Vanhemmat, sumplitteko koskaan nuorten kaverisuhteita nuorten selän takana?

Tilanne on se että ysiluokkalaiset pojat ovat molemmat hiljaisia ja ujoja ja toistensa ainoat kaverit. Hengailevat yhdessä vain koulussa ja pelaavat välillä netissä keskenään, mutta nyt koko ajan vähemmän. Viime aikoina toinen on ruvennut ottamaan etäisyyttä mutta ilman että hänellä olisi kuitenkaan uusia kavereita. Ajelee esim välitunnit yksinään kylillä ja oma poika joutuu hengailemaan yksin koulun pihalla. Olen kehottanut poikaa kysymään mikä mättää, että selviäisi että tekeekö poika jotain mikä karkottaa kaverin. Poika ei kuitenkaan halua nostaa kissaa pöydälle. Harmittaa ja huolestuttaa kun luokasta ei löydy kummallekaan uutta kaveria, muut pojat ovat niin erityyppisiä. Mietin jo että kysyn pojan kaverin äidiltä pojan selän takana mikä mahtaa olla ongelman nimi. Mutta menenkö sitten liian pitkälle?