavoitepainon. Kokemusta on. Surullista on juuri se, ettei osata olla iloisia toisen onnistumisesta. Onnistumista ei edes toivota. Oikeat ystävät ovat löytyneetkin sitten muualta kuin kehopositiivisista.
Samaiset tyypit myös halveksuvat normaalipainoisia jotka puhuvat laihduttamisesta tai painonhallinnasta. Vaikka moni normaalipainoisena pysyvä laihduttaa nimenomaan siksi että pysyisi ruodussa, ennen kun se paino ikinä pääsee sinne ylipainon puolelle. On helpompi laihduttaa 3 kiloa kuin 30.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helpommalla pääsee kun jättää tuomitsematta toisen ihmisen painon ja tai ruokavalion. Ihan uskonnollista paatosta nuo ruokavaliotkin nykyään. Keskittykää siihen omaan tekemiseen. No, kuntosalit kiittää. Moni siellä rehkii vaikka ei yhtään huvittaisi - ja lopettaa pian. Pitää löytää sellainen kuntoilumuoto jota jaksaa tehdä viikosta ja vuodesta toiseen. Itselleni kyllä sali ja painoharjoittelu sopii erinomaisesti, juoksu taas ei.
Jotain mätäähän siinäkin on ettei lihavat ilkeä mennä kuntosaleille, kun siellä on itseään täynnä olevia fitnespimuja ja lihashirmuja. Eli kuntosalit eivät ole laisinkaan lihavien paikka. Uimahalleista puhumattakaan. Kiitos diskriminaation ja sosiaalisen stressin.
Minä olin aikanaan se läski joka ei millään meinannut uskaltaa salille. Ajattelin että pistän siellä silmään kuin lumiukko hiekkarannalla, en osaa mitään, kaikki tuijottaa/nauraa/säälii/whatever, että kaikki muut siellä on timmejä kaunottaria tai lihaksiaan ihailevia muskelihirmuja. Voin sanoa että se ongelma oli täysin omassa päässäni! Kun vihdoin sinne salille uskaltauduin, ketään ei kiinnostanut. Ei ihan oikeasti kirjaimellisesti ketään. Omaa treeniään siellä on ihmiset tekemässä. Eikä lihava ole mikään poikkeuksellinen näky salilla, kyllä siellä käy ihan kaikenlaisia ihmisiä. Enkä keksi yhtään syytä, miksi kukaan ajattelisi pahasti kuntosalilla käyvästä ylipainoisesta. Jos sitä jotain ajattelee, niin ennemminkin niin että hieno juttu että on päättänyt aloittaa treenaamisen ja tekee asialle jotain. Moni niistä timmeistä salin vakkareistakin on joskus ollut isompi tai ainakin huonokuntoisempi, koska kaikki aloittaa jostain. Ja vaikka ei olisikaan niin ovat ainakin nähneet monia vastaavassa tilanteessa olevia.
En keksi kuntosalista mitään muuta negatiivista sanottavaa, kuin että olisinpa aloittanut aiemmin. Tässä ketjussa on moneen kertaan sanottu, että täysin ilman liikuntaakin voi laihtua, ja kyllä, se on totta: kunhan syöt alle kulutuksesi, laihdut. Mutta itse en osaa edes kuvailla kuinka paljon liikunnan ilon löytäminen on omalla kohdallani auttanut pysymään kiinni terveemmässä elämässä. Ei ole kyse vain poltetuista kaloreista (kaikkihan tietävät miten helppo ne on syödä takaisin), vaan ihan uudenlaisen motivaation ja kehosuhteen löytämisestä, puhumattakaan siitä hyvän olon tunteesta joka seuraa kunnon treenejä tai henkisestä tyydytyksestä kun huomaa kehittyvänsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkähän takia ihmiset lihoo maaseudulla herkemmin kuin kaupungissa? Asun Tukholmassa ja täällä ei näe lihavia ihmisiä ollenkaan niin paljon, enkä itsekkään ole, mutta en silti tiedosta että toimisin jonkin sosiaalisen paineen alla ja tarkkailisin syömistäni kauhean paljon. Ruotsissakin ihmiset maaseudulla on lihavampia. Varmaan sama ilmiö Helsingin ja muun Suomen välillä?
Kyllä itselläni ainakin selvästi vaikuttaa se, millaisia ihmisiä on ympärillä ja paljonko ulkonäöllä on piireissä väliä. Helsingissä työelämässä sillä on väliä ja lihaviin liittyy ennakkoluuloja, siksi sitä ei oman uransa takia haluaisi lihoa merkittävästi. Jos asuisin maalla, olisin vaikka maanviljelijä jonka ei tarvitse "kelvata" kellekään ulkonäöllään, luultavasti olisi paljon vaikeampi motivoida itseään syömään terveellisesti ja kevyesti. Kun eihän sillä ulkonäöllä olisi oikeastaan mitään väliä.
No, jos ole ulkonäkökeskeinen, niin varmaan noin. Itselleni ulkonäköä erittäin paljon tärkeämpää on jaksaminen ja terveys. Minulle on tärkeää se, että nyt 50-vuotiaana pystyn helposti kävelemään portaita ylös ja alas, tekemään 20 km päiväretkiä reppu selässä, kyykkimään kasvimaalla, pyöräilemään, ylipäätään olemaan liikkeellä ja tekemään ja olemaan ilman rajoituksia. Se on minun tapa elää ja olla. Olen itse normaalipainoinen, mutta kyllä kaikkea edellä mainittua voi lievästi ylipainoisenakin ja lihavanakin tehdä.
Mutta äkkiähän sitä massaa alkaa kertyä lisää, jos tykkää syödä ja vain kellahtaa sen jälkeen sohvalle. Tämä on varmasti myös jonkinlainen kehä. Pitäisi alkaa tehdä toisin ja se on vaikeaa. Jokainen munkki, pizza ja sohvassa vietetty ilta on kuitenkin valinta. Valinnoista tulee hiljaa tapa. Jos tätä pizza-sohva-munkki -linjaa on jatkanut 5 tai 15 vuotta, niin toisenlaisen elämäntavan omaksuminen on todella vaikeaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sitä pullaa pitää vetää esim. työpaikalla aina kun sitä on tarjolla?
Normaalipainossa pysyminen on helppoa. Senkun syö 5x päivässä ravitsevat ateriat eikä koske mihinkään epäterveelliseen kuin silloin tällöin herkkupäivinä.
no ihan varmasti terveellisestikin syövät lihovat tai pysyvät ylipainoisina jos kaloreita on liikaa. Jos kulutus on 1500 kcal ja syö terveellisesti 1800 kcal/pv, liika energia kertyy rasvaksi. Voi myös syödä liian isoja annoksia.
Mä söin 850-950kcal/päivä 5päivänä viikossa ja silti minusta tuli ylipainoinen, tunsin toisenkin samanlaisen. Ei liikuttu kumpikaan. Hänellä oli tosin sairauksia, jotka estivät liikkumisen.
Nykyään normaalipainoisena liikun päivittäin tunnin, syön ja olen valitettavasti herkutellut enemmän kuin koskaan. Aineenvaihdunta on nopeutunut huomattavasti. En hikoillut ylipainoisena edes ryhmäliikuntatunneilla. Kun aloitin liikunnan, alkoi hikeä puskea yötä päivää ja nykyään mulla onkin kainalot märkänä hyvin vähästä liikunnasta. Samoin vatsa alkoi toimia useammin. Kävin ennen usein kerran 1-2vkossa vessassa ulostamasss, nykyään monta kertaa viikossa yleensä. Kyl kaikki on muuttunut. Lisäksi nykyään akne, mitä ei ennen ollut.
En tajua, miksi on helpompi uskoa, että joku on luonnostaan hoikka eikä liho syömällä, mutta vaikea uskoa että jonkun kroppa jemmaa kaloreita itseensä vähälläkin kalorimäärällä. Tunnen kumpaakin ihmissorttia ja olen nähnyt esim vieraillessa mitä nämä ihmiset syö.. ihan oikeasti me ei olla kaikki samanlaisia, vaikka syötäis samaa ravintoa.
Noh onneksi löysin itselleni keinon, joka toimii.
T. Se 20kg laihduttanut
Vierailija kirjoitti:
Mä luulen, että liian monella kohtuullinen syöminen tyssää juuri siihen, että käsitys "terveellisestä valinnasta" on kanasalaatti tms. Ajatellaan, että ruuan pitäisi olla jotenkin korostetun terveellistä, että pääsisi normaalipainoon. Ja sitten huomaamatta ollaan liiaksi miinuskaloreilla ja nälkä ajaa syömään liikaa epäterveellisiä ruokia.
Tää voisi selittää myös sen, miksi täälläkin on useita kommentoijia, jotka mielestään syövät terveellisesti ja liikkuvat, mutta silti ovat lihavia. He eivät todennäköisesti huomaa repsahtavansa jossain vaiheessa liian vaikeaan dieettiinsä. Vai haluisiko joku tällainen "vähän syövä ylipainoinen" oikeasti listata vaikka viikon ruokansa ja kertoa vakavalla naamalla, että lihoaa sillä ruokavaliolla.
En huomannut täällä kommentteja, joissa joku olisi väittänyt syövänsä vähän.
Minä syön terveellisesti, mutta liikaa. Sehän se ongelma onkin. Voin syödä vaikka sitä tavallista ruokaa ähkyyn asti. Sitä ei varmaan voi ymmärtää ihmiset, jolla sitä tarvetta ei ole. Vaikka useimpina päivinä onnistuisi niin pari kertaa viikossa tapahtuva liikasyönti riittää pitämään painon korkeana. Jokapäiväinen kamppailu tämä on, että saa pidettyä painonsa edes samassa, mutta laihduttaminen ajaisi vaan pahempaan kierteeseen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nousen ruokapöydästä aina vähän nälkäisenä. Jos syön itseni ähkyksi, alan heti lihoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävin eilen aamu-uinnilla ja mietin samaa. Enimmäkseen uimassa, vesijuoksussa ja vesijumpassa oli kyllä aika iäkkäitä naisia, mutta oli myös joitakin 30-50-vuotiaita. Ja lähes kaikki olivat hyvin lihavia! Isot vatsat ja valtavat rinnat hyllyivät ja suurin osa naisista käveli vaappuen ja vaivalloisen näköisesti pesutiloissa. Lauteille nouseminenkin oli työlästä ja ähisevää.
Ja nämä ihmiset olivat sentään lähteneet uimaan! On siis jotain yritystä liikkua. Miltähän ne kotiin jääneet näyttävät?
Positiivinen asenne omaan vartaloon on toki hieno asia, mutta hieman vähemmän armollinen suhtautuminen mässäilyyn voisi kyllä olla paikallaan.
Arvaa kuinka moni meistä ylipainoisista ei lähde sinne uimaan, koska ei halua tulla sinne kenenkään kyylättäväksi.
Onko sinusta ok kommentoida noin rumasti muiden ulkonäköä? Vielä lihavuus ihmisarvon?
Tämä on lihavuuskeskustelun ongelma: ”vaappuva kävely, iso vatsa ja hyllyvät rinnat” eivät itse asiassa ole kovinkaan rumaa kieltä vaan melko neutraali tapa kuvata todellisuutta.
Mutta totuus satuttaa ja tuntuu pahalta.
Tietysti laihduttaminen on vaikeaa, jos on tottunut syömään liikaa ja olemaan liikkumatta. Mutta ei se tarkoita sitä että lihavuus ja passiivisuus muuttuisivat hyväksi ja tavoiteltavaksi tavaksi elää.
Kaikilla on ihmisarvo ja itsestään tulee pitää. Mutta kyllä ihmiset ovat nykyään jo liiankin ”armollisia itseään kohtaan”. Kun tuntuu hankalalta keventää syömistä ja kun kuntoilemaan lähtö vähän hävettää, jäädään sitten hyvällä omallatunnolla sipsipussin kanssa sohvalle ja ollaan kehopositiivisia.
Suurin osa ylipainoisista jojo-laihduttaa älyttömän tiukoilla kuureilla. Aineenvaihdunta hidastuu sellaisilla kuureilla ja laihdutetut kilot tulevat korkojen kera takaisin. Ihmisen aivot ovat niin tyhmät, että kuvittelevat maksimipainon olevan normaalipaino ja aivot ohjaavat ihmistä syömään vaikka huomaamattaan hieman suurempia annoksia, jotta päästäisiin aivojen mielestä normaalipainoon.
Täysi-ikäisillä on nykyään kuitenkin valoa näkyvissä koska terveellisistä elämäntapamuutoksista on paljon tietoa ja kannattaa unohtaa oma paino ja keskittyä muutoksiin. Sen lisäksi nykyään tk-lääkäri voi kirjoittaa laihdutuslääkereseptin täysi-ikäiselle. Toki lääke maksaa, mutta toisaalta terveellisemmin syöden säästyy rahaa koska sitä ei kulu mihinkään nälän sammuttamiseen tarkoitettuihin kiusauksiin.
Ystäväni sai kyseisen lääkkeen käyttöönsä ja on todella tyytyväinen alkuvaikeuksien jälkeen. Lääke hillitsee niin ruoan kuin myös alkoholin himoa. Käytännössä hän on kylläinen kiireessäkin mikrokeitosta eikä kaipaa sen oheen paria voileipää. Noin pienillä muutoksilla tapahtuu vuodessa suuria.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä luulen, että liian monella kohtuullinen syöminen tyssää juuri siihen, että käsitys "terveellisestä valinnasta" on kanasalaatti tms. Ajatellaan, että ruuan pitäisi olla jotenkin korostetun terveellistä, että pääsisi normaalipainoon. Ja sitten huomaamatta ollaan liiaksi miinuskaloreilla ja nälkä ajaa syömään liikaa epäterveellisiä ruokia.
Tää voisi selittää myös sen, miksi täälläkin on useita kommentoijia, jotka mielestään syövät terveellisesti ja liikkuvat, mutta silti ovat lihavia. He eivät todennäköisesti huomaa repsahtavansa jossain vaiheessa liian vaikeaan dieettiinsä. Vai haluisiko joku tällainen "vähän syövä ylipainoinen" oikeasti listata vaikka viikon ruokansa ja kertoa vakavalla naamalla, että lihoaa sillä ruokavaliolla.
En huomannut täällä kommentteja, joissa joku olisi väittänyt syövänsä vähän.
Minä syön terveellisesti, mutta liikaa. Sehän se ongelma onkin. Voin syödä vaikka sitä tavallista ruokaa ähkyyn asti. Sitä ei varmaan voi ymmärtää ihmiset, jolla sitä tarvetta ei ole. Vaikka useimpina päivinä onnistuisi niin pari kertaa viikossa tapahtuva liikasyönti riittää pitämään painon korkeana. Jokapäiväinen kamppailu tämä on, että saa pidettyä painonsa edes samassa, mutta laihduttaminen ajaisi vaan pahempaan kierteeseen...
Voin mä sen ymmärtää, vaikka normaalipainoinen olenkin. Kyllä munkin tavallaan tekisi mieli syödä usein enemmän, mut sit ajattelen, että kolmen tunnin päästä on seuraava ateria, syödään sitten lisää. Mut toi on hyvä pointti, että kyllä tavallisellakin ruualla voi lihota. Liian usein lihavuuden yhteydessä luulotellaan, että ylipainoinen syö joka päivä sipsejä ja donitseja, vaikka oikeasti liikakaloreita pystyy hankkimaan ihan tavallisellakin ruualla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä luulen, että liian monella kohtuullinen syöminen tyssää juuri siihen, että käsitys "terveellisestä valinnasta" on kanasalaatti tms. Ajatellaan, että ruuan pitäisi olla jotenkin korostetun terveellistä, että pääsisi normaalipainoon. Ja sitten huomaamatta ollaan liiaksi miinuskaloreilla ja nälkä ajaa syömään liikaa epäterveellisiä ruokia.
Tää voisi selittää myös sen, miksi täälläkin on useita kommentoijia, jotka mielestään syövät terveellisesti ja liikkuvat, mutta silti ovat lihavia. He eivät todennäköisesti huomaa repsahtavansa jossain vaiheessa liian vaikeaan dieettiinsä. Vai haluisiko joku tällainen "vähän syövä ylipainoinen" oikeasti listata vaikka viikon ruokansa ja kertoa vakavalla naamalla, että lihoaa sillä ruokavaliolla.
En huomannut täällä kommentteja, joissa joku olisi väittänyt syövänsä vähän.
Minä syön terveellisesti, mutta liikaa. Sehän se ongelma onkin. Voin syödä vaikka sitä tavallista ruokaa ähkyyn asti. Sitä ei varmaan voi ymmärtää ihmiset, jolla sitä tarvetta ei ole. Vaikka useimpina päivinä onnistuisi niin pari kertaa viikossa tapahtuva liikasyönti riittää pitämään painon korkeana. Jokapäiväinen kamppailu tämä on, että saa pidettyä painonsa edes samassa, mutta laihduttaminen ajaisi vaan pahempaan kierteeseen...
Mitäs jos laitat sitä ruokaa vain sen määrän lautaselle mikä on sopiva määrä ja jätät sen ylimääräisen syömättä seillä kertaa?
Tai jopa tekisit oikean kokoisia annoksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lievä ylipaino on itseasiassa tutkimusten mukaan jopa terveellistä.
Eihän ylipaino tarkoita että vaaralliset vyötärörajat paukkuu tai että se ylipaino kerääntyy vatsaan.
Mulla oli muutama vuosi n. 10kg ylipainoisena vyötärö ihan hyvissä mitoissa, koska rasva kertyi enempi peppuun ja reisiin, jne. Olen mallia x eli tiimalasi. Nyt kun olen normaalipainoinen, ihmiset kauhistelevat että olen kutistunut ja mietin vain etteikö mikään riitä? Mikään paino ei vaikuta olevan kanssaihmisille ok. En ole lähelläkään alipainoa käynyt, bmi alimmillaan ollut kai joku 21 tai 22. Olen lapsesta asti ollut ylipainoinen ja onnistuin laihtumaan vasta kun aloin hyväksyä itseni.
Nämä jatkuvat toisten painon ruotimiset ja ulkonäköpaineet on niitä taustasyitä ihmisten lihomiseen. Uskokaa tai älkää, kun hyväksyy itsensä, tippuu usein se painokin. Miksi? Kun ei tarvitse olla jatkuvasti ahdistunut, jää ne herkutkin helpommin ostamatta. Itse söin ahdistukseeni ja suruuni. Kun koin syyllisyyttä herkuista ja vihasin peilikuvaani, vedin niitä vain kaksin käsin lisää! Olin jo lyönyt hanskat tiskiin, että onnistuisin laihduttamaan jne..
Toivottavasti joku oppi tästä jotain. Lihavuuden syy ei ole siinä, etteivät ihmiset välitä terveydestään. Lihavuuden syyt johtuu yhteiskunnasta: ei aikaa liikkua, ei varaa liikkua, epäterveellinen ruoka halvempaa, ihmiset ahdistuvat ja etsivät pakokeinoa. Syyllistäminen ei auta mitään, päinvastoin. On vaikea myöntää edes laihduttavansa kun on ylipainoinen. En tiedä miksi, jotenkin häpesin sitä kun pelkäsin epäonnistumista. (Epäonnistuminen taas olisi tarkoittanut loputtomia hyvää tarkoittavia neuvoja ja jatkuvaa painosta huomauttamista tai sitä että ihmiset kyylää onko se nyt laihtunut vieläkään vai lihonut. Siksi en kertonut ennen kuin olin jo melkein maalissa.. koska monet ihmiset ei osaa sivistyneesti kohdata toista ihmistä, kun luulevat tekevänsä hyvää).
PS. Yli 30v aineenvaihdunta voi hiukan muuttua joillakin..
Ei ole varaa liikkua, mutta on varaa herkkuihin? Yhteiskunnan syy. Joku tuossa logiikassa mättää. Kuulostaa tekosyiltä. Liikkua voi mm kävelemällä työ- tai kauppamatkat. Jos minä en ole lähtenyt lenkille, se on kyllä oma syyni, ei yhteiskunnan. Kävely ei maksa mitään.
Yli 30 v aineenvaihdunta muuttua? Jessus, ihminen parhaassa iässä tuolloin. 50 v voi aineenvaihdunta muuttua.
No kyllä kuntosalit on järkyttävän kalliita. Ei mulla ole varaa niihin eikä kaikkien mahdollisuudet liikkua ole samat (esim terveyssyistä). Pelkkä lenkkeily ei pidä lihaskuntoa tarpeeksi.
Kyllä aineenvaihdunta alkaa muuttua yli 30v, ihan faktaa.
Olen normaalipainoinen (entinen ylipainoinen) ja lenkillä käyn kyllä, mutta kuntosaliin ei ole varaa (olem työtön). Esimerkiksi lähellä oleva kuntosali maksaa 50e/kk. En mätännyt ylipainoisena rahojani herkkuihin, en vain liikkunut tarpeeksi. Aika monella on vääristynyt kuva siitä, mitä ja paljonko ylipainoinen syö. Ei mulla mene 50e kuussa herkkuihin! Työmatkat ei ole mulla olleet sellaisia, että voisin niihin kävellä tai pyöräillä. Kävelen kaikki matkat jotka voin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei, Älä viitsi, kun et tiedä aiheesta mitään.Elämäntapojen muuttaminen ei ole noin helppoa.
Miksi kaiken pitäisi olla niin ”helppoa”? Tietenkään mikään arvokas ei ole helppoa. Kaikki hyvä vaatii ponnistelua ja työtä sekä epämukavuusalueelle menoa.
Huhuh.Hei, ihan oikeasti.Ylipaino on yhtä vaikea asia hoitaa kuin tupakoinnin lopettaminen tai alkoholismin hoitaminen tai muu vastaava.Et selvästi ole mikään asiantuntija, et tunne aihetta, vaan puhut ihan höpölöpöjä.Säälin myös läheisiäsi, koska sinulta ei tukea tai empatiaa tule saamaan, jos elämässä on haasteita tai vaikeaa
Se on vaikeaa jos itse uskoo niin. Jos kaikki yhteen ääneen toitottaa, että voi huhhuh kun onpa kauheeta se laihdutus ja vitsi miten olet kyllä urhea kun lopetit tupakanpolton ja riippuvuuksiin suhtaudutaan kuin niistä pääseminen olisi voimien taistelu. Odottavien äitienki annetaan polttaa tupakkaa kun "tulee enemmän stressiä jos lopettaa ja stressi on sikiölle vaarallista". Läpälää lässyn. Sikiön terveydestä ja hänen stressistä viis veisataan.
Ihmisen mieli toimii siten kuin se uskoo asioiden olevan. Sitä voi muuttaa. Alitajunta on valtava voima ja itsesuggestiolla voit saada vaikka mitä aikaan.
Ja minä tiedän mistä puhun. Olen lopettanut polttamisen ja alkoholinkin kun sen tajusin itselleni olevan haitaksi. Olen myös laihduttanut pysyvästi. Mutta se pitää tajuta, ihan oikeasti tajuta syvästi, eikä vain selittää ja paapoa itseään ja antaa asioiden vain olla kun ei muka vain pysty niitä muuttamaan tai se olisi liian vaikeaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lievä ylipaino on itseasiassa tutkimusten mukaan jopa terveellistä.
Eihän ylipaino tarkoita että vaaralliset vyötärörajat paukkuu tai että se ylipaino kerääntyy vatsaan.
Mulla oli muutama vuosi n. 10kg ylipainoisena vyötärö ihan hyvissä mitoissa, koska rasva kertyi enempi peppuun ja reisiin, jne. Olen mallia x eli tiimalasi. Nyt kun olen normaalipainoinen, ihmiset kauhistelevat että olen kutistunut ja mietin vain etteikö mikään riitä? Mikään paino ei vaikuta olevan kanssaihmisille ok. En ole lähelläkään alipainoa käynyt, bmi alimmillaan ollut kai joku 21 tai 22. Olen lapsesta asti ollut ylipainoinen ja onnistuin laihtumaan vasta kun aloin hyväksyä itseni.
Nämä jatkuvat toisten painon ruotimiset ja ulkonäköpaineet on niitä taustasyitä ihmisten lihomiseen. Uskokaa tai älkää, kun hyväksyy itsensä, tippuu usein se painokin. Miksi? Kun ei tarvitse olla jatkuvasti ahdistunut, jää ne herkutkin helpommin ostamatta. Itse söin ahdistukseeni ja suruuni. Kun koin syyllisyyttä herkuista ja vihasin peilikuvaani, vedin niitä vain kaksin käsin lisää! Olin jo lyönyt hanskat tiskiin, että onnistuisin laihduttamaan jne..
Toivottavasti joku oppi tästä jotain. Lihavuuden syy ei ole siinä, etteivät ihmiset välitä terveydestään. Lihavuuden syyt johtuu yhteiskunnasta: ei aikaa liikkua, ei varaa liikkua, epäterveellinen ruoka halvempaa, ihmiset ahdistuvat ja etsivät pakokeinoa. Syyllistäminen ei auta mitään, päinvastoin. On vaikea myöntää edes laihduttavansa kun on ylipainoinen. En tiedä miksi, jotenkin häpesin sitä kun pelkäsin epäonnistumista. (Epäonnistuminen taas olisi tarkoittanut loputtomia hyvää tarkoittavia neuvoja ja jatkuvaa painosta huomauttamista tai sitä että ihmiset kyylää onko se nyt laihtunut vieläkään vai lihonut. Siksi en kertonut ennen kuin olin jo melkein maalissa.. koska monet ihmiset ei osaa sivistyneesti kohdata toista ihmistä, kun luulevat tekevänsä hyvää).
PS. Yli 30v aineenvaihdunta voi hiukan muuttua joillakin..
Ei ole varaa liikkua, mutta on varaa herkkuihin? Yhteiskunnan syy. Joku tuossa logiikassa mättää. Kuulostaa tekosyiltä. Liikkua voi mm kävelemällä työ- tai kauppamatkat. Jos minä en ole lähtenyt lenkille, se on kyllä oma syyni, ei yhteiskunnan. Kävely ei maksa mitään.
Yli 30 v aineenvaihdunta muuttua? Jessus, ihminen parhaassa iässä tuolloin. 50 v voi aineenvaihdunta muuttua.
No kyllä kuntosalit on järkyttävän kalliita. Ei mulla ole varaa niihin eikä kaikkien mahdollisuudet liikkua ole samat (esim terveyssyistä). Pelkkä lenkkeily ei pidä lihaskuntoa tarpeeksi.
Kyllä aineenvaihdunta alkaa muuttua yli 30v, ihan faktaa.
Olen normaalipainoinen (entinen ylipainoinen) ja lenkillä käyn kyllä, mutta kuntosaliin ei ole varaa (olem työtön). Esimerkiksi lähellä oleva kuntosali maksaa 50e/kk. En mätännyt ylipainoisena rahojani herkkuihin, en vain liikkunut tarpeeksi. Aika monella on vääristynyt kuva siitä, mitä ja paljonko ylipainoinen syö. Ei mulla mene 50e kuussa herkkuihin! Työmatkat ei ole mulla olleet sellaisia, että voisin niihin kävellä tai pyöräillä. Kävelen kaikki matkat jotka voin.
Ei helvetti sentään.
Osta Torista pari kahvakuulaa ja käsipainoja, niillä saa tehtyä hyvän lihaskuntotreenin kotona. Puhumattakaan että jalkatreenin voi suorittaa vaikka portaissa. Mutta kun kaikkeen löytyy tekosyy..
Kyllä jokaisen yli kolmekymppisen kannattaa lihaskuntoa treenata. Jos ei pääse salille niin kyykkyjä voi tehdä kotonkin. Kyykkyjä, etunojapunnerruksia (jos ei onnistu edes polvet maassa niin seinää vasten sitten), vatsalihaksia jne. Moni laihduttaa lihaksensa pois ja sitten lihoaa bumerangina takaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jättäkää pliis edes ne lapsenne lihottamatta, sääliksi käy :(
Surullista kun jo päiväkodissa on lapsia jotka muistuttaa rantapalloa 😢
Muista myös geenien vaikutus lihomisalttiuteen. Ystäväni ja hänen miehensä ovat hoikkia kasvissyöjiä. Lapsi syö samaa ruokaa vanhempiensa kanssa, mutta on siitä huolimatta pullukka. Ystäväni vielä on tavista kiinnostuneempi ravitsemustieteestä ja tekee perheen ruokaostospäätökset harkiten.
Kerran hänen isänsä oli heillä kylässä ja kyllä ne lihomisgeenit ovat peritty ystäväni isältä. Kun pienelle lapselle tarjoaa ekologista ja terveellistä ruokaa niin lapselle kehittyy varmasti syömishäiriö jos ruokaa aletaan säännöstellä. Ystäväni käyttää todella paljon kasviksia, sieniä, marjoja ja hedelmiä perheen ruokaan. Hänelle ei ole ongelma ostaa yhtä vadelmalavaa, joka maksoi yli 20 euroa. Muutenkin perheen harrastukset ovat liikunnallisia ja he käyvät vaeltamassa aina kun se on mahdollista. Lapsi oli ensimmäisellä vaelluksellaan vauvana rintarepussa.
Tuon lisäksi kumpikaan lapsen vanhempi ei ole mikään nipo, joka estäisi lasta leikkimästä, liikkumasta tai tekemästä mitään kalliiden vaatteiden tai pyykin vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lievä ylipaino on itseasiassa tutkimusten mukaan jopa terveellistä.
Eihän ylipaino tarkoita että vaaralliset vyötärörajat paukkuu tai että se ylipaino kerääntyy vatsaan.
Mulla oli muutama vuosi n. 10kg ylipainoisena vyötärö ihan hyvissä mitoissa, koska rasva kertyi enempi peppuun ja reisiin, jne. Olen mallia x eli tiimalasi. Nyt kun olen normaalipainoinen, ihmiset kauhistelevat että olen kutistunut ja mietin vain etteikö mikään riitä? Mikään paino ei vaikuta olevan kanssaihmisille ok. En ole lähelläkään alipainoa käynyt, bmi alimmillaan ollut kai joku 21 tai 22. Olen lapsesta asti ollut ylipainoinen ja onnistuin laihtumaan vasta kun aloin hyväksyä itseni.
Nämä jatkuvat toisten painon ruotimiset ja ulkonäköpaineet on niitä taustasyitä ihmisten lihomiseen. Uskokaa tai älkää, kun hyväksyy itsensä, tippuu usein se painokin. Miksi? Kun ei tarvitse olla jatkuvasti ahdistunut, jää ne herkutkin helpommin ostamatta. Itse söin ahdistukseeni ja suruuni. Kun koin syyllisyyttä herkuista ja vihasin peilikuvaani, vedin niitä vain kaksin käsin lisää! Olin jo lyönyt hanskat tiskiin, että onnistuisin laihduttamaan jne..
Toivottavasti joku oppi tästä jotain. Lihavuuden syy ei ole siinä, etteivät ihmiset välitä terveydestään. Lihavuuden syyt johtuu yhteiskunnasta: ei aikaa liikkua, ei varaa liikkua, epäterveellinen ruoka halvempaa, ihmiset ahdistuvat ja etsivät pakokeinoa. Syyllistäminen ei auta mitään, päinvastoin. On vaikea myöntää edes laihduttavansa kun on ylipainoinen. En tiedä miksi, jotenkin häpesin sitä kun pelkäsin epäonnistumista. (Epäonnistuminen taas olisi tarkoittanut loputtomia hyvää tarkoittavia neuvoja ja jatkuvaa painosta huomauttamista tai sitä että ihmiset kyylää onko se nyt laihtunut vieläkään vai lihonut. Siksi en kertonut ennen kuin olin jo melkein maalissa.. koska monet ihmiset ei osaa sivistyneesti kohdata toista ihmistä, kun luulevat tekevänsä hyvää).
PS. Yli 30v aineenvaihdunta voi hiukan muuttua joillakin..
Ei ole varaa liikkua, mutta on varaa herkkuihin? Yhteiskunnan syy. Joku tuossa logiikassa mättää. Kuulostaa tekosyiltä. Liikkua voi mm kävelemällä työ- tai kauppamatkat. Jos minä en ole lähtenyt lenkille, se on kyllä oma syyni, ei yhteiskunnan. Kävely ei maksa mitään.
Yli 30 v aineenvaihdunta muuttua? Jessus, ihminen parhaassa iässä tuolloin. 50 v voi aineenvaihdunta muuttua.
No kyllä kuntosalit on järkyttävän kalliita. Ei mulla ole varaa niihin eikä kaikkien mahdollisuudet liikkua ole samat (esim terveyssyistä). Pelkkä lenkkeily ei pidä lihaskuntoa tarpeeksi.
Kyllä aineenvaihdunta alkaa muuttua yli 30v, ihan faktaa.
Olen normaalipainoinen (entinen ylipainoinen) ja lenkillä käyn kyllä, mutta kuntosaliin ei ole varaa (olem työtön). Esimerkiksi lähellä oleva kuntosali maksaa 50e/kk. En mätännyt ylipainoisena rahojani herkkuihin, en vain liikkunut tarpeeksi. Aika monella on vääristynyt kuva siitä, mitä ja paljonko ylipainoinen syö. Ei mulla mene 50e kuussa herkkuihin! Työmatkat ei ole mulla olleet sellaisia, että voisin niihin kävellä tai pyöräillä. Kävelen kaikki matkat jotka voin.
Ei helvetti sentään.
Osta Torista pari kahvakuulaa ja käsipainoja, niillä saa tehtyä hyvän lihaskuntotreenin kotona. Puhumattakaan että jalkatreenin voi suorittaa vaikka portaissa. Mutta kun kaikkeen löytyy tekosyy..
Mulla on kahvakuula ja painot, mutta en voi käyttää niitä vuokra-asunnossani. Tilaa ei ole, asunto on hyvin pieni ja parketti uusi/liukas (matot eivät pysy paikallaan). Sänkh on melkein ruokapöydässä kiinni. Kuntopyöräni ei mahtunut tänne eikä se sovi minulle terveyssyistä, tehostepperi on rikki. Ja kuten sanoin, olen normaalipainoinen. Menen lenkille säällä kuin säällä, kävelen kaikki mahdolliset matkat. Mitään tekosyitä ei siis ole. Olen monta kuukautta ja halunnut ostaa kuntosalikortin, mutta ei ole varaa niin kauan kuin ei ole työpaikkaakaan. Valitettavasti.
Älä siis puhu mistä et tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävin eilen aamu-uinnilla ja mietin samaa. Enimmäkseen uimassa, vesijuoksussa ja vesijumpassa oli kyllä aika iäkkäitä naisia, mutta oli myös joitakin 30-50-vuotiaita. Ja lähes kaikki olivat hyvin lihavia! Isot vatsat ja valtavat rinnat hyllyivät ja suurin osa naisista käveli vaappuen ja vaivalloisen näköisesti pesutiloissa. Lauteille nouseminenkin oli työlästä ja ähisevää.
Ja nämä ihmiset olivat sentään lähteneet uimaan! On siis jotain yritystä liikkua. Miltähän ne kotiin jääneet näyttävät?
Positiivinen asenne omaan vartaloon on toki hieno asia, mutta hieman vähemmän armollinen suhtautuminen mässäilyyn voisi kyllä olla paikallaan.
Arvaa kuinka moni meistä ylipainoisista ei lähde sinne uimaan, koska ei halua tulla sinne kenenkään kyylättäväksi.
Onko sinusta ok kommentoida noin rumasti muiden ulkonäköä? Vielä lihavuus ihmisarvon?
Tämä on lihavuuskeskustelun ongelma: ”vaappuva kävely, iso vatsa ja hyllyvät rinnat” eivät itse asiassa ole kovinkaan rumaa kieltä vaan melko neutraali tapa kuvata todellisuutta.
Mutta totuus satuttaa ja tuntuu pahalta.
Tietysti laihduttaminen on vaikeaa, jos on tottunut syömään liikaa ja olemaan liikkumatta. Mutta ei se tarkoita sitä että lihavuus ja passiivisuus muuttuisivat hyväksi ja tavoiteltavaksi tavaksi elää.
Kaikilla on ihmisarvo ja itsestään tulee pitää. Mutta kyllä ihmiset ovat nykyään jo liiankin ”armollisia itseään kohtaan”. Kun tuntuu hankalalta keventää syömistä ja kun kuntoilemaan lähtö vähän hävettää, jäädään sitten hyvällä omallatunnolla sipsipussin kanssa sohvalle ja ollaan kehopositiivisia.
Onko sinusta esimerkiksi jollain 10 kg ylipainoisella vaappuva kävely, iso vatsa ja hyllyvät rinnat"? Itse onnistun olemaan tuon verran ylipainoinen, vaikka syön lähinnä ruisleipää, salaattia, maustamatonta jugurttia, hedelmiä ja puuroa ja liikun päivittäin. Viikonloppuna syön myös esim suklaalevyn. Kyllä mulla siis ottaa päähän, kun ohjeet minulle on luokkaa "älä syö roskaruokaa ja ole liikkumatta". Kun en elä noin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei, Älä viitsi, kun et tiedä aiheesta mitään.Elämäntapojen muuttaminen ei ole noin helppoa.
Miksi kaiken pitäisi olla niin ”helppoa”? Tietenkään mikään arvokas ei ole helppoa. Kaikki hyvä vaatii ponnistelua ja työtä sekä epämukavuusalueelle menoa.
Tutkimusten mukaan juuri laihduttaminen lihottaa ihmisiä. Nautimme nyt juuri sen opin hedelmistä, jonka mukaan laihuuden eteen ponnistellaan ja mennään epämukavuusalueelle, ja jos sittenkin lihoo (kuten siinä käy), pitää laihduttaa pontevammin ja mennä enemmän epämukavuusalueelle.
Se epämukavuusalue antaa keholle viestin, että ravinnon saanti on epäluotettavaa ja näissä olosuhteissa pitää kerätä kunnon varasto vararavintoa, jottei näänny nälkään kun ruokaa ei tule. Nyt iso osa väestöstä on antanut vuosikymmeniä tätä signaalia keholleen, ja tulos näkyy.
Ne luonnonhoikat ihmiset, joita meillä on vielä jäljellä, eivät ole välttämättä laihduttaneet koskaan. Ja se on se syy, miksi he ovat hoikkia.
Kaikki meistä ovat "luonnonhoikkia", eli paino asettuu luonnostaan normaaliin painoon jos syö kohtuullisesti ja suurinpiirtein terveellisesti. Pahinta mitä voi tehdä on totuttaa lapsi lapsuudestaan asti syömään väärin. Keho ei enää tunnista järkevää syömistä.
Jep. Moni meistä on varmaan lapsuudessa kuullut tätä ”nyt syöt lautasen tyhjäksi!” Vaikkei olisi millään jaksanut.. tuo on niin väärin. Lapsi oppii ettei oman kehon viestejä tule kuunnella milloin on jo täynnä.
Tuo on todella väärin koska pitää luottaa lapsen omiin tuntemuksiin eikä lapioida pakolla joka aterialla 50-150 kcal liikaa ruokaa. Siitä kertyy vuodessa valtava kalorimäärä kun laskee joka aterialla pakolla syötetyt ruoat ja juomat yhteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lievä ylipaino on itseasiassa tutkimusten mukaan jopa terveellistä.
Eihän ylipaino tarkoita että vaaralliset vyötärörajat paukkuu tai että se ylipaino kerääntyy vatsaan.
Mulla oli muutama vuosi n. 10kg ylipainoisena vyötärö ihan hyvissä mitoissa, koska rasva kertyi enempi peppuun ja reisiin, jne. Olen mallia x eli tiimalasi. Nyt kun olen normaalipainoinen, ihmiset kauhistelevat että olen kutistunut ja mietin vain etteikö mikään riitä? Mikään paino ei vaikuta olevan kanssaihmisille ok. En ole lähelläkään alipainoa käynyt, bmi alimmillaan ollut kai joku 21 tai 22. Olen lapsesta asti ollut ylipainoinen ja onnistuin laihtumaan vasta kun aloin hyväksyä itseni.
Nämä jatkuvat toisten painon ruotimiset ja ulkonäköpaineet on niitä taustasyitä ihmisten lihomiseen. Uskokaa tai älkää, kun hyväksyy itsensä, tippuu usein se painokin. Miksi? Kun ei tarvitse olla jatkuvasti ahdistunut, jää ne herkutkin helpommin ostamatta. Itse söin ahdistukseeni ja suruuni. Kun koin syyllisyyttä herkuista ja vihasin peilikuvaani, vedin niitä vain kaksin käsin lisää! Olin jo lyönyt hanskat tiskiin, että onnistuisin laihduttamaan jne..
Toivottavasti joku oppi tästä jotain. Lihavuuden syy ei ole siinä, etteivät ihmiset välitä terveydestään. Lihavuuden syyt johtuu yhteiskunnasta: ei aikaa liikkua, ei varaa liikkua, epäterveellinen ruoka halvempaa, ihmiset ahdistuvat ja etsivät pakokeinoa. Syyllistäminen ei auta mitään, päinvastoin. On vaikea myöntää edes laihduttavansa kun on ylipainoinen. En tiedä miksi, jotenkin häpesin sitä kun pelkäsin epäonnistumista. (Epäonnistuminen taas olisi tarkoittanut loputtomia hyvää tarkoittavia neuvoja ja jatkuvaa painosta huomauttamista tai sitä että ihmiset kyylää onko se nyt laihtunut vieläkään vai lihonut. Siksi en kertonut ennen kuin olin jo melkein maalissa.. koska monet ihmiset ei osaa sivistyneesti kohdata toista ihmistä, kun luulevat tekevänsä hyvää).
PS. Yli 30v aineenvaihdunta voi hiukan muuttua joillakin..
Ei ole varaa liikkua, mutta on varaa herkkuihin? Yhteiskunnan syy. Joku tuossa logiikassa mättää. Kuulostaa tekosyiltä. Liikkua voi mm kävelemällä työ- tai kauppamatkat. Jos minä en ole lähtenyt lenkille, se on kyllä oma syyni, ei yhteiskunnan. Kävely ei maksa mitään.
Yli 30 v aineenvaihdunta muuttua? Jessus, ihminen parhaassa iässä tuolloin. 50 v voi aineenvaihdunta muuttua.
No kyllä kuntosalit on järkyttävän kalliita. Ei mulla ole varaa niihin eikä kaikkien mahdollisuudet liikkua ole samat (esim terveyssyistä). Pelkkä lenkkeily ei pidä lihaskuntoa tarpeeksi.
Kyllä aineenvaihdunta alkaa muuttua yli 30v, ihan faktaa.
Olen normaalipainoinen (entinen ylipainoinen) ja lenkillä käyn kyllä, mutta kuntosaliin ei ole varaa (olem työtön). Esimerkiksi lähellä oleva kuntosali maksaa 50e/kk. En mätännyt ylipainoisena rahojani herkkuihin, en vain liikkunut tarpeeksi. Aika monella on vääristynyt kuva siitä, mitä ja paljonko ylipainoinen syö. Ei mulla mene 50e kuussa herkkuihin! Työmatkat ei ole mulla olleet sellaisia, että voisin niihin kävellä tai pyöräillä. Kävelen kaikki matkat jotka voin.
Ei helvetti sentään.
Osta Torista pari kahvakuulaa ja käsipainoja, niillä saa tehtyä hyvän lihaskuntotreenin kotona. Puhumattakaan että jalkatreenin voi suorittaa vaikka portaissa. Mutta kun kaikkeen löytyy tekosyy..
Mulla on kahvakuula ja painot, mutta en voi käyttää niitä vuokra-asunnossani. Tilaa ei ole, asunto on hyvin pieni ja parketti uusi/liukas (matot eivät pysy paikallaan). Sänkh on melkein ruokapöydässä kiinni. Kuntopyöräni ei mahtunut tänne eikä se sovi minulle terveyssyistä, tehostepperi on rikki. Ja kuten sanoin, olen normaalipainoinen. Menen lenkille säällä kuin säällä, kävelen kaikki mahdolliset matkat. Mitään tekosyitä ei siis ole. Olen monta kuukautta ja halunnut ostaa kuntosalikortin, mutta ei ole varaa niin kauan kuin ei ole työpaikkaakaan. Valitettavasti.
Älä siis puhu mistä et tiedä.
Ootko kuullut kehonpainetreenista? Jos et, googlaa! Et tarvitse mitään härpättimiä pitääksesi lihaskunnosta kiinni, ihan 2 m x 1 m vapaa lattiatila riittää siihen :) Terkuin 30 m2 yksiössä asuva.
Sairasta menoa! Ei ihme että terveydenhoitojärjestelmä on lähellä romahtaa ja vielä sössötetään jotain kehopositiivisuutta.
”...Helsingin ja muun Suomen...” Oletko tosiaan sitä mieltä, että koko Suomi Helsinkiä lukuunottamatta on maaseutua? Olen itse paljasjalkainen helsinkiläinen ja ylpeä siitä, mutta edes minä en ole tuota mieltä. Johan nämä asiat koulussa opetetaan.