Anopin viihdemaku

Hän katselee kauhu- ja rikossarjoja sekä elokuvia. Sitten hän pelkää. Minä en koskaan katso, koska ne ovat mielestäni typeriä. Enkä edes pelkää niitä, koska tiedän, että ovat näyteltyjä, eivätkä ne hahmot voi tulla luokseni vaivaamaan. Niistä tulee vain epämiellyttävä olo. Enkä ole niin sadistinen tai masokistinen, että tahtoisin katsoa.

Katson mieluummin erilaisia luonto- ja matkadokumentteja, asiaohjelmia ja uutisia. Joskus komediaa, brittihuumoria esim. Siedän, jonkin verran myös ihmissuhdedraamoja. Kun katson jotain ikävää, niin niiden täytyy olla aitoa historiaa tai dokumentteja, josta ihmiskunnan olisi syytä ottaa opiksi ja muistaa huolehtia, etteivät tapahtumat uusiutuisi.

Anoppi katsoo myös lässyjä elokuvia, joissa on avuttomalle naiselle pelastaja, mainetta ja mammonaa. Minä en katso niitäkään, koska elän omaa elämääni, enkä edes tahdo satuelämää.