Käsi sydämellä. Mikä on tärkeämpi kieli kuin ruotsi opettelun kannalta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käsi sydämellä kuka tarvitsee ruotsia työssään joka päivä?

Esim venäjää olisin myyjänä tarvinnut usein. Nämä eivät välittämättä osaa edes englanti mutta ruotsia puhuvat osaavat.

Miksi et ole opetellut Venäjää? Minä olen intesiivikursilla opiskellut, kuten myös ranskaa.

Koulussa opin ruotsia, saksaa ja englantia.

Siksi, että ovat ideologisesti arveluttavia. En koe tarvetta lähteä kehittämään kielitaitoani siksi, että he eivät pysty kehittämään omaansa. Ruotsi on arvoiltaan ja tavoiltaan huomattavasti Suomea lähempi ja muutenkin rikkaampi länsimaa. 

Ne siellä Ruotsissa ihmettelee miksi meidät pakotetaan opettelemaan ruotsia kun kaikki puhumme hyvin englantia.

Senkun ihmettelevät. Niin kauan kuin ruotsi on toinen virallinen kieli, lähes jokaiseen julkisen puolen työpaikkaan vaaditaan virkamiesruotsi. Sitten voi myös olla ilman työpaikkaa jos ei ruotsi kiinnosta. 

Voisi ne jotka sitä virkamiesruotsia tarvitsee käydä sitä varten erilliset kurssit. Turhaa niiden muutaman työpaikan takia kaikkien sitä opetella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käsi sydämellä kuka tarvitsee ruotsia työssään joka päivä?

Esim venäjää olisin myyjänä tarvinnut usein. Nämä eivät välittämättä osaa edes englanti mutta ruotsia puhuvat osaavat.

Miksi et ole opetellut Venäjää? Minä olen intesiivikursilla opiskellut, kuten myös ranskaa.

Koulussa opin ruotsia, saksaa ja englantia.

Siksi, että ovat ideologisesti arveluttavia. En koe tarvetta lähteä kehittämään kielitaitoani siksi, että he eivät pysty kehittämään omaansa. Ruotsi on arvoiltaan ja tavoiltaan huomattavasti Suomea lähempi ja muutenkin rikkaampi länsimaa. 

Ne siellä Ruotsissa ihmettelee miksi meidät pakotetaan opettelemaan ruotsia kun kaikki puhumme hyvin englantia.

Senkun ihmettelevät. Niin kauan kuin ruotsi on toinen virallinen kieli, lähes jokaiseen julkisen puolen työpaikkaan vaaditaan virkamiesruotsi. Sitten voi myös olla ilman työpaikkaa jos ei ruotsi kiinnosta. 

Virkamiesruotsia vaaditaan vain virkoihin. Kunnat ja valtio on muuttanut suurimman osan työpaikoistaan työsopimussuhteisiksi, joihin tuo ei päde. Esimerkiksi Helsingin kaupungin liikuntavirastossa vain muutama johtaja on virkamies ja lopuilta ei ruotsin osaamista vaadita.

Englanti, ranska, espanja. Noilla pärjäät joka maankolkassa. Jos asut rajantuntumas nii venäjä siihen vielä päälle.

Muutaman vuoden päästä pitää alkaa tosissaan osata kiinaa työmarkkinoilla.

YO-kokeista kirjoitin Ruotsista L ja kaikki kurssit ja yliopistossa virkamiesruotsi kiitettävä/erinomainen. Osaan kommunikoida ihan perusjutut ruotsiksi, mutta työelämässä ei ikinä onnistuisi ruotsin kielen käyttö. Ensinnäkin siksi, että kun yrittää ruotsalaisten tavarantoimittajien kanssa ruotsia puhua, he vaihtavat saman tien englantiin, koska eivät ymmärrä kovin hyvin vierasmaalaisen puhetta. Ruotsissa matkalla käydessäni paikallisille oli pakko puhua englantia, kun ruotsiani eivät ymmärtäneet. Ja puhekielessä on kyllä ihan hitosti parantamisen varaa. Ruotsalaiset puhuvat keskimäärin vähintään yhtä hyvin englantia, kuin suomalaiset. 

Sen sijaan esimerkiksi saksalaisten ja ranskalaisten englannin kielen taito on heikompi ja puhuvat englantia erittäin vahvalla aksentilla. Toisinaan sähköposteissa on aiemmin käyty saksaksi keskustelua ja on ihan hyvä, että ymmärtää myös sitä saksaa. Saksassa vieraillessa englannilla ei pärjää läheskään kaikissa tilanteissa, etenkin, jos mitään erikoisempaa joutuu selittämään. En osaa edes kuvitella, kuinka paljon helpompaa työni olisi, jos osaisin vielä Kiinaa tai Japania. Ruotsin kieltä voisi puolestani opiskella niillä alueilla, joissa ruotsinkielisiä oikeasti asuu paljon. Jos silloinkaan. Ihan turha meidän 95% muusta maasta on sitä opiskella. 

Olen ruotsinkielisessä työpaikassa, ollut jo parikymmentä vuotta. Puhun itse asiassa ruotsia enemmän kuin äidinkieltäni suomea. En olisi arvannut tätä koulun ruotsintunneilla. Olen harrastuksekseni aikuisiällä opiskellut (kouluaikojen ruotsin, englannin ja saksan) lisäksi italian, ranskan ja venäjän. Aikaa ja rahaa on tähän harrastukseen palanut paljon, mutta palkitsee reissatessa.

Faija40 kirjoitti:

Englanti, ranska, espanja. Noilla pärjäät joka maankolkassa. Jos asut rajantuntumas nii venäjä siihen vielä päälle.

Muutaman vuoden päästä pitää alkaa tosissaan osata kiinaa työmarkkinoilla.

Väitän kyllä, että tähän menee kyllä paljon pidempi aika kuin muutama vuosi, jos toteutuu koskaan. Jos siis tarkoitat, että länkkärit rupeaisivat tosissaan käymään kaupallisia neuvotteluja kiinalaisten kanssa kiinaksi. Ei tuohon suostuisi varmaan kumpikaan osapuoli. Puolueeton kieli on englanti ja välissä aina ammatitulkki. Väärinkäsitysten riski on aivan liian iso. Kiinassa kun painotat sanaa väärin, koko merkitys muuttuu. Puhekielessä kaveri osaa asiayhteydestä arvata, että miksiköhän tuo sanoi soppa? Aa, se tarkoitti varmaan makea. Käytti vaan väärää painotusta, Businesskielessä tuollaiseen ei ole varaa, siksi aina tulkki. Mutta small talk on aina kohteliasta ja hyvä osata - vielä tärkeämpää tietyt kulttuurijutut.

Samasta syystä ruotsalaistenkin kanssa käydään oikeat työhön liityvät neuvottelut kansainvälisissä firmoissa englanniksi, vaikka suomalainen osaisi ruotsia ihan ookoo.Kummallakaan ei saa olla kielen tuomaa etulyöntiasemaa.

Mutta jos töitä Kiinassa tekee ja/tai siellä pidempään asustelee, niin kiinaa on vaan pakko osata, ihan arjessa. Ei vaan suju muuten. Missään ei osata englantia, ei edes tyyliin pankissa. Jos Kiinassa törmää vaikka englantia puhuvaan pankkivirkailijaan, lankeaa melkein polvilleen ikemään, että thank good!

Vaikka ruotsi olisi yhtä hyödyllinen kuin kaikki muutkin kielet (mitä se ei ole), niin silti olisi suomalaisten kielitaidon kannalta parempi, ettei ruotsi olisi pakollinen. Saataisiin enemmän monimuotoisuutta, kun kuitenkaan koulussa ei usein voi opiskella kolmeakaan kieltä. Siinä on eroa, osaako kymmenen hengen työryhmä yhteensä kahta, viittä vai kymmentä vierasta kieltä.