Suomessakin opioidikriisi.
Iltasanomat kertoo että suomalaisilla on yli 470 000 opioidireseptiä. Julmetun iso luku kun suomalaisia on vähän yli 5 miljoonaa. Vahvaa ja koukuttavaa lääkettä kirjoitetaan turhan helposti. Toisaalta jotain miedompaa ja joka ei aiheuta riippuvuutta ei saa kuin erikoisluvalla. Näin maalikkona tuo käytäntö näyttää aivan sairaalta.
Kommentit (55)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minullakin on tänä vuonna opioidiresepti kun olen ollut leikkauksessa. Ei riippuvuutta.
Taas tahallinen väärinkäsitys? Vahvat opioidit on tarkoitettu syöpäpotilaiden kivun hoitoon sekä leikkauksen jälkeiseen kipuun ENNALTA SOVITUKSI ajaksi ja asteittain lopetetaan. Ei jäädä syömään niitä vuosikausiksi ja nostamaan annoksia jatkuvasti kun toleranssin takia aiemmat eivät enää tehoa.
Nimenomaan. Jutussa oli paisuteltu, että tänäkin vuonna opioidireseptejä on x määrä, ihan kuin ne kaikki olisi tarpeettomia. Pointtini oli, että meitä oikeinkäyttäjiä on paljon, ja monella se resepti on vain tuollainen pieni resepti, jota ei täydy kauhistella ollenkaan. Se reseptien määrä ei hirveästi kerro, jos ei voida eritellä, mikä % on turhia reseptejä.
Otan viinaa mielen ja ruumiin kipuihin. Ei ole opiaattikriisejä.
Enpä oikein usko. Kun ei edes kuolevat saa aina tarpeeksi kipulääkettä.
Ystävä tekee päihdetyötä; näppärät teinit keksineet, että Rivatrilia saa ostettua halvalla romanikerjäläisiltä ja sitten kuulemma myyvät niitä voitolla muille teineille. Bentsot yhdistettynä keppanaan ja hengenvaara on valmis, jos niitä sekaisin ollessaan popsii liikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enemmän pitäisi käyttää kroonisesti sairailla esimerkiksi lääkek a n n a b i s t a. Ei nouse toleranssi samalla tavalla. Kroonisen kivun hoito on suomessa lapsen kengissä, pitää nopeammin ja tehokkaammin hoitaa kipu ennen kun se jää pysyvästi päälle. Moni hyötyy pienellä annoksella esimerkiksi masennuslääkityksestä, nostaa kipukynnystä.
Tuttu on syönyt vuosia vahvoja kipulääkkeitä selkänsä takia. Ehdotti lääkärille kannabista lääkkeeksi niin tämä huusi ettei kirjoita reseptejä huumeille. Mitä ne kipulääkkeet sitten ovat? Ilman reseptiä nekin on huumeita.
Lääkärin tehtävä ei ole kirjoittaa narkkareille huumereseptejä. Kannabiskaan ei auta likikään niin moneen ongelmaan kuin narkkarit koittaa väittää.
Lääkärit kyllä kirjoittaa reseptejä kovemmille aineille. Se on vain se kannabis mitä eivät kirjoita. Oikeat narkkarit saavat aineensa korvaushoitona.
Kannabisdementikko se taas spämmää noita samoja kommenttejaan. Kannattaa todella polttaa kannavbista, kun se vie muistin ja ajattelukyvyn noin totaalisesti.
Trump pisti just 1 800 000 000 dollaria lisää rahaa opioidikriisin torjumiseksi https://www.hhs.gov/about/news/2019/09/04/trump-administration-announce…
paljonko EU tai Suomi on laittanut?
On se tämäkin kyllä auktoriteettiuskovaisten maa. Opioidit ovat -kyllä- opioideja. On täyttä jeesustelua sanoa, ettei määrätä niitä riippuvuuksiin taipuville, kun ei ole mitään keinoa etukäteen tietää kuka mihinkin koukkunsa muodostaa. Tai toimitaanko siis niin, ettei esim. tupakoitsijoille lainkaan määrättäisi? Enpä usko.
Itse oon villissä nuoruudessain kokeillut lääkärin hyvin hövelisti stressiin määräämää bentsoa ja kaverin kasvattamaa pilveä. Pössyttely oli hirveää, ei tehnyt mieli jatkaa. Bentso sen sijaan oli puhdas taivas, älysin onneksi ettei kannata ottaa edes määrättyä pientä pakettia loppuun. Myöhemmin vasta selvisi, miten koukuttava aine onkaan kyseessä. Pari kertaa oon saanut kodeiinireseptinkin "varuilta" , mut ei kiinnosta testata mitä ne tekis mitä ei. On korkee kipukynnys onneksi.
Se, että 4500 lääkäriä on saanut huomautuksen reseptikäytännöistään ei ole opioidikriisi, muttei myöskään mikään pikkujuttu. Tuttu lääkäri on pahoitellut mummoja, jotka hermostuneina odottavat reseptinuusintaa ja ärsyyntyvät, kun sille ei ole mitään todellisia perusteita ja arvioi, että osa saa kyllä silti uusintansa läpi muualla.
Tätä on vaan helppo hyssytellä, koska lääkäreihin luotetaan, kipuja pelätään jo ennakolta (huom en halua vähätellä kenenkään oikeita kovia kipuja, elämä sellaisen kanssa on helvettiä ja ihmisellä oikeus kaikkeen mahdolliseen lievitykseen mitä on) ja koska riippuvuuksia pidetään fyysisen sairauden sijaan hengen heikkoutena, joka voi käydä muille, muttei ikinä itselle.
Just joo. Noihin kirjoitettuihin resepteihin lasketaan miedotkin mukaan - kuten Panacodit ja Codesanit. Opiaattien teho on yksilökohtaista, mutta en lähtisi hysterisoimaan jos joku ottaa esimerkiksi vyöruusun kanssa tai Panacodin kuivan yskän yhteydessä. Itsellä on kaapissa tälläkin hetkellä reseptin jämätabletit eikä mulla ole mitään kutinaa syödä niitä, vaikka ne toimivatkin.
Sitten on vielä asia erikseen, että ne joilla on kroonisia, pahoja kipuja ei saa kunnon hoitoa kipuun. Sellaisessa tilanteessa voi itse kukin miettiä olisiko mieluummin toimintakyvytön raitis ihminen vai osin toimintakykyinen addikti. Ulkopuolelta on helppo sanoa, että kipua pitää sietää. Eikä ole tavatonta sekään, ettei syöpäpotilas saa tarpeeksi lääkettä, ellei omainen pyydä.
Yhdysvaltain kriisiin vaikuttaa moni muukin asia. Monessa osavaltioissa menee todella huonosti ja näköalattomuuden myötä suonensisäisiä ja tabletteja menee. Nyt on niin, että lailliset VAHVAT reseptilääkkeet ovat vieneet muilta aineilta markkinoita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enemmän pitäisi käyttää kroonisesti sairailla esimerkiksi lääkek a n n a b i s t a. Ei nouse toleranssi samalla tavalla. Kroonisen kivun hoito on suomessa lapsen kengissä, pitää nopeammin ja tehokkaammin hoitaa kipu ennen kun se jää pysyvästi päälle. Moni hyötyy pienellä annoksella esimerkiksi masennuslääkityksestä, nostaa kipukynnystä.
Tuttu on syönyt vuosia vahvoja kipulääkkeitä selkänsä takia. Ehdotti lääkärille kannabista lääkkeeksi niin tämä huusi ettei kirjoita reseptejä huumeille. Mitä ne kipulääkkeet sitten ovat? Ilman reseptiä nekin on huumeita.
Lääkärin tehtävä ei ole kirjoittaa narkkareille huumereseptejä. Kannabiskaan ei auta likikään niin moneen ongelmaan kuin narkkarit koittaa väittää.
Lääkärit kyllä kirjoittaa reseptejä kovemmille aineille. Se on vain se kannabis mitä eivät kirjoita. Oikeat narkkarit saavat aineensa korvaushoitona.
Lääkärit ei kirjoita reseptejä kuin sairauden hoitoon, eli narkkaamiseen ei saa reseptiä. Edes vahvempaan buranaan ( >400 ) ei saa reseptiä jos siihen ei ole lääketieteellistä syytä, vaikka itsehoitoapteekista saa niitä laimeampia joita voi syödä useamman tabletin jos katsoo tarvitsevansa isomman annoksen.
Kyllä niitä reseptejä kirjoitetaan myös kivunhoitoon. Turkulainen aulis joka ei ole oikea nimi oli ensimmäinen suomalainen joka sai kipuihin reseptin kannabikselle. Sitten alkoi rumba siitä korvataanko lääkkeen hinta vai ei. Jos kyse olisi ollut vaikka oxsykontinista niin mitään ongelmaa ei olisi ollut korvauksen kanssa.
avmode ei ymmärrä palasaippuoita.
On täysin eri asia saada pieni määrä panacodia pahoihin kipuihin kuin satojen kappaleiden resepti apteekin heroiinia eli oksikodonia niin kuin Yhdysvalloissa tehdään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enemmän pitäisi käyttää kroonisesti sairailla esimerkiksi lääkek a n n a b i s t a. Ei nouse toleranssi samalla tavalla. Kroonisen kivun hoito on suomessa lapsen kengissä, pitää nopeammin ja tehokkaammin hoitaa kipu ennen kun se jää pysyvästi päälle. Moni hyötyy pienellä annoksella esimerkiksi masennuslääkityksestä, nostaa kipukynnystä.
Tuttu on syönyt vuosia vahvoja kipulääkkeitä selkänsä takia. Ehdotti lääkärille kannabista lääkkeeksi niin tämä huusi ettei kirjoita reseptejä huumeille. Mitä ne kipulääkkeet sitten ovat? Ilman reseptiä nekin on huumeita.
Lääkärin tehtävä ei ole kirjoittaa narkkareille huumereseptejä. Kannabiskaan ei auta likikään niin moneen ongelmaan kuin narkkarit koittaa väittää.
Lääkärit kyllä kirjoittaa reseptejä kovemmille aineille. Se on vain se kannabis mitä eivät kirjoita. Oikeat narkkarit saavat aineensa korvaushoitona.
Lääkärit ei kirjoita reseptejä kuin sairauden hoitoon, eli narkkaamiseen ei saa reseptiä. Edes vahvempaan buranaan ( >400 ) ei saa reseptiä jos siihen ei ole lääketieteellistä syytä, vaikka itsehoitoapteekista saa niitä laimeampia joita voi syödä useamman tabletin jos katsoo tarvitsevansa isomman annoksen.
Tämä on kyllä täyttä höpöä. Teoriassa näin, mutta lääkeuskovaisuuden (koskee osaa ammattikunnasta) ja kiireen tuottaman pinnallisuuden vuoksi reseptejä määrätään liikaa. Olen saanut yllätyksenä ja pyytämättä kolme koukuttavan lääkkeen reseptiä viimeisen 15 v sisään, pidin turhina ja ovat kaikki jääneet käyttämättä. Miten perustelisit tässä tarpeellisuuden?
Kipu on demonisoitu, ja pelko myy isot kasat enemmän nappeja kuin olisi aiheellista esim. syöpähoidon vuoksi. En siis todellakaan väitä että kauhean tuskan kanssa pitäisi elää, en tekisi niin itsekään, olisin mieluummin kanttuvei 24/7. Mutta olen kokenut lähes pakkolääkintää vaikka olen kertonut, että en edes tunne kipua helposti, enkä pidä lääkkeistä vaan siitä, että tiedän, mitä kehossani tapahtuu. En pidä itseäni mitenkään pyhempänä tämän vuoksi, pelkoni vain kohdistuu kivun sijaan kemikaaleihin, mutta ihmettelen suunnatonta halua ohittaa kertomani ja survoa pillereitä käteen. Ja jos itse olen tästäkin huolimatta saanut jo näin monta turhaa reseptiä, entä sitten ihminen, joka tuntee herkemmin kipua ja pelkää sitä, eikä toisaalta ole yhtä lääkepelkoinen?
Varmuuden vuoksi otetun lääkkeen vuoksi muodostuva riippuvuus on paha rasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enemmän pitäisi käyttää kroonisesti sairailla esimerkiksi lääkek a n n a b i s t a. Ei nouse toleranssi samalla tavalla. Kroonisen kivun hoito on suomessa lapsen kengissä, pitää nopeammin ja tehokkaammin hoitaa kipu ennen kun se jää pysyvästi päälle. Moni hyötyy pienellä annoksella esimerkiksi masennuslääkityksestä, nostaa kipukynnystä.
Tuttu on syönyt vuosia vahvoja kipulääkkeitä selkänsä takia. Ehdotti lääkärille kannabista lääkkeeksi niin tämä huusi ettei kirjoita reseptejä huumeille. Mitä ne kipulääkkeet sitten ovat? Ilman reseptiä nekin on huumeita.
Lääkärin tehtävä ei ole kirjoittaa narkkareille huumereseptejä. Kannabiskaan ei auta likikään niin moneen ongelmaan kuin narkkarit koittaa väittää.
Lääkärit kyllä kirjoittaa reseptejä kovemmille aineille. Se on vain se kannabis mitä eivät kirjoita. Oikeat narkkarit saavat aineensa korvaushoitona.
Lääkärit ei kirjoita reseptejä kuin sairauden hoitoon, eli narkkaamiseen ei saa reseptiä. Edes vahvempaan buranaan ( >400 ) ei saa reseptiä jos siihen ei ole lääketieteellistä syytä, vaikka itsehoitoapteekista saa niitä laimeampia joita voi syödä useamman tabletin jos katsoo tarvitsevansa isomman annoksen.
Tämä on kyllä täyttä höpöä. Teoriassa näin, mutta lääkeuskovaisuuden (koskee osaa ammattikunnasta) ja kiireen tuottaman pinnallisuuden vuoksi reseptejä määrätään liikaa. Olen saanut yllätyksenä ja pyytämättä kolme koukuttavan lääkkeen reseptiä viimeisen 15 v sisään, pidin turhina ja ovat kaikki jääneet käyttämättä. Miten perustelisit tässä tarpeellisuuden?
Kipu on demonisoitu, ja pelko myy isot kasat enemmän nappeja kuin olisi aiheellista esim. syöpähoidon vuoksi. En siis todellakaan väitä että kauhean tuskan kanssa pitäisi elää, en tekisi niin itsekään, olisin mieluummin kanttuvei 24/7. Mutta olen kokenut lähes pakkolääkintää vaikka olen kertonut, että en edes tunne kipua helposti, enkä pidä lääkkeistä vaan siitä, että tiedän, mitä kehossani tapahtuu. En pidä itseäni mitenkään pyhempänä tämän vuoksi, pelkoni vain kohdistuu kivun sijaan kemikaaleihin, mutta ihmettelen suunnatonta halua ohittaa kertomani ja survoa pillereitä käteen. Ja jos itse olen tästäkin huolimatta saanut jo näin monta turhaa reseptiä, entä sitten ihminen, joka tuntee herkemmin kipua ja pelkää sitä, eikä toisaalta ole yhtä lääkepelkoinen?
Varmuuden vuoksi otetun lääkkeen vuoksi muodostuva riippuvuus on paha rasti.
Sinun kokemuksesi on tuo, koska olet lääkekammoinen ja ehkä sen vuoksi siedät paremmin kipua. Mutta vaikka sinulle on tahtomattasi kirjoitettu vahvoja lääkereseptejä, niin todella monilla kokemus on päinvastainen, että tarpeeseenkaan ei anneta.
Minua taas ärsyttää ennakkoluulot noita ja bentsoja vastaan.
En käytä alkoholia, en ole tupakoinut enkä kokeillut huumeita.
Unilääkkeitä on määrätty useampaan kertaan 18v asti ja olen itse käyttänyt niitä fiksusti pienimmällä mahdollisella annoksella lyhyitä jaksoja. Olen käyttänyt n. yhden 20kpl paketin n. kahden vuoden välein, nyt on jo varmaan lähemmäs 5 vuotta edellisestä reseptistä, nekin menivät lähes koko paketti vanhaksi kun en edes tarvinnut niitä.
Sitä ennen yhden lääkärin vastaanotolla ei määrätty niitä. Ei tuntenut mua, kerroin milloin olen viimeksi niitä tarvinnut jne. Sen sijaan määräsi mulle kokeiltavaksi masennuslääkettä kysymättä taustaani tai edes mielialastani mitään. Sain yhden pillerin jälkeen jonkun hallusinaation tyyppisen reaktion. En koskenut enää niihin enkä mennyt kyseiselle lääkärille. Tämän jälkeen olen saanut siis reseptin edelleen (lääkäri vaihtunut) ja kuten jo edellä mainitsin, kyseinen paketti jäi lähes käyttämättä, koska ongelma ratkesi sitten itsestään pian sen jälkeen. Myös ahdistuslääkettä on ollut muutama paketti joskus vuosia sitten sairastaessani paniikkihäiriöitä, näitä en tietenkään käyttänyt unilääkkeen kanssa samanaikaisesti (kuuluvat samaan lääkeryhmään), vaikka sitä olisi ollut kotona. Näitäkin on jäänyt vanhaksi. Olen vienyt apteekkiin.
Nyt kun sain pancod-reseptin kouraan, oltiin (vieraan paikkakunnan) apteekissakin hirveän tiukalla asenteella kun ojensin korttini ja sanoin hakevani panacodia. Kerroin mitä lääkäri oli ohjeistanut ja paketissa luki ilmeisesti hiukan eri tavalla, niin tuntui että apteekkari oli jotenkin tosi skeptinen. Hiukan ärsytti, koska en voinut lääkärillekään perään soittaa (eikö ne voi apteekissa tarkistaa vaikka määränneeltä lääkäriltä jotenkin..?) Olen kerran aikaisemmin saanut yhden panacod-kuurin vuosia sitten eli ko. lääkkeitä ei ole aiemmin ollut pahemmin käytössä. Ainoastaan sen tiedän, etten ole tuntenut oloani sen kummemmaksi kyseisen lääkkeen aikana enkä oikein sitä kipua lievittävää osuuttakaan. Jos jokin lääke tekisi oloni hassuksi, en haluaisi sitä vaan mielummin jonkin lääkkeen, joka ei niin tee.
Ei mulla muuta. Halusin vain muistuttaa, että on joillakin meistä potilaillakin järki päässä - käytetään mahdollisimman harvoin ja pieniä annoksia. Eivätkä ihan tavalliset käsikauppalääkkeet tai edes luontaistuotteet ole välttämättä sen turvallisempia - päin vastoin! Niistä ei varoitella kovinkaan eikä ole yhtä tiukkaa kontrollia, ihmiset syövät esimerkiksi tulehduskipulääkkeitä käsikauppa puolella surutta. Entä masennuslääkkeet? Niitä määrätään surutta, ei seurata veriarvoja ym ja viis välitetään niiden aiheuttamasta riippuvuudesta tai ikävistä sivuoireista, jotka ei oikeasti ole tervettä sivuoiretta nähneetkään.
Mitä tahansa lääkettä voidaan käyttää väärin, syy ei ole lääkkeen! Lääkkeet on luotu potilasta varten. Väärinkäyttäjät ovat oma lukunsa erikseen.
PS. Millä hoidetaan kipua siinä tapauksessa, ettei hlö pärjää ilman kipulääkkeitä? Valitettavasti ne, jotka todella tarvitsevat kipulääkkeitä, joutuvat käyttämään kipulääkkeitä useammin.. toki siinä sitten on punnittava mahdolliset riskit, mutta itsestä tuntuu typerältä että eräältä läheiseltä vietiin toimivat kipulääkkeet vain riippuvuusriskin vuoksi. Järkeä?
Vuosi sitten myös kävin katsomassa saattohoidossa olevaa läheistäni, joka ei selvästikään saanut tarpeeksi kipulääkkeitä. Oli hirveää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on kipulääkitysongelma. Kipua ei lääkitä. Opioidit ovat oikein hyvä kipulääke, mutta täällä nyt ei haluttaisi antaa opioideja edes syöpäsairaille, kun niihin voi jäädä koukkuun.
Opioidi on hyvä kipulääke, kunhan niide käyttö kohdennetaan oikealle potilasryhmälle. Valmiiksi addiktioihin taipuvaisille tai hermokivusta kärsiville ei pitäisi määrätä opioideja.
Hermokivuista kärsiville määrätään panacodia, joka ei tietenkään toimi. Perheessä yksi tällainen kroonisesta hermosärystä kärsivä, joka ei ikinä ole saanut toimivaa kipulääkitystä. Yritti joskus ottaa yhteyttä keskussairaalan kivunhoitoyksikköön, mutta sinne ei saanut aikoja muut kuin osastopotilaat.
Näin Suomessa, tänä päivänä:
Lääkäri ei halunnut uusia minun migreeni-täsmälääkettä (triptaanit) joita olen käyttänyt 8 vuotta, vaan kirjoitti reippaasti opioidit eli Panacodit! Triptaaneihin (suma- jne) ei voi jäädä koukkuun.
Eikä Panacod edes auta migreeniin! Ihan väärä lääke siihen.
Burana auttaa, tai naprokseeni.
Migreeni-triptaaneja saa monissa maissa ostettua apteekista ilman reseptiä. Suomessa ei. Suomessa lääkäri kokee migreenitäsmälääkkeen olevan vaarallisempi kuin opioidin.
Ruotsalaisessa iltapäivälehdessä oli äskettäin juttua siitä miten masennuslääkkeet aiheuttaneet kovempaa koukutusta ihmisille kuin bentsot. Tähän saakka on luultu päinvastoin.
Ei ne kivut välttämättä hermokipuun jää vaikka siellä olisi sellainenkin. Muutenkin vähän ihmettelen tuota huolehtimista vakavasti syöpäsairaiden riippuvuuksista. Jos oletettu elinaika on vuosi tai pari tai allekin niin onko sitten parempi että se vietetään aina vaan pahenevissa kivuissa kunhan ei vaan tule opioideille riippuvaiseksi viimeisinä viikkoinaan/kuukausinaan?