Otatko vanhemmiltasi rahaa vastaan?

Minun vanhemmilla on paljon rahaa ja ovat muutenkin aloittaneet sitä siirtämään jo minulle. Maksoivat ennakkoperintönä jopa talon jonka aioin ostaa. En minä kieltäydy jos rahaa tuputtavat.

En, vanhemmillani on paljon rahaa mutta haluavat olla rikkaimmillaan kuollessaan.

Ottaisin jos antaisivat. Enemmän heillä on rahaa käytössä ja vähemmän menoja. 

Ottaisin jos saisin. Äidilläni on kuitenkin niin pieni eläke, että hän tarvitsee kaiken itse, eikö hän niin ollen edes tarjoa. Mutta jos tarjoaisi, ajattelisin, että aikuinen ihminen osaa itse miettiä, mihin hän haluaa rahansa käyttää, ja ottaisin vastaan mitä tarjotaan.

Maksaisin minäkin kaiken lapsilleni jos olisi varaa, tottakai. Käärinliinoissa ei ole taskuja.

Jokaikisessä sivistyneessä suvussa kertynyttä omaisuutta siirretään vähitellen seuraavalle sukupolvelle.

Vain elämänkoululaisten piirissä on jotain "olkoot lapsi saatana omillaan" asennetta.

 

Äitini on aina sanonut ettei osta lahjoja kalenteripäivien mukaan vaan haluaa muistaa ihan arkisissa asioissa.

Omat vanhemmat osasivat syyllistää ja kiristää antaessaan rahaa. Ei auttanut vaikka lopulta huusin, että vie ne rahasi v*ttuun. Kyse ei ollut kuin kympeistä kerrallaan, mutta silti äiti sanoi, että isäsi suuttuu tai alkoi itse "itkeä". Syytä on vanhemmissakin, kun eivät halua ymmärtää puhetta.

Kyllä, kai ne velkojen takaisinmaksut pitää ottaa vastaan, vaikka ei kehtaisikaan, pienituloisia eläkeläisiä kun ovat molemmat. Tosin itsekin olen tällä hetkellä työtön, joten ei mullakaan liikaa rahaa ole. Välillä joudun itse lainaamaan vanhemmilta tai sisaruksilta.

Varmaan meistä teidän vanhemmista aika moni ’minimoi perintöveroa’.

Itse olen mm antanut oman isäni perinnön suoraan lapsille - en sitä mitenkään enää tarvinnut.

Mielelläni myös maksan jos menemme jonnekin - en tosin kyllä ole aikuisille ikinä ostanut mitään pyjama-joululahjoja vain antamisen pakosta.

Tärkein kuitenkin on se, että olemme opettaneet, että omillaan täytyy tulla toimeen: koulutus - työ - kuluta vähemmän kuin tienaat. Sen jälkeen on helppo maksella satunnaisia juttuja kaikkien meidän iloksi :)

Parempi näin, kun sitten perintöverona.

t. mummi

Juuri noin aion omien lasteni kanssa toimia.

Itse en saanut ikinä mitään.

Miksi en? Ennakkoperintöä, ravintolat, yhteiset matkat, jos olen heillä kylässä maksavat ruuat, bensat yms. Ei ne niitä rahoja hautaan saa mukaan.

Kyllä otan ja niin ottavat myös aikuiset lapsenikin minulta. Meille ihan normaali tapa siirtää verovapaasti varallisuutta seuraavalle sukupolvelle. 

Mies on saanut ennakkoperintönä 200 000 euroa asunnon ostoa varten samoin kuin hänen siskonsa. Appivanhemmat maksavat aina, jos käymme ulkona syömässä jne.. He maksavat myös lomamatkat miehen siskon perheelle. Appivanhemmilla ei ole pikkurahan puutetta ja haluavat niistä rahoista iloa muillekin vaikka meillä on hyväpalkkaiset työt. Heidän maassaan tämä on ihan normaalia toimintaa. 

Taitaa minun vanhemmillani olla suurempi omaisuus kuin minulla, joten siitä ei tarvi murehtia. Ja kyllä, otan vastaan rahaa silloin kun he haluavat sitä antaa (lähinnä joulu- ja synttärilahjoina). Ikinä en ole pyytänyt. Ja useimmiten äiti myös maksaa jos käydään yhdessä jossakin, syömässä tai elokuvissa. Sitäkään en ole koskaan pyytänyt. 

En ottaisi, jos tietäisin vanhempien elävän niukasti, mutta tiedän heillä olevan varaa. Näen asian niin, että rahallisella avulla on enemmän käyttöä opiskelijana ja elämää rakentavana aikuisena kuin keski-iän tuolla puolen kun perinnön aika koittaa. En kylläkään pyydä vanhemmiltani rahaa, mutta en kieltäydy jos he haluavat jonkin laskun maksaa.

Kustannan mielelläni kaikkea tarvittavaa lapsieni perheille. En odota vastapalveluksia, raha ei edellytä vierailuja tai mitään muutakaan. Toivon heille vähän helpompaa elämää kuin mitä itselläni on ollut. On mukavaa, että he ottavat apuni vastaan, tai lahjani. Heillä kaikilla menee hyvin kyllä muutenkin. Lahjat ovat aina heidän toivomiaan, ei oman makuni mukaan ostettuja.

Minulla on varaa tähän, en tunne tarvetta hillota kaikkea sukanvarteen, eikä käärinliinoissa ole taskuja!

Ottakaa nuoret lahjoja vastaan iloisesti vaan, jos niihin ei ole sidottu mitään marttyyrillisia vastapalveluksia.

Terveisin mummi

Olen kolmikymppinen (perheetön) ja vanhempani vieläkin maksavat kulujani, esim. jos pitää jotain kalliimpaa ostaa, kuten elektroniikkaa. En näe tässä mitään ongelmaa. Saan itse rahaa säästöön ja kohtapuoliin voinkin ostaa jo itselleni asunnon ja jää vielä pahan päivän varalle.

Ehkä heillä myös hieman sydäntä kolkuttaa, kun pihistelivät lapsuudessa kaikesta ja nyt kun on varaa niin tukevat.

mielelläni mutta eivät anna. veljelleni kyllä antavat ja maksavat ool ikslusiiv viiden tähden hotellilomia sviitillä. miksi? koska "veljelläni on niin tiukkaa rahasta". veljeni tienaa lähemmäs 40 000 e / vuosi, itse tienaan 25 000 / vuosi että tämmöstä meidän "perheessä". pitäkööt tunkkinsa. en ole pitänyt noita ihmisiä perheenäni enää vuosiin.