Millainen elämäntilanne sinulla oli 25 vuotiaana?

Nyt olen 25v. Alkuvuodesta valmistuin. Asun avoliitossa mieheni kanssa. Molemmat työelämässä. Säästetään ekaan yhteiseen omistusasuntoon. Häät ehkä 2v päästä ja vauva sen jälkeen.

Pääsin ylioppilaaksi aikuislukiosta, olin naimisissa, 2 v lapsi, ostettu juuri oma asunto. Mies pienipalkkaisessa työssä.

Oli ihanaa, siitä on 45 vuotta aikaa kulunut.

Tämän ketjun perusteella juna on mennyt jo naisen saamisen suhteen

27-vuotias neitsytmies

Olin naimisissa ja juuri muuttanut työn perässä ulkomaille. Ei lapsia, hyvät tulot, mielenkiintoisia juttuja elämä täynnä ja terveys 100%.

Minulla oli 25 vuotiaana kolme lasta, ammatti ja vakituinen työpaikka. Naimissa ja rakensimme uutta kotia. Ystäviä tavattiin silloin melkein vain rakennustyömaalla. Elämä oli aika täyttä.

Olin gradua vaille valmis humanisti ja sanon ensimmäisen vakinaisen työpaikkani. Asuin avoliitossa.

Opinnot kesken sekä itsellä että vaimolla (molemmat humanisteja) ensimmäinen lapsi oli syntynyt vuotta aiemmin. Elimme kädestä suuhun, mutta periaatteessa ihan hyvin.

Sain ekan vakityöpaikkani ja olin valmistunut edellisenä vuonna. Seuraavana vuonna tutustuin mieheeni. 

Aloitin opiskelun, kävin osa-aikatöissä, ajoin ajokortin, asuin yksin, ei parisuhdetta.

Oli vakituinen työpaikka. Olin yksinäinen. Asuin vanhempien ja siskon kanssa.

Huono.

Melkein sama kuin nyt. Silloin asuin synnyinkodissani äitini kanssa, nyt yksin. Nyt olen eläkkeellä, mutta elän edelleen lähes samalla tavalla. Suurin ero on se, että on rahaa paremmin käytettäväksi  ja olen hieman raihnaisempi. M65

25-vuotiaana kävin reilaamassa ja muutin toiseen kaupunkiin. Ei ollut hajuakaan mitä haluan tehdä "isona" vaikka ammatti olikin. Olin juuri tavannut nykyisen puolisoni. 

Opiskelin yliopistossa, asuin yksin vuokrayksiössä pk-seudulla. Olin eronnut ekasta avoliitostani ja tapasin nykyisen kumppanini. Tuosta nyt 15 vuotta aikaa.